Witty Foxy

Pakkaslenkkeilyä

2012-02-01T10:33:00.006+02:00

Ihan jostain aiheestakin oli tarkoitus täällä turista, mutta se aihe on nyt unohduksissa. Viikonloppuna päästään kuitenkin Foxyn kanssa Caloanderin Jennan koulutukseen, arcticilaisille on tilattu sellaista luksusta tänne ensimmäiseksi helmikuun viikonlopuksi :) Valitettavasti pakkanen ei näillä näkymin ole luvannut laskea ollenkaan ja ollaankin sitten jouduttu kehittämään hallille jotain lämmitysviritystä, ettei olla siellä aivan jäässä sekä koirat että ohjaajat, kouluttajasta puhumatta.

Eilisiä treenejäkään ei pakkasen takia pidetty, olin aikeissa sen sijaan pitää vähän palaveria, mutta osanottajisto harsuuntui niin kovasti, että jäätiin lopulta kaikki kotiin. Joku toinen kerta sitten saarnataan ryhmäläisille aiheesta ja aiheen vierestä ;)

Pakkanen on tosiaan ollut purevaa, eilen lenkiltä kotiin päin kipsutellessa Lisa hyppi jo kolmella jalalla. Muutoin ovat kyllä hyvillä mielin mennä vilistelleet pitkin metsiä sen kummemmin pakkasesta välittämättä, mutta lyhyinä ollaan lenkit nyt pidettykin. Meillä on tytöillä vaatetta, Jorella ei. Se kun saattaa edelleen ottaa ja suihkasta omille teilleen jos ei ole tarkkana (Kuten taas sunnuntaina; kaamea väykytys vain jäi sinne taakseni kuulumaan, kun tyttöjen kanssa piti jo suunnata takaisin kotiin - routa porsaan kotiin ajaa toimii myös Joren tapauksessa, ei ne porot jaksa ikuisesti haukuttaa ainakaan näin kylmällä.), niin siinä jäisi aika pian takit omille teilleen ja porojen jalkoihin :P Jore pitää itsensä myös tehokkaasti itsekin lämpimänä (lue: kuumana) kun porojen makuu- ja ruokailupaikkoja on koko reitti läpeensä täynnä. Eilen illalla polulla meni myös parit piskuiset kauriin jäljetkin :) Ainakin olettaisin kauriin olevan kyseessä, kun jälki oli niin pieni ja siro. Mikään asiantuntija en ole.

Jorella on myös vakituisessa käytössä Lumivision® -valopanta, aivan ehdoton ja nappiostos totisesti :) Ostin sen Esalle ja Jorelle jouluksi. Se vain ei toimi enää tuolla -20, eli eilen se otti ja simahti kun neljäsosa lenkkiä oli takana päin... :P

Loppukevennyksenä kuva Felixistä kaverinsa Elmerin-pupun kera nokkaunilla. Elo ei kuulema ihan aina ole kuitenkaan näin auvoisaa parsonin ja kanin kanssa... ;)

Zeldan luona

2012-01-27T12:14:00.003+02:00

Villi ja vapaa Zelda (WF Bella e Unica) ihastuttaa kuvissa alla, kun harjoiteltiin sen kanssa vähän poseeraamistaitoja Marjaanan luona eilen :) Ihan täydellistä otosta ei vielä saatu, mutta kyllä se jo selvästi näinkin lyhyen session aikana alkoi hoksimaan mistä on kyse ja minkä vuoksi sitä kinkkua heruu. Ihana tyttö ja oikeinkin kaunis!

Säkää mittailtiin epävirallisesti jo 34cm (verrattuna mini-mitoissa olevaan Ninja-parsoniin joka samasta taloudesta löytyy...), samoissa taisi Foxy-isoäiti olla tuossa iässä. Joten toivotaan parasta ja varaudutaan mediin, kun agility-toiveesta on kyse! :D Niin se oli vain tehtävä taannoin Foxynkin kanssa, joka starttasi ekat startit medeissä ja siirtyi sen jälkeen vielä kahden uudelleen mittauksen jälkeen vasta lopullisesti mineihin.

Myös kuulema Felix (Bandito Bianco) on yltänyt miehen mittoihin kotimittauksissa, joten saapa nähdä miten isoa porukkaa näistä sitten kuitenkin tulee, vaikka vanhemmat ovatkin kooltaan oikein hillittyjä!

Lähdössä pysymistä

2012-01-25T13:41:00.002+02:00

Eilisissä treeneissä toistuvia karkailuja ja isoja ongelmia lähdössä pysymisen kanssa. Foxy kuumuessaan ei malttaisi, ei millään, pysyä lähdössä; olen selkeästi opettanut sen sille jotenkin aivan väärin. Sen sain siis huomata, kun eilen hetken mielijohteesta useiden koiran starttiin jättöyritysten jälkeen pistinkin namin metrin päähän koirasta, kun jätin sen ensimmäisen hypyn taakse, annoin "odota" käskyn ja poistuin. Nyt käskyn tarkoitus selkeä, se tiesi, ettei namille varasteta ja odotti kiltisti, vaikka kävelin aina kolmannelle esteelle asti. Tule käskyn saatuaan se jätti namin taakseen ja lähti radalle. Eli johdonmukaista paikallaolotreeniä siis kaipaa tuo neiti. Mukava kuitenkin, että kuumuu kunnolla myös treeneissä, niin saa vähän vihiä niistä asioista, jotka oikeasti sitä treenaamista kaipaavat!

Meillä oli mukavat treenit vauhdin ja käännösten parissa pohdiskellen, onneksi muistin viime talvelta Mikon treeneissä harjoiteltua jarruttelua ja oman liikkeen ja erityisesti täyspysähdyksen vaikutuksen koiran liikkeeseen. Ajoittamalla oikein, Foxyn ryysättyä jo useita kertoja suoraan putkeen kun rata kääntyi jyrkästi takaisin päin, se minun kokeillessani pysähtymistä oppi lopulta kääntymään nätillä, ei edes liukastelevalla käännöksellä juuri oikein ja taloudellisesti. Hyvin paljon nuo Foxyn liukastelutkin ovat omasta ohjaamisesta kiinni, kun käskyt ja vihjeet vaan eivät tule ajoissa.

Kameran laturikin löytyi joten jospa tänne pian saisi tuoreita kuviakin taas aikaiseksi laitettua! :) Pikkupakkasia ollaan saatu kokea myös, vähän se pistää miettimään tuota treenaamisen tarkoituksellisuutta, kun pakkanen nousee oikein korkeaksi ja lämmintä treenitilaa ei ole.

EV-kisoissa

2012-01-23T16:01:00.005+02:00

Eilen järjestimme Laivakankaalla epäviralliset agilitykilpailut. Järjestelyt onnistui melko hyvin, vaikka vähän vaikeasti ehkä onkin toteutettavissa isommalle porukalle kisat meidän pienellä hallilla, mutta seuraavaa kertaa varten ollaan taas opittu vähän lisää ja voidaan miettiä miten järjestellä vielä eri tavalla, jos osallistujia vaikka tulisi enempikin. Tällä pikkuporukalla kaikki hoitui ilman ongelmia. Kiitos osallistuneille, kivaa oli!! :) Jos tosiaan vaikka tässä keväämmällä taas uudemman kerran sitten.

En ottanut omia koiria mukaan, koska pakkastakin oli ja tiesin, että stressaisin vain liikaa, jos joudun lähtemään lämmittelemään "kesken hommien" kun tunsin vähän liian suurta vastuuta koko homman pyörimisestä, vaikka hyvinpä varmaan olisivat ilman minun höösäämistäkin pärjänneet :D Kokeneempaa porukkaa kuitenkin kuin minä, heh. Mutta tytöt säästyivät nyt hallissa värjöttelyltä ja valitettavasti myös radalla vilistämiseltä, ehkä ensi kerralla sitten!

Marjaanalla oli iiiiihanainen Zelda mukana! Kun olisi hoksannut muutenkin, niin olisi voinut ottaa kameran mukaan ja koettaa kuvata koirakoita menossa ja muutenkin. Mutta no; ensi kerralla sitten! Mutta palatakseni vielä Zeldaan, se on ihanista, ihanin, pieni, veikeä ja villi otus!! :D Suunnitelmissa on nyt viikolla käväistä Marjaanan luona ja sitten viimeistään voisin sen kameran napata mukaan!

No, episten jälkeen hallilta lähtiessäni sitten auto käyttäytyi vähän kummasti ja paneeliin oli syttynyt ABS-valo. Tornion tien risteykseen (siis n. 200m hallin pihalta) ajelin konsultoiden Esaa puhelimessa (sen kokemuksella kun valo saattaa sammua, eli ABS-jarrut taas palata toimintaan, kun auton sammuttaa ja käynnistää uudelleen, mutta tehtyäni niin jo kolme kertaa soitin Esalle...) Takapääkään siinä ei oikein toiminut, liirasi herkästä ja pysähdyttyäni 7cm lumeen auraamattomalle tienpientareelle, en saanut autoa liikkumaan enää muulla kuin pakilla. Vaihdoin D:ltä käsivaihteille niin ykkösellä se sitten liikkui "normaalisti" mutta isolle tielle päästyäni oikealta takaa kuuluu kovaa "raahaamis" -ääntä ja yli 30km/h ei voinut ajaa, kun peräpää jo alkoi heittämään. Tien viereen en voinut siinä jättää, joten ajelin ensimmäiseen risteykseen ja puhelinkonsultaation ja renkaiden jälkien tutkiskelun jälkeen tulin siihen lopputulokseen että takarengas on lukossa ja Esa tuumasi, että käsijarru on varmaan jäätynyt kiinni.

Jäin odottamaan Esaa tulevaksi kotoa ja välillä testailin ajamalla pari metriä eteen ja taakse parkkeeramallani kevyenliikenteen väylällä. Viisi minuuttia ennen kuin Esa oli paikalla alkoi rengas taas pelittää... Sain kuitenkin varmuuden vuoksi ajaa mersulla kotiin ja Esa sai vähän "kouluttaa" opelia kotimatkalla, heh.

Ja vielä jotain mahtisuutista, saan vihdoin ja viimein aloittaa kauan haaveilemani ja hakemani koulutuksen koirahieronnan parissa :) Olen jo useampaan kertaan ollut hyväksytty opiskelijaksi, mutta tähän asti ovat perheasiat olleet vielä opintojen aloittamisen tiellä. Mutta maaliskuussa nyt sitten vihdoin! Hauskaa :)

Raakaruokinnasta

2012-01-18T09:42:00.004+02:00

Pitkästä aikaa asiaa tästäkin :) Koirathan ovat syöneet raakaa nyt jo 2,5 vuotta. Kovasti ollaan tykätty ja tällä me jatketaankin. Pitäisi saada vielä ruokalista tehtyä tuonne jonnekin kotisivuille, tiedän kokemuksesta, että muiden ruokalistoja on niin kiva kyttäillä ja onhan se oikeus ja kohtuus, että halutessaan saisi kyttäillä meidänkin listoja. Paljon meillä on lista vaihdellut, välillä "köyhempiä" kausia, emoille ja pennuille aina nappulaa (tosin tämäkin on muuttumassa raa'aksi seuraavalla kerralla) ja koko ajan tietenkin se oma asiantuntijuus on lisääntynyt kun tätä on jaksanut harrastaa ja välillä kauhistuttaakin kun miettii miten sitä on välillä menty tuon ruoan kanssa! Mutta melkeinpä voisin väittää, että aina paremmalla mallilla kuitenkin, kuin jo oltaisiin nappulalla oltu, vaikka luotankin kyllä, että saatavilla on myös oikeasti laadukasta nappulaa, jos asiaan perehtyy ja ottaa selvää. Halvaksi/halvemmaksi se tuskin kuitenkaan tulee. Karmeita tarinoita kun on taas korviin kantautunut nappulan syöttämisen takia :(

Lauantaina sain siis haettua koirille uuden, monipuolisen satsin raakaruokaa Vauhti-Raksulta. Raksu alkaa muuten ajelemaan tämän kevään mittaan myös Tornion kautta, joten sinne sitten ensi kerralla :) Nyt oli tarkoitus hakea ruoat Kemistä, mutta olin katsonut aikataulun väärin (!) ja päädyin ajalemaan ruokasatsini perässä Rovaniemelle asti, olisi tullut liian kalliiksi vain pulittaa rahat ja odottaa seuraavaa kertaa. Mutta siinäpä tuo matka meni rattoisasti Foxyn kanssa kurvaillessa, kotonakin oltiin ennen iltaa! :)

Meillä on aika pitkälle menty marketin tarjonnalla, kun nuo ruoanhaku mahdollisuudet muualta on olleet aika heikot. Eli mahd. monipuolisesti lihaa (sika, nauta, kana, riista), kolmea/neljää eri luuta aina illalla (kana, poro, lammas joskus nauta - siinä järjestyksessä), sisäelimet vähemmällä tarjonnalla, joskus kaupan hyllyltä tarttuu mukaan sydäntä, kieltä, munuaista jne. mutta vain harvoin. Runsaammin nämä ovat sisäelimistä saaneet vain mahalaukkua ja maksaa. Kalan suhteen saisi olla enempi myös tarjontaa, mutta syövät niin heikosti! Olenkin sitten tullut siihen lopputulokseen, että parempi kypsennettykin kala (suolattoman voin kera tarjoiltuna) kuin ei kalaa ollenkaan. Lihojen lisänä säännöllisesti myös kananmunaa ja sen kuorimursketta sekä kasvista runsaasti puolet viikkoa, loppu viikko ilman. Öljyjä olen antanut vain kausiluontoisesti ja kasvissoseeseen kuuluvana, nyt harkinnut josko niitäkin päivittäiseksi ruoanlisäksi tai olen sen jo aloittanutkin. Lisukkeiksi pitäisi vielä saada aikaseksi antaa esim. mustikkaa (ja muita marjoja), jota pakkanen täynnä, samoin pähkinöitä. Nämä on toistaiseksi siis olleet vaan omasta muistamisesta kiinni! Koirat oikein herkuttelee kuivahedelmä-pähkinä-sekoituksilla, nyt joulun aikaan huomattiin ;)

Tänään annoin marketista ostettua sian ihraa, ihan ekan kerran, noille haukuille, kun pakkaset on taas alkaneet paukkua. Pikkuisen skeptisesti sitä tarjosin, ihan kokonaisina köntteinä, että saisivat hampaillekin vähän hommaa. Mutta katosipa se vaan liukkaasti! Eli oli selvästi mieleen :) Ehkäpä pakkasjaksoilla ihraa tosiaan saattaisi ihan tarjota viikon tai kahden välein.

Jonkin verran ostin raksulta valmiita miksejäkin, mutta taidan tykätä enempi sekoitella omat juttuni, esimerkiksi kasvissose jota itse teen pussitettuna pakastettavaksi, on oikein monipuolinen sisältäen toistatusinaa eri vihannesta. Valmiissa "kasvislihapötköissä" oli vain salaattia ja kaalia. Ja eipä tule tuudittauduttua liiaksi, että kaiken ne saa mitä tarttee on siinä yhdessä pötkössä...

Rajalla

2012-01-12T11:39:00.005+02:00

Agilityharrastuksen tielle on täällä rajalla on vähän lisätty muutamia kapuloita ja rattaiden väliin kans muutama, kun Evira julkaisi 28. päivä joulukuuta, aivan puskista, tiedotteen myyräekinokokki-rokotteista ja lemmikkien uusista matkustussäännöistä, jotka tulivat voimaan 1.1.2012 alkaen

Voin ihan rehellisesti sanoa, että koiristamme tullaan säännöllisesti 4 viikon välein rokottamaan ne, joilta passeja tullaan tarkastelemaan tilanteessa tai toisessa. Se, ettei tulli voi pitää kirjaa siitä, onko koira ollut rajantoisella puolella kuinka monta minuuttia tai tuntia, ei ole meidän ongelmamme (eikä myöskään se, ettei tullia koko 6 vuotisen rajalla asumisen aikana, ole kertaakaan niin paljon kiinnostanut koirien autossa kuljettelu, että meiltä olisi edes koskaan passeja kysytty). Kennelliitollakaan ei oikeasti ole tietoa, samaten kuin harrastuskoirieni papereissakaan, asuvatko ne Suomessa vai Ruotsissa. Monta on valtavaa porsaanreikää tässä typerääkin typerämmässä rokotussäädöksessä, en edes viitsi mainita niitä kaikkia koiria, kettuja, supeja, kissoja sun muita jotka rajan yli ja taas takaisin, kulkevat milloin huvittaa...!?

Ja miksi niin hanakasti olen tätä typerääkin typerämpää sääntöä vastaan, ei ole edes se, että joudun kulkemaan eläinlääkärissä klinikka-, toimenpide- ja rokotemaksuineen kerran kuussa, vaan se, että joka rokote on myrkky. Ja vaatia nyt, että joku eläin "myrkytetään" kuukauden välein ihan - turhan - takia, koska kaikkia ei kuitenkaan tarkkailla, on aivan perusteetonta. Eviralle pistin asiasta postia ja vastaukseksi sain saman tiedotteen jonka ylle linkitin, kovasti eivät siis asiaan ota kantaa hekään.

Tavoitteet koijuuksien kanssa

2012-01-03T09:10:00.008+02:00

Mietiskelin niitä, tässäpä jotain:

Foxy, agility

- Kehittyä ja kerätä itsevarmuutta kaikilla osa-alueilla

- Opettaa varmat kontaktit

- Kisata aina kun mahdollista, mahdollisimman hyvin ja hyvällä meiningillä :)

- Lähteä ainakin katsomaan SM-kisoja Jyväskylään 15.-17.6.2012 ja vähintäänkin osallistua joukkueeseen, jos meidät huolitaan, olipa se sitten vaikka varakoirakkona!

Foxy, näyttelyt

- Kiertää muutamissa lähiseudun näyttelyissä ja

- Napata viimeinen serti FI MVA titteliä varten

- Napata toinen serti SE MVA titteliä varten

- Osallistua Parsoneiden Erikoisnäyttelyyn

Lisa, agility

- Aloittaa hiljalleen taas treenaaminen helmikuulla vahvistaen erityisesti keppi- ja kontaktisuorittamista

- Aloittaa ohjatussa ryhmässä käyminen kenttäkaudella (toukokuu)

- Kisata kesän lopulla

Lisa, näyttelyt

- Käydä mahdollisesti Kemin tms. näyttelyssä kesällä

- Osallistua erkkariin

Jore, LUT

- Käydään sytyttelemässä aina kun päästään ja edetään koiran tahtisesti, kuinkas muutenkaan!

Jore, mejä

- Vedättää harjoitusjälkeä heti kun lumi jättää maan ja treenata säännöllisesti 1-2 viikon välein? (tämä tosin riippuu pitkälle Esan pääsemisistä)

- Osallistua loppukesästä kokeisiin?

Jore, näyttelyt

- Kuljettaa Jorea mätsäreissä sun muissa tapahtumissa sekä näto-treeneissä

- Ilmoittaa kehiin kesällä

- Osallistua erkkariin ja Voittajaan, jos kaikki menee hyvin! :)

Vuoden vaihteessa kuva kuulumisia

2012-01-02T09:05:00.010+02:00

Jytky, eli Samu, kuten jo ehdin sitä alkaa kutsua, jäi Kajaaniin lauantaina. Pikkuisen minua huolestutti tuo luovutuspäivä, kun se sattui juuri pahimmoilleen uuden vuoden aatoksi :( Mutta poika on kyllä niin reipas....! Kaikkea hyvää sinne Kajaaniin ja paljon rakkaita terveisiä pikku-pojalle, jota tuli jo ikävä :´) Nimikin vaihtuu/vaihtui, ihan varmuudella ei vielä sitä saatu tietää, joten en vielä sitä julkaise. Mörkö tulee jatkossa kylästelemään melkein Samun hoodeilla, joten ehkäpä veljekset vielä tapaavat. Sattui myös niin hassusti, että Samun uusi isäntä on oman veljeni entinen koulukaveri, juurikin siis sen veljen, jonka luona Mörkö asustaa :)

Ja näin on elämä palautunut taas omiin uomiinsa täällä kotona. Koirat olivat haljeta liitoksistaan, kun tultiin lasten kanssa kotiin melkein viikon Sorkamon lomailun jälkeen, Foxy irvisteli ja aivasteli aina vain ja uudestaan ja Lisa kiemurteli juoksupöksyissään. Jore tervehti tovin myöhempään, kun oli aitausvuorossa, sekin oikein riemastuksissaan. Ilse vielä tavan mukaan erehdyttyään sisällä koirien vierellä juoksemaan väistää ja pistää kättä eteen kun pelkää että pentu hyppää päälle - mutta eipä se enää olekaan täällä hyppimässä.

Uusi vuosi otettiin siis vastaan täällä kotona. Koirissa ei ollut havaittavissa jännitystä paukutusten takia, kunnes aivan keskiyöllä Lisa tuli muutamaksi minuutiksi istumaan syliini. Kun ei rapsutuksia sen kummemmin herunut se meni takaisin sohvalle nukkumaan. Että huomattavasti rennommin sekin jo suhtautui tähän paukutteluun, viime vuonnahan se lähti karulle kesken paukutusten ja sitä laukottiin etsiä tuolla kylän pinnassa :/ Sain joululahjaksi Tuire Kaimion Koiran Käyttäytyminen kirjan, jossa mm. todettiin, että arka koira reagoi herkemmin myös ääniin. Varoittelinkin sitten Mörkön perhettä tulevasta, toivottavasti ei ole ihan kamalaa ollut aattona :( Sylissähän tuo on istuskellut reppana ainakin. Alla kuva Mörkylistä nukkumahommissa! Kuvan on ottanut R. Kuronen-Sorvari.

Nellistä on kuulunut vain kehuja ainakin sen suhteen miten suloinen se on ;) ja alla olevista kuvista se tulee myös hyvin selkeästi esille :) Kuvat on ottanut E. Takalo.

Ja jotta ei luultaisi, etteikö sisarusparvesta muitakin kaunottaria löytyisi, niin alla kuva Zelda tyärestä <3 16 viikkoisena. Kuvan ottanut M. Juuso

Ja viimoisena meidän pojat Samu ja Ossi vielä Sotkamossa.. Aika herttasia ne osasi olla yhdessä!

Sampan kanssa

2011-12-29T09:05:00.003+02:00

Täällä vielä ollaan joulun vietossa Sotkamossa, Samsamin kanssa. Lisa-mamma lähti kotiin Esan mukana, sillä alkoi taas juoksutkin, toivottavasti ovat kotona selvinneet ongelmitta eikä uutta pentuetta ole tuloillaan, heh heh...

No juu. Samu on täällä ollut oikeinkin reippaana. Pikkuisen on vissiin mörkökausi nostamassa päätään ja pimeässä kulkeminen vähän jännättää. Häntä ei tosin alas laske, mutta selkästi rivakammin kuljetaan kotiin päin ja kaikki vähänkin epäilyttävä nostattaa korvat tai karvat pystyyn. Kylillä ollaan käyty kulkemassa päivittäin, tälle aamulle sattui keskusta täyteen lumiauroja, vaikkei ne sitten yhtään jänskättäneetkään, ehkä se yleinen meteli ja kolina piti kuitenkin koiran oikein varuillaan ja topakkana koko ajan. Roskisautoa katseltiin kanssa pidemmän aikaa ja yksi kiltti tyttö pyynnöstä antoi Samulle vähän makkaraakin, etteivät kaikki ihmiset vain pyyhältäneet ohitse hirvittävää vauhtia.

Ylihuomenna koittaakin sitten se päivä, kun tämä viimeinenkin kullanmuru muuttaa uuteen kotiin. Samua kävi viime lauantaina eräs pariskunta täällä sitä katsomassa ja nyt tulevana lauantaina lähdemme pennun kera Kajaaniin viemään se uuteen kotiinsa. Tulevaisuus enteilisi kenties satunnaisia metsästyshommia, agilitya, tottista ja sen sellaista, aika näyttää!! :) Ihanalta kodilta vaikuttaa tämän viimeinenkin, onnekkaita ollaan oltu ja helpotusta voi vain voi tuntea, kun urakka on pian takana päin.

Hyviä jouluja kaikille

2011-12-23T10:26:00.003+02:00

Tämän kuvan myötä, ei voi sanoa, että rauhoitutaan joulun viettoon, koska aika paljon on vielä tehtävää ja minä nyt en rauhoittua osaa muutenkaan, mutta itse kullekkin oikein ihanaa joulua, perheiden, lemmikkien ja itsensä kanssa ja olkoon tuleva vuosi teille armollinen <3

Samsam se sitten on

2011-12-19T09:54:00.007+02:00

So we have thought about changing the little boys name into Samsam, incase he has to stay with us a little longer still :) He's adorable, so brave and friendly! These pics are freshly taken, so he's 19 weeks now.

I also visited the vet with our girls last week, both of them having an infection in the eyes and I got antibiotic drops for them. Lisa refused to be handled enough that the vet could have examined her eyes in case there were any cuts in them, so she only could have prescripted a madicine without cortisone. Luckily she's let me put the drops now when home, but very, very reluctantly!! I also have to wash her mouth with mouth wash and I also bought her a tooth brush and paste set, as we had to remove that one tooth from her and she's still having some infection in the gums. Foxy's knees were examined too, inofficially but very thoroughly and nothing was found. This was because of the klicking sound I heard from her some time ago now.

Lisa ja Foxy kävivät lääkärissä viime viikolla, molemmat saivat silmiin tipat, Lisalle ilman kortisonia koska emme kuinkaan päin saaneet laitettua sille tippoja silmiin, jotta lääkäri olisi voinut tarkistaa silmät haavojen varalta. Joten Lisa sai eri tipat kuin Foxy. Onneksi olen sentään täällä kotona jotenkin päin aina onnistunut tipat silmiin saada, kiinni pitäminen ei onnistu, se on sama kuin koettaisit yksin pestä halutonta kissaa... !! Lisalle tuli ostettua myös hammasharjasetti, sillä kun ikenet punottaa edelleen hampaanpoiston jälkeen, luita se kyllä syö enkä oikein tiedä mikä punoitusta aiheuttaa. Kehottivat vielä lääkärissä huuhtelemaan/hieromaan ikeniä suuvedellä, jos tulehdus siitä rauhoittuisi.

Maistelen...

2011-12-16T11:46:00.005+02:00

"Samsam, hän oma sankarimme on..." Olisiko Samsam uusi nimi pojalle? Jytkyä kun ei olla edelleenkään kovin käytetty kutsuttaessa, enkä itse niin siitä pidä. Ja jos poika vaan on ja pysyy, niin pakkohan sillä on nimi olla! Se etsii edelleen aktiivisesti uutta kotia, mutta perheenjäsenhän se on siiheksi asti silti :)

Testausta

2011-12-14T13:11:00.004+02:00

Testailen tässä vaan... meillä kun on käytössä vain Google Chrome -selain ja selvästikin esim. Explorerilla blogi näkyy aivan erilailla, joten kokeillaan nyt vielä muutamaa muutakin juttua. Muun muassa en saa blogissa tekstin väriä muutettua kuin muokkaamalla itse HTML:llää ja koska en ole siinä mikään velho, siihen uppoaa aikaa kun alan miettiä mihin väliin se koodi pitää työntää, niin olen sitten aikalailla jättänyt tuon tekstin muokkailun pois kokonaan. Olisi vain niin kätevä aina tekstiä kääntäessä toiselle kielelle "varoittaa" lukijoita ilmoittamalla ei suomenkielinen teksti jollain muulla värillä ja näinpä tämä nyt tuli todistettua, että jumi on selaimessa, explorerilla tekstin värin saa vaihdettua nappia painamalla. Mur. Mutta joo, kaikkea ei voi saada kuvien paikan muokkaus on tässä sitten ihan kuusesta. Ehkä pitäisi taas vaihtaa koko blogin pitopaikkaa!

Obviously the blog looks different on different browsers, too bad, what can I say... We use Google Chrome ourselves and now just testing with Explorer... And yes, as I suspected... with chrome I have to actually type in the html -code to make the test coloured and with Exlporer - tada, works as it's supposed, but just painting the text and choosing a colour. Now I'm pissed... it would be so easy to indicate english or swedish text with another colour but it's made pretty damn difficult now when I use Chrome. And I use chrome because Explorer is so slow on this computer.

Lisa

EV-kisat illalla

2011-12-13T09:49:00.003+02:00

Keittiö on niin kylmä, lattia varsinkin, että siellä ehtii tulla vilu aamupalaa laittaessa :P Tänä aamuna varsinkin, kun eilinen kylmyys on hiipinyt yön aikana sisälle ilmojen lauhtuessa. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Tänä iltana lähdetään normaalien treenien sijasta treenaamaan Torkkille kisanomaista suoritusta epävirallisiin agikisoihin :) Siitä onkin kuule aikaa kun olen viimeksi ollut Torkkilla hallilla epiksissä. Ehkä joskus 2009 vuoden lopulla? No, suurinpiirtein pari vuotta sitten kuitenkin. Enkä minä muutenkaan ole kovin monesti ehtinyt siellä käydä, aikeissa kyllä on ollut :)

Foxylla on edelleen kuumumisongelmia Aalla erityisesti, joten saapi nähdä kutenka meidän käy. Varmaan huonosti, mutta ainakin huonosti menneen kohdan saa epiksissä ottaa uudestaan! Omalla hallilla se kuumuu ihan yhtä ronskisti.

Torstaina käytän tytöt (koirat) klinikalla ja tarkastutan onko silmissä vielä tulehdusta. Foxylla ainakin oireili jokin aika sitten. Lisalta myös tyhjensin eilen anaalirauhaset ja ne olivatkin kipeät, kun koira aivan uikahteli niitä käsitellessä :( Joten saa lekuri tarkistaa niidenkin tilanteen, onko tulehdusta taas.

Tonight we're going to an inofficial agility competition in Tornio with Foxy, instead of normal weekly training. We have also been planning on starting those Saturday trainings little by little, when there is plenty of time reserved for the coaching team only, so we should really take advantage of it.

Foxy is getting so "high" when training, that we really have trouble doing the A-fence right. I wonder how it's going to end up tonight...? Well, at least there's a possibility to correct it, unlike in a real competition. I feel a little anxious and excited already, so yes, we really need this practice!!

Joululahja

2011-12-11T10:29:00.009+02:00

Ja taas leikkimässä. Minä siis. :) Sain nimittäin vihdoin vähän paremman kameran, etukäteisjoululahjaksi, ja se onkin ihana lahja! Alla kuvia Jytkystä ensin pesuankan pään ja sitten isäpapan kanssa kisuamassa ja mammasta, jolle ei annettu lupaa liittyään äristelyyn. Tai itseasiassa pojat leikkii ihan ihan hiljaa, Lisa taas ottaa touhun ihan liian tosissaan ja siksi juuri saa pysyä poissa.

Foxya taas ei voisi vähempää kiinnostaa. Se tarvitsisi ihan erilaisen leikkikaverin. Tässä yksi päivä päästin sen muita ennen sisälle ja siitäkös riemu repesi! Se leikki ihan villissään sille annetulla lelulla ja sai hepuleita ympäri asuntoa :D Ihana tyttö <3

I got a new camera for christmas or a little before, that is :) So this is why I'm taking all these photos, supposedly also of little better quality than before. Below there are some photos of the little family living here; Jytky and his parents. Foxy too is in the background, she really couldn't care less of all the playing.

Am I not a darling?

Playing with Daddy.

Oh, the unjust! Lisa wasn't allowed to join.

Jorpula

2011-12-10T01:09:00.004+02:00

Meidän ihana poju.

Our Darling Boy.

Jolta on trimmaus kesken jo toista viikkoa... Ja ajatelkaas, minä pienine käsinen saatan edelleen spannata tämän ukon.

I've been half-neglecting his grooming, poor bloke! And btw, even I'm still able to span this bloke, and that's really great! :)

Jouduinkin perumaan tammikuulle tarkoitetut menot juuri Kajaanin näyttelyn aikoihin ja nyt on sitten juuri sopivasti ilmoaika jo ohi.. Harmin paikka. Jorea en tosin tiedä, olisiko Esa tahtonut esittää vieläkään, mutta Foxyn olisin tahtonut taas laittaa kuntoon viimeisen sertin metsästystä varten.

Kajaani Dog Show entering was closed just when I found out I would be able to go after all... Well, another time then. Possibly Esa wouldn't still have wanted to show Jore, so it just would have been me and Foxy going after her last CC.

Jytky 4 kk

2011-12-08T23:25:00.006+02:00

Jytky ja sen myötä koko B-pentue täytti tänään 4 kuukautta :) Vain vuosi sitten taisin kirota kotonani riivistelevää kolmikuista valkoista parsonin palleroa, samassa jamassa siis taas!! Josko sitä nyt ottaisi opikseen edes joksikin aikaa... ;) Vaikka johan tuo Jorekin on melkein aikuisen iässä, tosi rauhallinenkin jo (sisätiloissa ainakin), että voisi vahingossa erehtyä ihan luulemaan vanhemmaksikin...!

No, Jytkyä ei vielä erehdy luulemaan vanhemmaksi. Aikalailla se on vaan jalkoja tällä hetkellä, semmoinen honkeli, vaikka pienikokoisesta nartusta se jo menee.. :0 Uroksen mittoja sillä ei kuitenkaan ole vielä ollenkaan, sentään, ei massaltaan eikä korkeudeltaan. Kun olen vähän kauhistellut tuota sen kasvuvauhtia. Mutta ehkä jostain takaa tulee tätä nopeakasvuisuutta, olihan Aapo-setäkin nopsaa miehen mitoissa veljeensä verrattuna. Olen sitten hyvin harkiten syötellyt poikaa, ettei ainakaan vahingossa menee liialliseksi ja tule sitten jotain ongelmaa.

Semmoinen kaheli, herttainen poika se on. Heti tykönä kun pikkuisen viheltää tai kutsuu ja pusuttamassa naamaa. Häntä heiluu ihan lakkaamatta. Aika herkästä se kuitenkin vielä hampaitaankin käyttelee ja hyppii vasten, että saapi tosiaan Ilsen kanssa olla tarkkana. Ilsekään kun ei osaa kyllä ei yhtään käyttäytyä noiden koirien kanssa kun sitä ei huvita tai uhmis vaan iskee. Siinä meinaa olla kestäminen itsellä vähän koetuksella... MUR!

Mutta tässä herttainen kuva herttaisesta pojasta, Jytky 4kk! (ehkäpä poseeraustakin tässä pian)

Jytky oli tiistaina mukana treeneissä, kun meitä oli vain kaksi. Se pääsi pikaisesti nuuskuttelemaan likeltäkin ensin häkissä niin pelottavalta vaikuttanutta espanjanvesikoira Uunoa, joka osoittautui ei ollenkaan niin pelottavaksi oikeasti ja sitä saattoi varovasti nuuskutella uudemmankin kerran. :) Häkissähän tuo sitten sai olla kun Foxyn kanssa treenattiin ja vähän meinasi itkettääkin, mutta aika hienosti kuitenkin jo osasi olla.

Mutta jos sitä sitten koittais nukkumaan lähteä, kun alkaa talo taas olla niin hiljainen ympärillä...

Nelli, Zelda ja Jytky rokotuksilla

2011-12-01T15:36:00.003+02:00

Valparna var vaccinerad idag tredje gången, också med rabies. Jore var med också, han ska till att möta reven igen på veckoslutet. Alla tre som bor här i Norrbotten var på kliniken, Nelli, Zelda och Jytky. De var så pigga och duktiga lilla valpisar :) Eller inte så lilla, Nelli vägade 4,7kg - Zelda 5,1kg och Jytky redan 6,2kg :P Uijui...

Valpen som är vaccinerat bara som 12 veckors ålder kan inte delta i utställning i Finland, det är något som jag fick veta idag. Altså därför valparna är nu vaccinerat 3 gånger mot valpsjuk, parvo, HCC och parainfluensa, och en gång mot rabies.

Tack för sällskapet Tjejer! :)

Tänään käytiin 16-viikkoisrokotuksilla. Tulipahan sitten sekin uutuutena, että Suomessa ei riitä 8- ja 12-viikkoisena annettu neloisrokote, vaan vasta 16-viikkoisesta lähtien annettu on voimassa seuraavan vuoden. Ruotsissa siis myös 12-viikkoisena saatu vahviste riittää vuodeksi eteenpäin. No, näyttelyt sun muut mielessä me siis rokotettiin kaikki sekä neloisrokotteella että rabiesrokotteella. Jore kävi piikillä vähän etuaikaa, kun suunnitelmissa olisi taas sunnuntaina piipahtaa kettua katsomassa ja joulukuussa myöhemmin kuitenkin menee tuo rabies taas umpeen.

Pennut olivat oikein reippaina ja siinä papereita kirjoitellessa ehtivät jonkin aikaa touhutakin keskenään. Molemmat tytöt, Nelli ja Zelda tulevat hyvin toimeen Jytkyn kanssa, keskenään saattavat vähän alkaa jäykistelemään. Jytky oli oikein lupsakka kun päästin sen heti irti kun tiesin miten huonosti handlaan sekä paperit, puhumisen että koiran (varsinkaan riekkupennun) hihnassa pidon ;) Se tutkaili huonetta ja tutusteli itseään tyttöihin ja ihmisiin. Kerjäsi namia kun hoksasi, että sitä tietyissä taskuissa on ja oli oikein mukava, oma itsensä. Zelda herkästä omii varsinkin omaa mammaansa, jonka luokse ei oikein muilla ole asiaa, varsinkaan jos on herkkuja tiedossa. :) Nelli oli reipas ja rauhallinen, semmoinen kuin se meiltä lähtiessäänkin oli, pusuja kyllä jakeli jos kumartui moikkaamaan.

Joren otin sisälle, kun Jytky saatiin piikitettyä ja sainkin yllättyä positiivisesti. Odotushuoneen ohi vilahdettuamme se tuijotti siellä odottelevaa Mopsia mummonsa kanssa, muttei sanonut mitään (liekö edes tunnistanut sitä koiraksi, kun se niin hiljaa liikkumatta istui) ja vastaanotolla oli kyllä innokas, mutta istui aina pyydettäessä (myös pöydällä) eikä yrittänyt komentaa ketään neli- eikä kaksijalkaista ja pöydälläkin oli niin hienosti! :) Söi vain lakkaamatta namia hoitajan kädestä. Ekan piikin jälkeen häntä vähän laski ja tokan piikin jälkeen hoitajan taputettua sitä selkään korvat meni luimuun ja se uikahti säälittävästi ja nosti toista etukäpäläänsä ylös, reppana!! Se tuumasi selvästi, että kipeää teki :( Pikkuraukka... Lattialla koitin vielä vähän tsempata sitä ja sainkin hännän heilumaan ja hoitaja syötteli sille vielä vähän lisää namia, ettei jäisi paha mieli pojalle.

Jytkykin on saanut harjoitella yksin häkissä oloa sekä kotona että autossa ja se osaa kyllä olla hienosti. Joskus jos liian virkeänä laittaa häkkiin pistää se konsertiksi, mutta sekin kyllä vaimenee kun huomaa että väsyhän tässä jo olikin eikä mitään tapahdu. Tuumailin, että pitäisi järjestää pentureffiä nyt vielä, kun lapsukaiset tulevat noin hyvin keskenään toimeen ja valoisaakin on jonkin verran vielä päivisin, lämpimistä säistä puhumatta. Niin kauniita ovat nämä B-lapset, että oikein niistä saa olla ylpeä <3

Ja kiitos tytöille seurasta! :)

Mätsärissä

2011-11-27T15:08:00.003+02:00

Mätsärissä on nyt käväisty, kehiin ei sitten edes ilmoittauduttu, kun päästiin niin hyvissä ajoin lähtemään, että ehdittiin pyörähtää kehässä harjoittelemassa ennen niiden alkamista. Hienosti otti poika kontaktia ja onnistui namilla palkkaaminen. Kannoin sylissä pahimpien koirasumien läpi ja annoin muutamien valikoitujen lääppiä Jytkyä makkaroiden kera ja hyvin meni. Eräs pikkutyttö viihtyi meidän seurassa pidempäänkin :)

Lähdettiin sitten pois ennen kehien alkamista tosiaan, meille riitti että nakkipussi tyhjeni ja poika pysyi iloisella mielellä. Vähän sillä on isän vinkeitä sen suhteen, että meinaa haukku päästä jos joku huolettaa, mutta hyvin sen sai pidettyä kontaktissa kun oli tarkkana, eikä se ihan niin herkästä huolestunut, vaan aika luottavaisin mielin kuitenkin oli minunkin kanssa :)

Tässä vielä kuva ukosta nakkia odottamassa, kuinkas muuten!

Jytky på Match Showen, väntar på godis...

Mätsäriin huomenna

2011-11-26T16:15:00.004+02:00

I morgon ska jag tag Jytky med och vi går till en inofficiel hundutställning som arrangeras i Laivakangas. Det har varit nu en tid att jag har inte haft möjlighet att göra något med honom, så vi får ser hur går det med att träffa så mycket hundar och människor på en gång.

Nästa veckoslut finns det gryträning igen i Oulu, men vi ska se om vi lyckas att gå. Mina föräldrar kommer på besök då, men det skulle ju vara viktigt för Jore att möta reven igen. Kanske bara Esa kunde gå med honom då.

Huomenna lähdetään Jytkyn kanssa käväisemään mätsärissä Laivakankaalla. Nyt onkin mennyt vähän aikaa että ollaan puuhasteltu mitään, joten saa nähdä kuinka meidän käy...!! Jospas hyvin kuitenkin, mennään varovaisin mielin.

Ensi viikonloppuna Oulussa olisi taas luolatreeniä, saapi nyt nähdä päästäänkö lähtemään kun meille tulee Sotkamosta mummia ja ukkia käymään. Ehkä Esa saattaisi lähteä itseksiään Joren kanssa, kun ei saisi nyt liian pitkää taukoa taas tulla tällekään harrastukselle ja tiedettävästi kun näitä treenejä ei hurjan usein ole.

Tiistain treenit ja kisavideot

2011-11-24T10:44:00.003+02:00

Sattui ikävyyksiä treeneissä, sillä Foxy kävi Thelman korvaan kiinni. Tämä kaikki omasta ajattelemattomuudesta kuinkas muuten. Thelma on vähän arka ja alkoi haukkua räksyttämään, kun Foxy oli radalla pyörimässä pallo suussaan ja tuli ilmeisesti liian lähelle. Thelma oli kouluttajalla hihnassa radalla, eli siis kaikin puolin typerä asetelma enkä ymmärrä miten saatoin olla tajuamatta! Ei Foxyn kanssa voi pitää radalla yhtä aikaa toista provosoivaa/provosoituvaa tai kuumuvaa koiraa, ellen itse pidä omaa koiraani koko ajan kontaktissa tai töissä. Ja nyt en pitänyt, vaan menin kuuntelemaan kouluttajalta palautetta. Että näin sitten kävi. Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Nujakka oli onneksi nopeasti ohi, saatiin koirat irti toisistaan (onneksi Thelma ei ole terrieri...) ja selvittiin perinpohjaisella säikähdyksellä. Pahoillani olen edelleen sattuneesta :(

Tehtiin alkeisryhmältä jäänyttä rataa, kun ei meitä ollut kuin kaksi rakentamassa/treenissä ja teemana vauhti, joten se sopi hyvin. Foxy teki vauhdilla ja kauniisti! Olin tosi iloinen. Puomit sain kanssa sujumaan ja treenattiin pariin kertaan pallon kanssa päätyyn etenemistä. Sitä sietääkin treenata enempi.

Viikonloppuna käytiin sunnuntaina kisaamassa, surkein tuloksin. Tai ei niistä tuloksista niin väliä vaan siitä, ettei Foxy mennyt kontakteja ollenkaan nätisti vaan ihan miten sattuu. No, aalta nyt en vielä odottanut suuria, mutta onnistuin sössimään taas vaihteeksi puomitkin omalla epäröinnilläni ja niiltäkin sitten virheitä. Eikä keinutkaan mitenkään kauneinta katsottavaa ollut. Mutta jos yrittämällä yritän etsiä jotain positiivista... hmm. äh. En löydä mitään. Mulla on nyt jotain masennusta oikeasti... Hyppyratakin oli semmoista kaartelua, vaikka rataantutustuessa oikeasti koetin paneutua koiran linjoihin ja käännöksiin, mutta ei sekään sitten käytännössä mennyt niin kuin yritin, olin varmasti aina vaan auttamattomasti myöhässä. Sieltäkin tuli siis yksi kielto (agiradat hylsyjä) ja etenemä oli etanan sellaista, niiden kaarrosten takia tietenkin, koirahan kyllä paukutti menemään. Esa onnistui onneksi söhläämään ekan radan videoinnin kanssa, että se tuli vain osittain tallennettua, joten en viitsi sitä tänne laittaa. Kaksi muuta siis alla toinen agirata ja sitten se hyppis.

Batsi sai uudeksi nimekseen Nelli ja ensimmäiset päivät ovat kuulema sujuneet hyvin, yksinolokin :) Kaverina Nellillä on 3-vuotias rotikkauros, ihan niinkuin Foxylla oli Opa! <3

Mörkö kulkee reippaana poikana Joensuussa Baby-pentukurssilla, jota seuraa isompien pentujeen pentukurssi. Sille kurssit tekeekin hyvää, kun osaa vähän arastella sielläkin. Sehän oli se meidän reppana hernepussi täällä kotonakin, joten ihan oikeaan paikkaan pääsi perheeseen, joka pääsee poitsua kuljettelemaan ahkerasti :)

Zelda oli päässyt tiistaina ihan ensimmäisiin agiharkkoihin ;) Lähdössä pysymistä ja takaakiertoa ja eri kulmia hypylle. Rimat maassa tietenkin, eikös niin Marjaana?! ;) Kuulema niin rauhallinen tyttö kanssatreenajankin mielestä :D No se on hyvä aloittaa rauhallisesta, mahtaa siitä vielä kiihtyä jossain vaiheessa, heh.

Ja Jytky se täällä olla Jytkyilee kotona. Se on jo äitinsä korkuinen, HUI! Vaikkakaan kropan mitta ei aivan yllä samaan, että saapa tosiaan nähdä miten Jytky siitä vielä tulee...!! Käsittämättömän ketterä se on tuollaiseksi ronkeliksi, ei voisi uskoa :) Suunnitelmissa oli käväistä viikonloppuna Mätsärissäkin sen kanssa. Se on niin reipas ja iloinen nassikka ettei ole toista.

Hei, hei tyttö

2011-11-19T17:41:00.006+02:00

Niin siinä sitten kävi, että Batsikin lähti uuteen kotiin. Kävi kuitenkin niin ihanasti, että uusi koti löytyi Keminmaasta ja saattaisi olla jopa mahdollista, että me nähdään tyttöä vielä agilitynkin merkeissä, ehkäpä ihan samassa seurassakin, kuka tietää! :)

Batsia (tai nimihän mahtaa vielä vaihtua) koitellaan kuitenkin myös metsätouhuissa, isäntä oli jo ihan kokenut luolametsäilijäkin, joten mielenkiinnolla jäädään odottamaan tuloksia siltä saralta. Osasivat kuitenkin ihan terveellä tavalla suhtautua pennun ottoon ja kuulema jos ei typykästä luola-/metsästyskoiraa tule, niin laitetaan sitten uusi ;) Niin näiden kanssa aika herkästi käy, itseasiassa myöskin siinä tapauksessa, että se ensimmäinenkin olisi ihan toimiva kaikessa mitä sen kanssa yrittää! Parsonit nyt vaan tykkää kulkea kaksin, heh, tai kolmisin.

Haikeus tuli tietenkin, eihän sille minkään voi. Pentupaketit sain kuitenkin väsättyä kasaan, villapaitakin löytyi autosta lopulta! Jytkylle joutuneekin sitten jo tekemään uuden, mutta sillä on niin hyvä, tiheä karva, ettei sen kanssa varmaan tule olemaan huolta kylmästä, se on niin touhukas muutenkin. Autossa nuo villikset tarpeellisempia on muutenkin.

Huominen häämöttää jo ja pelkkä ajatus väsyttää! Neljältä ylös, jos aikoo ehtiä ajoissa Ouluun kisaamaan. Brr...

Tässä vielä viimeinen kuva kaksikosta:

Neljätoistaviikkoiset

2011-11-18T13:52:00.005+02:00

Onnistuin ottamaan uusia kuvia pennuista pöydällä. Se olikin huomattavasti helpompaa taas, kun malttavat seistäkin sen 10 sekuntia minkä itselaukaiseva vie ;)

Witty Fox Baci e Abbracci

Witty Fox Bandito Bianco

Tiistain treenit

2011-11-17T08:56:00.004+02:00

Tiistain treeneissä vauhtia piisasi. Meitä oli paikalla minä ja Katja. Foxy pystyy paremmin kulkemaan matolla tänä vuonna. Ehkä olen ollut tietoisempi lämmittelystä ja homma toimii siksi paremmin, eikä liukastele lähestulkoon ollenkaan. Nyt kun saisi vielä iskostettua mieleen ne rangantaivutukset aina ennen treeniä.. ne meinaa välillä unohtua.

Otettiin Pajarin rataa, kuten suunnitelmissa oli, tosin pari estettä jouduttiin jättämään pois, kun meidän halli ei ole aivan normi kisaradan levyinen, vaan uupumaan jää muutama metri. Juuri sitten nämä kohdat joissa rataa oltiin vähän muokattu, tuli sitten virheitäkin molemmille. Minulle ihan loppuun asti ongelmaa tuotti tiukka käännös pituudelle (kuvan 11-12, tosin 11 hyppy oli oikeasti aikalailla kohtisuoraan 12 alla), jota ennen koira nakattiin nopsaa hypyn kierrolle ja jolta Foxy aina ja iankaikkisesti suuntasi suoraan puomille, joka oli heti pituuden vieressä. Aina. Paitsi ekan kerran, kun tehtiin nolla. Sain sen hilkusti käännettyä ajoissa. Ja nyt sitten, kun olen asiaa kaksi päivää miettinyt... Miksi en vain valssannut? Eteen kun ei ollut kiire, pituuden jälkeen tuli keinu. Valssiin ei ollut kiire myöskään, Foxy tuli esteen kierrolta hypylle, joten vauhti vasta kiihtymässä. Se olisi varmasti toiminut.

Tässä ratapiirros. Estevälit n. 5m. Ei ole aivan totuudenmukainen valitettavasti, heh. Olen nyt kaikki vaan änkännyt siihen, että vähän yhtä tyhjän kanssa koko kuva!!

Mutta tyytyväinen olen, että ensimmäinen rata oli nolla, ihan ok, ei edes pahasti pelasteltu ;) ja jopa Aan kontakti meni hienosti. Tämän jälkeen se ei sitten mennytkään enää, kun koira sai vauhtia kinttuihinsa innostuttuaan vähän (se mm. räkytti aika reippaanlaisesti välillä) ja sujahteli Aan suurimman osan ajasta miten sattuu.. Jepujee. Mutta vaadin siltä sitten aina vain parempaa jäämistä, ensin pysähtymällä lähemmäs jne, kunnes lopulta sai jo juosta vapaasti ohi ja heittää pallon eteen, jonka jälkeen vapautus.

Haaveena toki tulevaisuudessa on, että kontakti pysyy, vaikka heitän pallon suoraan eteen koiran kuonon edestä. Vielä niin kaukainen haave tosin.

Puomi ja keinu joka kerta upeesti. Hyvä Foxy jee! Ja otettiin rataa aika monesti. Näillä eväillä me nyt sitten mennään Ouluun rohkiasti vaan starttaamaan 3 rataa. Toivotaan, että kontaktit pitää ja koira pysyy hallussa.

Foxy liikkuu ja toimii nätisti ja kepeästi, mutta silti se pitäisi muistaa se fyssariaika varata, miten muistan??? Päivisin ei hierojaa saa kiinni, joskus kokeilleena, joten pitäisi muistaa illalla soittaa. Minulle kaikkein pahinta on koettaa muistaa soittaa johonkin tiettyyn aikaan :P

Kisat tähtäimessä

2011-11-15T12:32:00.004+02:00

Kylläpä väsyttää. Pitäisi tulostaa muutama nippu lippulappusia illan valmennusryhmän treenejä varten, luonnollisesti vähän siivota myös ja suunnitella jotain... aina pitää olla vähän suunnitelmia.

Olin pari päivää sitten blogannut huomaamattani "vauvablogin" juttuja tänne Witty Foxyyn, ei varmaan jäänyt lukijoilta huomaamatta, että teksti oli vähän kuin väärässä paikassa ;) Joten se on poistettu ja siirretty sinne minne se kuuluu.

Pentuja tekisi mieli paijata lakkaamatta, ne ovat jotenkin vain niin ihania ja totuus siitä, ettei niitä voi pitää juoksentelemassa lattioilla koko päivää, tekee niistä varmaan vain entistä paijailtavampia. Ilse siis joko kiljuu, kun pentu tulee vasten ja nuolee/raapii/puree tai sitten se yllyttää pentuja varta vasten hyppimällä ja pomppimalla, ETTÄ ne nuolee/raapii/puree ja isä tai äiti joutuu tulla hätiin. Eli ei toimi ei. Vauvaa voi kyllä pitää lattialla kun kerran tai pari pennuille murahtaa, niin eivät tule sen luokse. Itse siis toki vieressä ollen. Onneksi pennut viihtyvät edelleen hyvin ulkona, nykyisin pidän jo koko laumaa kerralla aitauksessa. Foxy kuopii maata pitkään ja hartaasti tehdäkseen selväksi paikkaansa laumassa ja hyvin pennut sen tunnustaakin. Eikä meidän nartutkaan koskaan millekään ala, jos en minä ole läsnä. Silloin Lisan päässä yleensä napsahtaa päälle "narttu"-vaihde ja jos tilanne niin vaatii (lelu, ärinä tms), se haastaa Foxylle riitaakin. Mutta, kuten aiemminkin todettu, riitaa ei olla nähty sitten kevään ja toivottavasti tällä jatketaan!

Seisontakuvia pitäisi taas koettaa saada aikaiseksi, kun pöydällä käyttäytyminen on jo tosi hienoa, sitä sentään ollaan harjoiteltu. :) Hihnassakin nämä kävelee (vielä) niin nätisti, kun sitä tehdään niin vähän. Yleensä jos jompikumpi pennuista lähtee lenkille mukaan (yksin lenkkeillessäni mukana ei ole kuin max. yksi aikuinen koira ja yksi pentu, koska ylimääräisenä elementtinä on aina myös vaunut ja/tai irti oleva lapsi, heh) niin se saa kulkea vapaana koko matkan. Eilen löydettiin Foxyn ja Batsin kanssa metsästä vanha poron tai peuran ruho. Luut ja karvoja enää jäljellä, lantio löytyi toisesta paikkaa ja rintakehä toisesta. Leukaluusta puolet polun varrelta ja pää komeine sarvineen kaatuneen puun juurelta. Ja heijastinpanta lojui sotkun keskellä. Foxy kävi tarmokkaasti kuopimassa maata ruhon luona. Batsi vain haisteli tarkkaan.

Mutta nyt alan tekemään niitä hommia. Illalla treenit ja viikonloppuna kisat, hauskaa!! :) Näin se on marraskuukin jo puolessa välissä. Nämä kisat onkin tämän vuoden viimeiset.

Suloinen

2011-11-14T00:40:00.002+02:00

Minipentutreffit

2011-11-11T13:27:00.004+02:00

Jag skriver bara lite på svenska på en gång. Jag måste kolla up orden så ofta att skrivning blir alldeles för långsam!

Marjaana, Zelda och Ninja var på ett minibesök igår, det var lite för hektig för Esa inne i huset, så jag kunde inte stanna ut för så länge..

Valparna fick äta massor av godis, då de var så kalt och mörkt ute och dem såg ut inte så roliga, heh. :) Jag hade varit ut först med Jytky, och han var ju pigg och duktig, även med pappas igelkott-tröja på ;) Valparna fick också träffa med rottweiler Jupe. Han är jättesnäll och lung, men så stor, att det är väldigt svårt får en liten terriervalp att förstå, att det blir ingen harm att han också rör sig lite, för att inte tala om, springer efter!

Till slut tränade vi lite passerande med Foxy, Ninja och Zelda, och det gick jättabra med alla. Så duktiga tjejer! För Foxy räcker det att säga "Bollen" och efter den finns där ju inte nåt annat på hela världen :)

Marjaana kävi eilen Zeldan kanssa pikaisella pentutapaamisella, kun ei perhe-elo antanut myöden touhustella pidemmästi. ;) Toisella kertaa sitten oikein perusteellista pentupuuhaa, eikös?

Me ehdittiin kuitenkin ottaa parit luoksetulot ja säikytellä pentuja Jupe-rotikalla.. Säikyttely tosin ei ollut itse tarkoitus, Jupehan oli vain oma rauhallinen itsensä, mutta ehti nuuskutella Zeldan perään ennen kuin Kaija sai sen taas luoksensa. Zelda tietenkin kiinnosti eniten kun haisi joltain aivan muulta kuin nuo meidän naperot. Ei Zeldakaan mitenkään järkyttynyt, mutta ehkä meidän olisi tovi kauemmin kestänyt olla pihalla, että pennut olisivat kunnolla rauhoittuneet ja todenneet ettei missään ole mitään hätään. Ehkäpä kuitenkin pimeä, kylmä piha vaikutti eniten, ettei mitään riehumista tosiaan edes nähty ja tuskin edes olisivat siihen rauhoittuneet, kun sisälle vain teki mieli jos ei nakkia ollut koko ajan tarjolla!

Yhtään ei edes kellään tehnyt mieli äristä suuntaan tai toiseen, vaikka sisätiloissa herkästi aletaankin "seisoskella" - sen verran inhaa oli olla ulkona! Jore käväisi pihalla juoksemassa myös ja taas Zelda sai eniten körmyytystä.. että taitaa olla uusimisen paikka tälle reissulle ja mieluusti valoisan aikaan vielä. Pistetään ensin paikat uusiksi täällä sisällä niin että kuumuvat tarpeeksi ja sitten vasta ulos tutustuilemaan muihin koiriin :)

Lopuksi otettiin vielä ohitusharjoituksia Foxyn avustuksella sekä Ninjalle että Zeldalle ja samalla se toimi toisin päin. Foxy on nykyisin jo niin pallohullu, ettei sitä kiinnosta mikään muu maailmassa enempää. Eilen lenkillä ollessa pikkuinen - VALKOINEN - westie (korostan pientä ja valkoista, koska ne ovat juuri niitä pahimpia Foxyn mielestä) käveli polun yli meidän edellä. Näin ensin miehen, otin koirat haltuun "pallo" vihjeellä ja olin pantoja selvittelemässä, kun koira asteli tien yli. Foxy käänsi päänsä koiran suuntaan - edelleen ilman hihnaa, kun en ehtinyt! - ja katsoi takaisin minuun - laitoin sen hihnaan ja pallo suuhun. Voi miten olin ylpeä! :) Vasta uudelleen hihnasta päästettyäni Foxy hieman etsi koirakon hajuja, mutta siinä kaikki. Meidän hihnaräyhä alkaa ehkä tosiaan olla jo entistä aikaa.... :) Siispä nämä eilisetkin ohitusharjoitukset menivät joka kerta aivan nappiin. Vielä harjoittelua, uskon, kaipaa se, että vastaantulijaa saattaa itse moikata ilman että pöhinää kuuluu sivulta. Täällä pikkukylillä kun on hyvin tyypillistä morjestaa kaikkia tuttuja ja tuntemattomia, aikuisia ja lapsia ja se voi toisinaan tehdä pienelle ärrierille tiukkaa ymmärtää, että "Hei!" sanoessaan mamma ei oikeasti tarkoita "Nyt kimppuun!!!"

Loppuun vielä kevennys meidän löhöpojista tv:n äärellä...

Taitavalle kuskille taitava hevonen

2011-11-09T13:58:00.005+02:00

No minulle ainakin sattui ihan luonnonvalinnan kautta tosi taitava heppa ja kuskikin vaan kehittyy ;) Harmi etten enää elä niitä ihan nuoruuteni vuosia, että kiinni otettavaa riittää!

Eilen pyrähdettiin ensimmäisissä valmennusryhmän treeneissä. Ollaan vähän semmoinen "risa" porukka vielä, kaikki kolme ketä paikalla eilen oli, on näin alkuunsa kovasti vain kunnon kohotus meiningillä liikkeellä, eikä siinä mitään, siinähän se kunto nousee ja mieliala ja into samalla :) Ryhmähenki kasvaa kun ollaan samalla lähtöviivalla ja pyritään eteenpäin yhdessä.

Koska aivan kaikki ei olleet paikalla, jätettiin nyt vielä porinat tuonnemmaksi ja rakennettiin vain 14 esteen hyppyratapätkä viikonlopun koulutusten pohjalta. Foxy pääsi taas totuttelemaan mattoon ja liekö sillä tänä vuonna lihakset vähän paremmassa kunnossa, varmastikin, kuin viime vuonna pentujen jälkeen, koska liukastelu oli aika vähäistä viime syksyyn verrattuna. Tuolloinhan se venäytti jalkansakin kepeillä ekoissa treeneissä. Lämmittelytkin koetin hoitaa huolella, ilta oli jo viilentynyt pakkasen puolelle jopa, joten liikkeessä sai tosiaan koko ajan koettaa olla. Mattoon tutusteltiinkin ensin vaan puolella teholla "hipsutellen" ja vain vähitellen vauhtia lisäten.

Sen kummempia ongelmia en onnistunut ohjaamiseen kehittää kuin putkihässäkästä ohjaaminen tai lähestulkoon ohjaaminen aina väärälle esteelle. Lopulta sain senkin Mikan ohjeilla onnistumaan sujuvasti ja loppurata menikin tosi sutjakasti joka kerta. Että aika vähällä sähläyksellä selvittiin, minulle epätyypillisesti ;)

Ensi viikolla Mika rakentaa jotain Pajarin tyyppistä rataa, kun meillä on viikonloppuna 3 Pajarin Tuomon starttia Oulussa.

Käytiin tänään pitkällä lenkillä Ossin ja Foxyn kanssa ja otettiin samalla vähän kontaktitreeniä (A, keinu) sekä avokulmaa kepeille. Kontakti oli upeat, otin voimakkaita persjättöjä ja takaaleikkauksia lopuksi heittäen pallon kentälle ja vapaaksi vasta "tule" käskyllä. Tätä olen nyt koettanut alkaa vahvistamaan, kun vapautuskäsky on ollut milloin mitäkin... Jopa avokulmat sujuivat lähes 90 asteen kulmassa erinomaisesti niin, että lähetin koiran kolmen metrin päästä ja palkkasin heittämällä pallon eteen/vasemalle keppien lopuksi. Muutaman kerran se haki toista väliä, helpotin kulmaa puolella mertrillä ja sitten alkoi sujumaan. Ihanaa :)

Vähän jo jännättää kisat, meillä kun on ne virheet nyt olleet lähinnä Aan kontaktia ja ne alkaa oikeasti olla jo sievässä kunnossa, joten ehkäpä kenties saataisiin jotain puhdasta rataakin aikaiseksi - sen näemme!

Tässä vielä kuva Zeldasta, joka sekin oli mukana koulutuksessa Marjaanan ja Ninjan kanssa :) Vahtaamassa mitä radalla touhutaan (oikeasti Ansku heilutteli sillä karvalelua aidan toisella puolella, että se seisoisi edes jollain tavalla :D)

Witty Fox Bella e Unica

Igår var vi på den första träningsmöte av Arctic tränings grupp. Alla var inte där så vi bara gjorde en kort hoppbana med 14 hinder. Jag tog det lite långsammare först med Foxy för att låta henne bli van vid mattan igen som kan vara något hal ibland, särskilt om hunden är inte bra uppmjukat.

Idag då tog vi kontaktträning (Aet & gungan) på vår egen plan och det gick så bra och jag är så stålt över henne! :) Det ska bli spännande att se hur det går på 20.11. tävlingar, när de största svårigheterna hittils har varit på Aet och gungan... Foxy också ser ut att vara i gott skick, men jag har tänkt att ta henne till en fysioterapeut för säkerthets skull.

Viikonloppu takana päin

2011-11-07T17:16:00.003+02:00

Viikonloppu vierähti Haukiputaalla Mikon ja Marin koulutuksessa Active Dogilla. Oli kyllä huippuopettavaista, oivalluksia ja hienoja hetkiä sisältävä viikonloppu kerrassaan! :) Taas vähän enemmän tajua sen suhteen, miten koira kroppaa lukee ja miten saada se kääntymään. Eteenhän Foxy osaa kyllä mennä, se olikin erään Mikon radan parhaiten irtoava koira <3 Hieno, pieni poksi!

Foxy nautti taas tekemisestä, ei edes ehtinyt ärhennellä kellekään. Sen kanssa meneekin vähän niin, että kun tarpeeksi tiukat paikat tulee, ei se uskalla alkaa millekään - kaukaa vain huudellaan. Mutta nyt ollaan saatu ohituksetkin pelittämään "pallo" -vihjeellä niin hyvin, että vain yksi kimpoamisyritys hihnasta, vaikka koko Martinniemi oikein kuhisi pieniä ja valkoisia - niitä arkkivihollisia siis!

Mari piti ryhmäläisilleen palopuheen koirien huollosta, mitä tulee lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn ja se olikin mainio puhe. Koskaan siitä ei voi muistuttaa tarpeeksi ja se on yksi sellainen asia, jota et oikeastaan voi tehdä yli (jos siis tietää mitä tekee). Nyt varsinkin, kun Foxy taas aloittaa tavoitteellisen treenaamisen, tulee nämä asiat hyvinkin ajankohtaiseksi ja tärkeiksi. Rankan viikonlopun jälkiä ei kuitenkaan Foxyssa onneksi näy, mutta fyssarille olen sille aikaa suunnitellut ihan lähiviikoille.

Tuleva talvi aloitetaan kevyesti omaa ja koiran kuntoa kohottaen. Kisataan vähän ja keskitytään enempi yhteistyön parantamiseen sen kunnon kohottamisen lisäksi. Vuoden alusta vasta sitten aletaan enempi keskittyä tulosten tekemiseen ja kisaamiseen. Saa nähdä miten meidän suunnitelmat onnistuu :)

Pennut saivat olla mukana Haukiputaalla toisena päivänä. Suurimman osan ajasta vain nukkuivat autossa, mutta kävivät välillä katselemassa hallilla tai pikku lenkeillä (vaikkei Batsille ulkoilu oikein mieleen ollutkaan..) Reippaita olivat, veli enempi, sisko vähempi, mutta yhtä kaikki silti :)

Uusia tuulia

2011-11-04T14:15:00.003+02:00

Eilen kokoustettiin ja sen päätteeksi aloin koordinoimaan Arcticin valmennusryhmää tällä tulevalla 2011-2012 kaudella. :) Suunnitelmat ovat jo kauan muhineet päässäni ja myös paperilla, hauskaa päästä testaamaan niitä käytännössäkin, varsinkin kun olosuhteet valitun uuden valmennusryhmän myötä tulevat olemaan oikeinkin otolliset. Eli innokkaita, taitavia ja kokeneita koirakoita kaikki! Ollaan Foxyn kanssa treeniporukassa myös, sillä ryhmä tulee toimimaan itseohjautuvana, jolloin jokainen vetää treenin vuorollaan.

Huomenna päästään sitten Foxyn kanssa Haukiputaalle Marin ja Mikon koulutettavaksi. Ossi tulee mukaan lauantaina ja sunnuntaina kokeillaan ensimmäistä kertaa kokonaista päivää erossa...! Pullosta kun ollaan nyt hyvällä menestyksellä syöty taas useamman kerran, taito nimittäin uhkasi välillä jäädä kokonaan uudestaan oppimatta! Tulen silti yöksi kotiin ja vähän jo kauhistuttaa, varsinkin sunnuntai, kun takana on sitten kaksi vähillä unilla sinniteltyä yötä ja ajaakin pitäisi. :(

Pennut pääsivät tänään taas mukaan kaupungille, kävin itse kaupassa ja sitten tutustuttamassa pentuja hevosiin. Parin metrin päästä vain katseltiin, ei sen likemmäs vielä uskalla noin pientä otusta viedä. Batsi tosin taisi yhden ponin ihan vierestäkin kulkea, kun sattui olemaan niin rauhallinen otus ja aita tietenkin välissä.

Halliin siirtyminen

2011-11-02T21:38:00.004+02:00

Jytky och Batsi är fortfarande hemma hos oss, båda så roliga och sociala <3 Vi hade dom med igår då vi flyttade tillbaka till hallen från planen - agilityhallen menar jag - naturligtvis :) Det är så mysigt att börja träna i hallen igen efter så många mörka och blöta träningskvällar i planen... usch.

Valparna tyckte att det var bara lustigt att hälsa på alla klubbmedlemmar och rinna i denna stora hallen. Fast dom egentligen sovade nästan hela tiden på deras bur...

Eilen siirryttiin viimein kentältä hallille taas ja talkoilemassa oli huipusti porukkaa :) Pennut pääsivät mukaan myös, molemmat niin reippaita isossa betonipohjaisessa hallissa, jossa koluutettiin ja rymyytettiin ja ihmisiä joka puolella. Suurimman osan ajasta tosin vain koisivatkin omassa häkissään.

Metsälenkeillä molemmat ovat pääseet käymään vuorotellen. Batsi on todella sydämistynyt villapaidan pukemisesta ja alkaa kulkea vasta kun otan paidan pois... Karva vain on vielä sillä niin ohkainen, että tekisi mieli paitaa sillä pitää mutta minkäs teet - olevinaan itse tietää paremmin ;) tänään sai semmoiset hepulit metsässä kun villis lähti, että oksat pois ja risut alta!

Molemmat pennut ovat tosiaan edelleen koteja vailla. Ollaan sitten Esan kanssa tuumittu, että osamaksukin onnistuu, jos vain se oikea koti kohdalle sattuu. Ilmoituksia olen koettanut tasaiseen uusia ja päivittää ja tänään hoksasin laittaa ilmon myös Ruotsin KöpaHundiin, noh, varmaan ei kyllä haittaisi jos sanasen tai toisen ruotsiakin välillä kirjoittaisin! ;)

Kuva kuulumisia Möröltä!

2011-10-30T13:38:00.005+02:00

Näin kauniissa maisemissa pikku Mörkö viettää syksyä Joensuun suunnalla. Kiitokset kuvista!! :)

Poseeraustreeniä - Posing

2011-10-29T15:00:00.006+03:00

Työllistin Esaa vauva kainossa ja kamera toisessa kädessä muutaman tovin ;) Ja sainhan valkattua muutaman asiallisenkin kuvan:

Esa was the photographer with baby on one arm and camera in the other ;):

Witty Fox Baci e Abbracci 11 weeks:

Ja velipoika myös

Witty Fox Bandito Bianco 11 weeks

Kaupunki reissusta

2011-10-29T12:41:00.003+03:00

Kaupunkireissu sujui aivan yli odotusten :) Molemmat naperot olivat ylireippaita, vaikka sääkin oli vain tuulta ja sadetta. Villapaidat kuitenkin auttoivat toivottavasti edes vähän.

Ensiin käytiin Haaparannan eläinkaupassa Djur Magazinetissa. Reippaasti sisään ja varsinkin Batsi mennä viipotti ihan surutta, kuin olisi kotonaan ollut! Jytkykin kulki kyllä häntä pystyssä ja reippaana Esan kanssa, mutta ei aivan niin itsenäisesti lähtenyt tutkiskelemaan heti. Pikkuisen päästiin seisomaan pöydälläkin, puntarilla ja hyllyillä.

Lämmittelytuokion jälkeen uudestaan ulos, vaikka Batsi olikin sitä mieltä, että jäisi paljon mieluummin sisälle kauppaan! Ihmisvilinää riitti, kun oltiin juuri vilkkaimpaan 4-5 aikoihin liikkeellä. Käveltiin kauppojen edustoja (Batsi yritti lasi-ikkunoiden läpi sisälle joka liikeeseen) liukuovet aukoivat itseään ohikulkiessaan, rappurallit oli vähän inhottavia, kun niihin ilmeisesti "tipahteli" varpaat, joten niitä koetettiin kiertääkin tai ainakin kulkea nopeasti ohi, joten me pidettiin sitten namituokioita rappurallien päällä (ovista käyvien asiakkaiden riemuksi tai harmistukseksi...).

Ikean edessä olikin täysi härdelli päällä. Ensin harjoiteltiin vähän syrjemmässä tyhjän ostoskärryn kanssa rämistellen ja lähdettiin sitten yhdessä viemään kärryä takaisin pakoilleen ja kohti isompaa ihmis- ja kärryhässäkkää. Ja niin reippaasti siellä suunnistettiin hännät pystyssä ja makkara maistui aina tarjotessa. Takaisin palatessa pääsivät jo syliin ja kokeilin vähän rauhallisemmalla paikalla kuinka reagoivat leluun. Jytky jopa vähän tarttui kiinnikin, muttei muuten kiinnostunut, Batsi taas mieluiten jahtasi, mutta kiinnostus lopahti lelun pysähtyessä.

Hienosti kuitenkin :) Autossa matkustavat myös esimerkillisesti jo nämä kaksi. Pitää vain ensi kerralla jo laittaa välillä eri häkkeihinkin, että tottuvat myös yksin matkustamiseen.

Kotona pentuaitaus korvattiin jo isolla häkillä. Batsia kun ei pidättele enää mikään. Kaipa sen aitauksen voisi jo viikonlopun aikana kasata kokonaan poiskin. Hurjalta tuntuu... Niin isoja ovat jo!

Kaupungille

2011-10-28T13:42:00.003+03:00

Olo on tänään jo sen verran hyvä, ääntäkin lähtee, että kehua voi ;) Joten ajattelin pakata iltapäivällä penskat autoon ja suunnataan kaupungille ihastelemaan tai kauhistelemaan ison maailman menoa. Leikkele on toiminut tähän asti parhaana palkkana, tahi maksamakkara. Lelut on vielä vähän epäkäytännöllisiä, mutta vähitellen koitetaan sytytellä niillekin enemmälti, että palkkana asti toimisi :) Harmi kun olen aina vain yksin liikkeellä eikä kuvia tule otettua. Tai sitten ne vain ovat julkaisukelvottomia, näistä vikkelistä valkoisista kun ei kuvaa oikein saa vähän hämärämmässä, jos kamera ei ole kunnollinen.

Batsi on jotenkin... hmm. Siinä vain on sitä jotain. Jotenkin se muistuttaa niin paljon erästä pikkuista parson tyttöä, joka meillä asui kesällä 2007... Ja sitten kuitenkin se pienuus ja ketteryys mikä sillä on, sinnikkyys ja rohkeus ja sen koko itsenäinen olemus. Niin. Mutta meidän laumaluku kuitenkin on aika iso jo. Ja en kai minä muutenkaan oikeasti voi olla miettimässä uutta koiraa...!

Jytky taas on aivan kuin isänsä :) Reipas, iloinen hännänheiluttaja, ilman karvaturrukkaa tosin. Tähän mennessä käsittelyharjoitukset sujuu ja miksikä ei. Pitää vain olla nyt jatkossakin ahkera sen kanssa, ihmisrakas pallukka se kuitenkin on.

Lisa-mamma on toipunut hampaanpoistosta hienosti. Yöllä se oli ulostanut sisälle kertaalleen pahanhajuista mustaa ja vetelää kakkaa. Varmasti nieltyään määrät verta hampaanpoiston jälkeen. Varmaan jo tänä iltana tarjotaan sille taas luita, eilen se sai vain lihaa. Vähitellen pitää varmaan aloittaa opettelemaan sen kanssa syömään myös oikealla puolella, ettei se jää aivan työttömäksi. Katsotaan ja seurataan, miten hommat alkaa sujumaan. Tai sitten rutiiniksi pitää ottaa sen hampaiden pesu.

Burn outtia?

2011-10-27T15:43:00.003+03:00

Pelkään vähän että olen pian burn outin partaalla. Mietin tätä siksi, että viime viikolla, ehkä kahtenakin päivänä jopa, en jaksanut ajatella agilitya. Tai paremminkin, sen ajatteleminen sai väsyneeksi. Tuli ihan syyllinen ja petturiolo. Eihän sellaista voi tapahtua...!!

Mutta se meni ohi, ainakin toistaiseksi. Taas olen tämän viikon lukenut innolla juttupalstan moninaisia keskusteluja mm. TopTeam-valintatilaisuudesta (oi, jospa oisin saanut olla mukana!) (Esalle itseasiassa ehdottelin, että hakisin, no, väliin olisi flunssan takia kylläkin jäänyt sitten kuitenkin!) ja sitten karsintamenetelmien huonoudesta tai paremmuudesta tai mistä nyt lie, juttu aina vähän jatkuu toisaalle. Toisaalta harmittaa, että nimettömänä siellä vaan huudella yhtä sun toista, mutta jos keskustelu vain on edes jotenkin asiallisen puitteissa, tällä tavalla saa kyllä reippaasti kaikenlaista palautetta ja mielipidettä, (jos vain jaksaa lukea) omalla nimellään suurin osa vain kiittelee, ja mutisee sitten partaansa.

Ja itseasiassa, minun täytyy myöntää, että vaikka juttupalstalla olen aiemminkin käynyt, vasta nyt viime kuussa olen alkanut oikeasti lukemaan mitä siellä kirjoitetaan. Taitanut jäädä aika paljosta paitsi, veikkaan. Tai sitten en yhtään mistään ;)

Treeneihin en ole tosiaan valitettavasti flunssan takia päässyt, edes omalle kentälle, tai mitään muutakaan tekemään. Pennut on kuitenkin saaneet sisätreeniä nyt sitten tänään, eilinen oli jo lepopäivä kun niidenkin kanssa tullut niin höntättyä taas, vaikka rauhassa pitäisi olla.

Lisa kävi tänään lääkärissä. Kävin vihdoin ja viimein poistattamassa sen hampaan, joka oli joskus keväällä kai? lohjennut, ties jossain tappelun tiimellyksessä, niin epäilen. Tiineyden ja sitten imetyksen takia poistattaminen on vain venynyt, mutta onneksi selvittiin vain lievällä tulehduksella, kun luin jo kauhutarinoita koko leukaluun laajuisesta tulehduksesta ja ties mistä, juuri tuollalailla hoitamatta jääneen hampaan vuoksi :P Antibiootit me kuitenkin saatiin, oikea puoli purukalustosta oli myös taas kiveentynyt, vaikka puhtaana olen koettanut nyt pitää kun luita se ei ole sillä puolella niin saattanut purra. Eikä varmaan jatkossakaan ainakaan kovin hyvin, kun se taimmainen alahammas nyt uupuu. Joten voi olla, että joudutaan alkaa harjaamaan Lisan hampaita sitten. Mitenkähän sekin tulee onnistumaan... huh.

Reilun viikon päästä teholeiri sitten. Jee :) Nyt en jaksa niin hehkuttaa sitäkään... olen vain väsynyt. Viime yö oli aika levoton lasten kanssa. Lisaa lähtee nyt sitten paikkaamaan yksi borderterrieri, niin ettei Carinankaan tarvitse jäädä kehänlaidalle.

Ja ihanaa kun pääsee taas treenaamaan halliin leirin jälkeen, hyi pois pimeät ja märät treenit tälle syksyä!!

Rokotukset

2011-10-26T13:58:00.003+03:00

Pennut kävivät eilen 12-viikkoisrokotuksilla. Vaikka ovat siis tänään 11 viikkoa ja 2 päivää vanhoja. Aika menee kyllä nopeasti ja nyt tuntuu pahin villeily jo vähän rauhoittuneen, johtuen varmastikin siitä, että niiden kanssa on tullut touhuttua, eikä suurin intohimo ole purra käsiä naarmuille, vaan touhuta jotain ihmisten kanssa (eli saada namia!). Pennut olivat oikein reippaita ja tutkiskelivat hoitohuoneen läpikotaisin. Hoitaja lullutti jokaista lattialla ja saikin monet, monet märät pusut! :) Jorelle haettiin samalla kives- & hammastodistukset, kaikki tallella ja epäluottamustaankin ilmaisi vasta kun hampaita oli ronkittu jo pidemmän aikaa ja sekin jäi vain kahteen murahdukseen. Söikin sitten lopuksi lääkäritätin antamia raksuja. Reipas tuo iskäkoirakin siis ;)

Zelda-sisko oli myös mukana rokotuksilla ja nätti tyttöhän se on edelleen, ellei vielä vähän nätimpikin! <3 Karva sillä on paljon karkeampaa kuin meidän kotona olevilla nassikoilla, oli jo lähtiessään. Batsilla karva näyttäisi muutenkin aika ohuelta ja sileältä, vaikka silläkin tuota hahtuvaa vähän on, sekä pikkiriikkisen partaa :) Veikkaisin, että sille tulee sellainen helppohoitoinen, hyvin kevyesti broken turkki, jota olen aina kullekin omalle koiralleni toivonut, mutten koskaan saanut! Jytkyn karva on tiheää läpikotaisin, sille tulee varmasti mainio säänkestävä ja likaa hylkivä turkki. Vaikka edelleen näitä on vaikea etukäteen ennustaa...

Minulla ikävä flunssa/yskä/kurkkukipu vain jatkuu, samoin lapsilla. Tai lapsilla tuntuu oireilevan lähinnä ikävän limaisen nuhan muodossa. Taitaa jäädä treenit väliin vielä tälläkin viikolla :( Kurjuutta! Mutta valmennusryhmään olen silti laittamassa hakemuksen tälle vuodelle, hauskaa! Toivottavasti se menee läpi ;)

Vauvan kanssa

2011-10-24T19:41:00.003+03:00

Pentuja on hiljalleen alettu kunnolla myös totuttamaan lapsiin, kun eivät ole enää aivan niiiiin sähliä. ;) Myös perusteellinen kaulapanta- sekä yksinolotreeni ollaan aloiteltu. Huomenna lähdetään nassikoiden kanssa kaupunkikävelylle ja luonnollisesti piipahtamaan Djur Magazinetin puntarille! :)

Tässä perheen pienimmät äidin sylissä <3 - The littlest ones <3

Pennut huomenna 11 viikkoa

2011-10-23T16:34:00.004+03:00

Muutamia kuvia meidän rascaleista, ovat todella upeita kun niiden kanssa touhuaa ja jos taas ei touhua... no, sanotaanko, että se touhu mitä ne kahdestaan sisällä ollessaan järjestävät on aika hermoja raastavaa! Eli pamareita ja rähinää pitkin ja poikin, kovaa ja korkealta ;)

Iskän kanssa tutkimushommissa - Researching stuff with daddy..

Yhtä isoa iloista häntää koko poika! - One Big Happy Tail

Ja pikkuista vakavempi pikkusisko! - And that little more serious little sis :)

Kohta se nousee jo jalkakin...

Esalle voisin ehdotella pientä kuvaussessiotakin illasta, jos vaikka suostuisi ja saataisiin taas tuoreita profiilikuvia blogiin :)

Pentu- sun muut kenneltapaamiset nyt sitten lykkääntyi, kun menetin yön aikana ääneni ja korvatkin kipeytyivät lisäksi. Eli jäin ihan suosiolla sairastamaan ja siirretään tapaamista, ehkä ensi viikonloppuun sitten.

Jore ketulla

2011-10-22T16:17:00.002+03:00

Jore kävi tänään ensimmäistä kertaa ketulla Ostyn järjestämissä treeneissä ja onkin ensimmäinen meidän koirista joka oikeasi ketulle reagoi. Ja hienosti reagoikin! Esalta piti vähän saada tukea (eli Esa liikkumaan häkin viereen), että koira alkoi painostamaan kettua ihan likeltä, mutta oikein hienosti ensikertalaiselta. Aluksi se haukkui metrin, puolentoista päästä ja Esan kanssa sitten myös ihan häkkikontaktissa. Häkkiä sai myös raakasti liikutella ees taas, joka vain yllytti koiraa. Jäämme odottamaan seuraavaa kertaa, kun päästään Ouluun kettumeiningeissä.

Pennut olivat meillä mukana automatkustajina ja osoittautuivat oikein sävyisiksi matkatovereiksi ja ehdottoman hiljaisiksi myös. Kettua eivät sentään päässeet näkemään, eivätkä oikein edes muita koiriakaan, vaan hipsuteltiin hiljaksiin niitä tyhjempiä polkuja pitkin.

Huomenna sitten mejästellään ja liidetään ja mitä vielä täällä meillä, parsonvoittoisella edustuksella, kuinkas muuten!

Torstai 13.10 treeni

2011-10-20T11:38:00.003+03:00

Viime viikon treeneissä otettiin ihan pientä, mutta meille Foxyn kanssa haastavaakin ratapätkää. Ensinnäkin siinä oli keppien avokulmat molemmista suunnista (kepit otettiin siis kahteen kertaan) ja jo se aiheuttaa hirveää epäluottamusta minun osalta, kun en yhtään luota Foxyn taitoon tehdä avokulmia ja virheitä välttääkseni keksin aina jos jonkinlaista kuviota millä varsinaisen avokulman voisin onnistua välttämään.

Alun siis vein kepeille kädellä vetämällä ensimmäiseen väliin, mutta se sujahtikin valeputkeen. Siihen auttoi kevyt vekkaus ennen keppejä (eli kropalla työnsin koiraa vasemmalle ennen keppejä, suoristaen koiran linjaa ensimmäiseen keppiväliin ennemmin kuin putkeen) ja näin se onnistuikin hyvin. Vekillä saa siis kätevästi muutettua koiran linjaa seuraavia esteitä ja niiden taloudellista suorittamista ajatellen, mutta se edellyttää koiran tahtisesti liikkumista.

Ohjasin siis kepit oikealta puolelta ja jouduin takaaleikkaamaan/persjättämään/valssaamaan tai mitä ikinä, keppien jälkeen viedäkseni koira kunnialla kolme hyppyä keppien jälkeen ja takaisin.

Kokeilin mm. takaaleikkausta ja persjättöä, mutta ongelmaksi koituikin sitten puomi, jonka ei ollut edes tarkoitus olla siellä tyrkyllä (ei sitä muut hakeneet), mutta näin siinä kuitenkin kävi. Foxy siis joko juoksi 6 hypyn suoraan eteen palaten samaa reittiä takaisin tai kaartoi täyttä vauhtia puomille, ohjasimpa (mielestäni) kuinka vain. Vasta kun olin monta kertaa käskyttänyt sen oikein kiertämään kutosen (puomin puolelta) se alkoi puomin sijaan hakemaan minun luokseni.

6-8 vienti oli sitten yllättäen vaikea myös, ensin en ehtinyt ohjaamaan Foxya oikein (tarkoituksena työntää se takaakiertoon koira oikealla puolellani) ja muutaman kerran hypyn edestä suoritettuaan se lähestulkoon lävitseni juosten vain haki kasi esteen edestä, eikä takaakiertäen kuten tarkoitus oli.. saatiin me välillä kuitenkin takaakiertokin onnistumaan, mutta sitten sössin jossain muualla.

Koetettiin keppien ohjaamista vasemmaltakin, niin että otin Foxyn vastaan keppien ykkös välistä ja työnsin sen eteenpäin, mutta se oli tosi kömpelöä ja hidasti koiraa hirveästi tuijottaa sitä liikkumatta koko 1-3 välin ajan odottaen oikeaa hetkeä työntää sitä kepeille. Tämä tosin taas helpotti liikkumista 4-6:lle. Noh. Valitettavasti ei ehditty yhtään kokonaista nollatulosta hiomaan ennen treenien päättymistä.

Käytiin jäähdyttelylenkitkin sitten jo tekemässä ja oli aika pimeääkin, kun vielä tuumasin ottaa radan kertaalleen, mutta ohjasinkin rohkeasti koiran ilman kädestä vientejä avokulmaan vasemmalta puolelta, valssasin 6-7 välissä ja takaakierrot ja kepit hienosti loppuun asti :) Kun teki vaan vähän rohkeammat päätökset ja luotti koiraan, niin se meni oikeinkin hyvin. Nämä opetukset ne onkin minulle tärkeimpiä. Sitä on niin vähän ehtinyt kisata/treenata, ettei sitä oikein usko Foxyyn, että se oikeasti saattaisi jo osatakin jotain ;)

WF Bella e Unica - Zelda

2011-10-18T11:37:00.005+03:00

On nämä meidän tytöt niin nättejä :) Marjaanalta tuli tuore kuva kauniista Zeldasta, hyvin kuuluu sielläkin edelleen menevän ja miksipä ei menisi!

Batsista ja Jytkystä koetin ottaa seisontakuvia itselaukaisevalla, mutta ei se oikein onnistunut minun makuun... ja ehkä se on parempi ensin vaan keskittyä siihen pöytäharjoitteluun ja sitten niitä kuvia kun se onnistuu. ;)

2 poikasta

2011-10-17T12:16:00.004+03:00

Viikonloppu Sotkamossa takana, poika sai virallisesti nimensä ja Pikkupoika lähti omaan kotiin... Pojan nimeksi tuli Mörkö ja elämä pennun kanssa on lähtenyt käyntiin hyvin :)

Kotona ovat siis enää Jytky ja Batsi. Alan nähdä Batsissa paljon piirteitä mummostaan, eli Foxysta :) Tosin ehkä vielä pikkuista Foxyakin kiltimpi se on, tuo mm. lelun syliin joka kerta ja taisteluleikkejä ihmisen kanssa pitää alkaa harjoitella. Vaikka väriä onkin kuten äidillään, jotain olemuksessa on niin Foxymaista, ettei sitä voi olla rakastamatta, se on todella herttainen tyttö.

Molempien pentujen kanssa touhustellaan pikkuisen joka päivä, pöytäharjoittelua ja kynnenleikkaustreeniä ja käsittelyä. Jytky oppii tosi nopsaa ja on helposti motivoitavissa sekä lelulla että namilla. Yksinolotreeniä pennut saavat myös, kun toinen saa odottaa aitauksessa tai keittiössä toisen kanssa touhutessa. Hyvin osaavat rauhoittua myös aitaukseen, pian aloittelen häkkitreenitkin nappuloiden kanssa, että yksinoloa tulee myös ei niin tutussa paikassa kuin oma aitaus.

Näin sitä mennään jo lokakuun puoliväliä, kennelpoika on jo pian jo kolmikuinen, pennuilla ikää 10-viikkoa ja edelleen ollaan hengissä. ;) Ensi viikonlopulle olen jopa suunnittelut ensimmäistä "virallista" kenneltapaamista Witty Fox kasvateille, kaiken näköistä touhua on suunnitteilla, vaikka Ossin ehdoilla varmaan pitkälle joudunkin menemään. Lauantaina olisi Oulussa LUT-treenit, jossa tahtoisin Joren käyttää. Saapipa nyt nähdä, innostuisiko Esakin niin, että päästäisiin Oulussa oikeasti käymään.

Lähdössä

2011-10-13T23:49:00.002+03:00

Onnistuihan se kuva Batsistakin... :) Huomenna lähdemme perheellä Sotkamoon ja Pikkupoika lähtee mukaan. Viimeisiä kuvia yhdessä koetinkin sitten ottaa, kyllä Pikkupoika on selvästi jo valmis lähtemään, Batsi ja Jytky muutenkin pelaavat enempi kaksistaan, ehkä ne tietää kuka on seuraavaksi lähdössä.

B-litter 9 weeks

2011-10-10T12:35:00.007+03:00

Puppies grow fast, Bandito & Baci are still looking for new, active families. They've grown quite adorable, Bandito making the most of himself in every area ;) when Baci is a delicate litte girl, a sweetest thing still but she too, can sure show the terrier side of her, even when not needed ;) Our cutest still is possibly the Little Boy, Bambino - don't you just agree??!

Kids love to play outside with their dad. They could spend there hours, I'm sure, only the weather doesn't always allow it. Nevertheless, even but 5 degrees, a bit of rain and wind won't stop them, it will have to be a little worse to make them come inside again ;)

Here some "8 weeks" Stacking photos, though actually only Zelda managed to do it within that limit, rest of the puppies are closer to 9 weeks in these photos.

Witty Fox Baci e Abbracci

Witty Fox Bella e Unica "Zelda"

Witty Fox Bambino

Witty Fox Bandito Bianco

Oulun radat 2.10.2011

2011-10-08T14:23:00.002+03:00

Nämäkin vihdoin nettiin :) Radat olivat minusta vaikeita, mutta kyllä aika mukavasti yleensä sen puolikkaan radasta aina tehtiin! A-rata meni näppärästi aina keinulle asti ja siitä lähtien ihan kaikki meni pieleen - paitsi loppusuora. B-rata meni muuten kyllä nappii, mutta se aan kontakti... Ja C-rata sitten oli hyppis ja kiljaisuni paljastaakin sitten kaiken...

Tämä viikonloppu ollaankin sitten seurattu tiiviisti Ranskan Lievinissä käytäviä Agilityn MM-kisoja, uskaltauduin tilaamaan Livestreaminkin ja laadukasta kuvaa on kyllä :) Tähän mennessä ei menestystä suomalaisille, mutta ei vielä menetetä toivoa!!

Putki

2011-10-06T11:28:00.004+03:00

Mamman kanssa käytiin tutustumassa myös agilitykentälle :) Putki oli hauska kapistus.

Jytky kävi meidän kanssa eilen kouluttajapalaverissa. Automatkalla piti piipata mennessä, mutta paikan päällä tutki reippaasti joka paikkaa häntä pystyssä (miesten vessa oli vähän jännä paikka) ja tervehti ihmisiä iloisesti. Palaveri venyi Jytkylle vähän liian pitkäksi, vaikka meidän mittapuulla se oli aika kompakti paketti, ja se väsähti sitten syliin ja näin tulomatka oltiinkin rauhallista poikaa. :) Carinalle kiitokset varasylistä :)

Montulla

2011-10-03T23:33:00.005+03:00

Käytiin siis pentujen kanssa tänään tutustumassa pikkuisen lähikankaille sekä soramonttuun. Pelottomasti viileteltiin ylös alas rinteitä ja kaiveltiin kuoppia hiekkaisille poluille. Lisa-mamma sai ensin odottaa autossa ja kävi sitten vähän vauhdittamassa pentujen askelia lähinnä vain juoksemalla vauvojaan pakoon.

Tällä kertaa Jytkystä tuli eniten onnistuneita otoksia - Jytkylle vielä kovasti etsitäänkin sitä omaa kotia. Batsia on sentään jo kysytty useampaankin otteeseen ja lempeämmällä nartun luonteella varustettuna en ole siitä huolissaan - sille varmasti löytyy vielä hieno koti.

Jytky on touhukas ja ihmisrakas. Meidän kanssa keskenään ollessaan se jää monesti kysymään mille alettaisiin. Se on helppo motivoida ja siihen on helppo saada kontaktia. Ihana poika siis oikein :)

Jytky ja Batsi kaivuhommissa

Jytky ja Pikkupoika

Jytky

2011-10-03T09:26:00.003+03:00

Videoita ei vielä koneella kisoista ole laitettavaksi, joten juttelen sitten pennuista taas vaihteeksi! Tuloksena kuitenkin HYL, 5, HYL - sisällöllisesti monta sujuvaa pätkää ja hienot puomin kontaktit, jotka ei valitettavasti videoille edes näy...

Ensimmäinen pennuista lähti kotiinsa jo, Zelda-kultapieni siis ja haikuhan se tuli!! Vaikka mahtoipa se olla haiku Aaponkin lähtiessä reilu vuosi sitten ja niin hyvin on mennyt! :) Zelda pääsi samaan laumaan Ninja ja Xena parsonien kanssa Haaparannan Nikkalaan, tomeria tätejä joilla jo ikää pian 5 ja yli 8, jos oikein muistan. Agilitykoti on siis tämä ja Marjaanan agilitykoira tulee Zeldastakin. Minulla on ollut ilo tuntea Marjaana heti Ruotsiin muutostamme asti, kaveri jolla on läjä valkoisia ja läjä lapsia kummasti helpottaa omaa tuskaa, jota näiden kanssa välillä joutuu kokemaan ;)

Pippuri-Prinsessaa eli Batsia on jo kyselty myös ja toivotaan, että neitokainenkin saisi uuden ihanan kodin pian. Se on itse suloisuus myös, vaikkakin aika ärhäkkä ja lipevä liikkeinen. Aivan kuin äitinsä, jälleen kerran voin sen sanoa, mutta tälle nytykälle onkin tulossa enemmän karvaa. Tiuha partakin sille on jo leukoihin kasvamassa!

Jytky siis on vielä vailla kotia ja kysyjää. Itse siihen ihastuu päivä päivältä enempi ja tuumasinkin jo Esalle, että otan siitä koiran itselleni ja näytän Esalle miten pieni valkoinen kasvatetaan ;) Mutta en aivan kuitenkaan.. Toki sitä tulee kasvatettua sen aikaa kuin se kotia vielä etsii, mutta uusi kotihan me sillekin etsitään, yhtään pentua ei jää nyt kotiin. Jytkylläkin kasvaa jonkin verran karvanhaiventa, että voihan se olla kuitenkin, ettei pentueeseen jääkään yhtään sileäkarvaista. Jytkyssä on kyllä työmaata kuka sitä kaipaa, siitä saa upean harrastuskaverin. Se on minusta silti vähän lupsakamman oloinen kuin Jore aikoinaan, ei esim. murissut ell:lle tarkastusta tehtäessä ;)

Ulkona on tänään ihana päivä! Flunssa kyllä vaivaa pahemman kerran, mutta olisipa kyllä mainio ottaa pennut ja lähteä käymään pikkuisella metsälenkillä niiden kanssa, vaikkapa vielä ihan äipykän kera.

Kisoihin

2011-10-01T23:17:00.004+03:00

Ossi ei aivan vielä nuku, joten ei auta kuin valvoa, vaikka aamulla on herätys klo puoli viisi. Meillä on Foxyn kanssa kolme ihanaa starttia Oulussa KAS ryn järjestäminä, niin hauskaa!! :) Olen kovasti koettanut jo valmentaa itseäni ottamaan startit treeninä ja erityisesti hauskan pitona - koska rakastan koiraani ja me rakastamme agilitya. Mukaan lähtevät myös Esa ja Ossi, Ilse saa jäädä mummun luokse toipumaan tänään vietetyistä kaksivuotissynttäreistä :)

Pennut voivat hyvin, ollaan yksitellen niitä oteltu tähän iltaisin meidän kanssa touhuilemaan, kaikki ovat omanlaisiaan ihanuuksia <3 Olen niin tyytyväinen ja iloinen, että juuri nämä pennut syntyivät maailmaan juuri tänä syksynä. Niin se meni ja niin sen pitikin mennä.

Huomenna illasta toivottavasti videota tuomisiksi katsottavaksi! Edellyttää siis, että Esalla onnistuu vain kuvata :)

Vaikka piti odottaa, että saan muistakin kuvat otettua, en malta olla laittamatta tätä kuvaa Zeldasta, joka tänään otettiin Marjaanan ollessa perheineen synttärivieraina, muista siis lisää, varmaankin vasta viikon alusta, huomiselle kun on luvassa toimintaa aamusta iltaan. Ja nyt tuntuu Ossikin jo rauhoittuneen, joten nukkumaan siis, kisakassikin kun on jo pakattu.

Witty Fox Bella e Unica - Zelda - 8 weeks

Eräänä kauniina syysiltana...

2011-10-01T00:08:00.005+03:00

Satunnaisia otoksia tänään iltapäivällä pihalta... Lopussa kuva varastovierailusta mamman kera :) Jytky ja Batsi, tyhmänkin rohkeina suoraan sisään, Pikkupoika ja Zelda tuumivat kurkkia vain ovensuusta alkuunsa.

Batsista on kovin vaikea saada kuvia, kun hän on aika nopea liikkeissään, kuten voitte videoltakin nähdä :P Video lopussa, taustalla isäpappa kommentoi osattomuuttaan...

Ensimmäinen neuvolakäynti

2011-09-29T22:30:00.005+03:00

Tänään olikin sitten eläinlääkärintarkastuksen vuoro. Esa tuli minulle avuksi ja kuskattiin sekä pennut että Foxy Kalixiin. Pennut tarkastettiin, rokotettiin ja sirutettiin. Foxy vain sirutettiin.

Kaikki paitsi Jytky saivat jotain mainintaa lomakkeisiinsa, kuka jos jonkinlaista "kauneusvirhettä". Prinsessa eli tästä lähtien Baci/Batsi (jos nyt jää meille vielä pidemmäksi aikaa, kutsumanimenä kun Prinsessa on vaikeahko...) sai maininnan kannuksistaan. Hassua, että niistä edes mainitaan? No, Zeldan (eli Miss Bonesin :) Bonesin uusi, oikea nimi on Zelda ja sopii kuin nakutettu!) kannuksista lukee lomakkeessa myös ja lisäksi mainitaan napatyrästä jota ei kuulema tarvitse leikata, se on niin pieni ja sulkeutunutkin jo.

Pikkupojalla on "minimaalinen tyrä", samoin sulkeutunut ja hädin tuskin edes tunnettavissa enää. Pikkupojalla on myös halkio pippelissä. Jotain aivan ihmeellistä minun ja Kaijan mielestä, mutta lääkäri oli ilmeisesti moisia nähnyt ennenkin ja yleensä ne ovat kai syvempiäkin. Tämäkin oli siis vain pieni kauneusvirhe, kehotti kuitenkin seuraamaan ja varmistamaan, että pysyy puhtaana, muttei uskonut sen aiheuttavan ongelmia.

Ja sitten tosiaan Jytky jonka lomakkeen rivit pysyivät puhtaina. Ell tarkisti vielä kivekset ja totesi vain että molemmat on tälläkin, niin pääsee isona sitten tyttöjä tapaamaan ;) Jytkystä myös ell totesi, että tämä olikin vähän eloisampi tapaus sitten :D Ihana Jytky! Jytkyn kanssa käytiin eilen kyläkaupalla hakemassa suklaata. Vähän se oli huolestuttavaa, pihalla touhusteli ihan normaalin tapaansa. Autossa vinkui pikkuisen, mutta reipas poika se oli kuitenkin :)

Kaikki pennut käyttäytyivät lääkärissä oikein reippaasti ja mennä viipottivat pitkin lattiaa. Zelda osasi jo hienosti näyttää hampaatkin, muiden piti vähän saada pokkuroida ja pakittaa!

Nyt voinee jo paljastaa myös, ketä on lähdössä minnekin, kun luovutus on jo aivan käsillä! Kaksi pennuista on siis vasta varattu, Zelda ja Pikkupoika ja kyllä se vain niin taitaa olla että kilteimmät on viety ensin! Ja ihan hyvä, lapsiperheisiinhän nämä onkin menossa. Zelda lähtee ensinnä, ystäväni ja parsonharrastaja Marjaanan perheeseen tähän melkein naapuriin Nikkalaan, jossa mekin ennen asuttiin. Ihana saada suosikkityttö lähelle! Nykyisin kun Prinsessa eli Batsi, minun aiempi suosikkini on aikasta rasittava tapaus ja muistuttaa päivä päivältä vain enemmän äitiään, ellei vähän ylikin... hyvin saalisviettinen ja kiihkeä, mikä tosin ei ole mikään huono juttu tietenkään :) Zelda taas on maailman herttaisin ja kultaisin otus ja niin nätti :) Ja turha kai sanoakaan, ettei se Zeldan terrierimäisyyskään vähentynyt ole...

Kultainen Zelda... Sweet Zelda :)

Pikkupoika lähtee Joensuuhun veljeni perheeseen. Se on alituisen kiusaamisen kohteena täällä meillä kun Jytky haukkuu sille Pikkupojan hakeutuessa piilopaikkoihin. Pari kertaa ollaan sitä pelastettu pois "perheväkivallan" uumenista, vaikka osaa se myös halutessaan sanoa Jytkylle takaisinkin. Mutta kuten aiemmin totesinkin, se välillä tuntuu kuin joltain aivan eri rotuiseltakin, niin kiltti ja kultainen on sekin. Vaikka osaa toki purra lahjetta, väykyttää ja villeillä, kuten pikkuärrierin kuuluu ;) Yleensä koko pesue tulee hyvin toimeen keskenään, ne on vain ne villit hetket kun kuumenee vähän liiaksikin. Onneksi nämä tästä pian vähenevät. Pikkupoika lähtee meidän mukanamme Sotkamoon 15. päivä ja siitä sitten eteenpäin taas aina Joensuuhun asti.

Pikkuinen poika puremassa keppiä - Litte Boy chewing a stick

Kotiin uusia koteja jäävät vielä kaipailemaan Jytky ja Batsi. Uskoisin kyllä, että noiden kanssa me pärjätään täällä vielä mainiosti. Ovat oikein metkoja pentuja molemmat ja harrastaviin koteihin aivan upeita uusia perheenjäseniä.

Hirviä ja pallero videolla

2011-09-28T22:15:00.002+03:00

Olin jo lenkin puolivälissä kun soitin Esalle, että mitenkäs pitkästi sitä tulee, kun lähdetään kiertämään Sandvikin mutka... no siitähän tuli 7,5km kävelyä kaksostenrattaiden kera ;) Aika hyvin jaksoin itse, Ossi oli vaan jo alle puolessa matkaa sitä mieltä että sille riitti! Sai sitten hauistreeniä samalla, kun ketkutti vaunuja sivusuunnassa samalla kun marssi menemään, se hiljensi aina Ossin uudestaan. Foxy sai olla irti puolen matkaa, takaisin tullessa käveltiin valtatien viertä ja nyt jälkeen päin ajateltuna (ensi kerralla) olisi kannattanut kävellä takaisin samaa reittiä ja ihastella uudemman kerran kauniita omakotitalon pihoja ja merenlahtia.

Esa käytti illalla sitten kaksi muuta pidemmällä lenkillä, heh. Koirat tosin tuumasivat vielä jatkaa lenkkiä itsenäisesti ja lähtivät puolessa välin reittiä hirvijahtiin. :P Esa tuli siis puolentoista tunnin päästä ilman koiria kotiin ja tuumasi vain, että pääsetkö mukaan, lähdetään hakemaan niitä. Oltiin juuri soittamassa Kaijaa lapsia katsomaan (asuvat siis tuossa samassa pihassa, kotiportin toisella puolella) kun ovi aukeaa ja kaksi märkää koiraa juoksee sisälle. Joren pää oli kuulema vain vilkkassut olohuoneen ikkunasta, kun se oli käynyt "kertomassa" Kaijalle, että "omalle pihalle pitäisi päästä! Lisa meni jo!"

Ja hyvä niin, oli jo ihan pimeää kun kotiin löysivät, vaikka muuten metsälenkit ovatkin aina tervetulleita ;)

Ja illan kevennykseksi videopätkä Pikkupojasta :)

Reissusta palattu

2011-09-26T09:32:00.003+03:00

Viikonloppu vierähti mukavasti Sotkamossa. Lisa luonnollisesti pentuineen jäivät Kaija-mummun hoiviin, mutta Foxy & Jore pääsivät mukaan ja kyllähän ne nauttivatkin. :) Talosta kun löytyy tennispalloja vähän joka nurkasta, joita sitten saikin olla Foxylta takavarikoimassa vähän väliä. Ei se niin niiden kanssa villiintynyt, mutta tuijotuskisa pallon kanssa, kun odotetaan eikö joku voisi vähän haastaa, ei pidemmän päälle tee pikkuterriereille hyvääkään... Lenkillekin pääsi päivän aikana moneen otteeseen ja kerranpa Esan kanssa livahdettiin ihan yhdessäkin ilman lapsia samoilemaan Hiukan harjuille ja se olikin ihanata. Kamera oli laukussa kyllä, mutta mihinkään en sitä mukaan ottanut... että tähänkö tässä on menty??

Jorelle vieraiden hulina ja väen paljous teki hyvää. Se kyllä vahtimalla vahti kaikki sisääntulijat ja siinä sai olla tarkkana ja pistää sitä välillä vähän syrjemmälle riekkumasta, johon kyllä riitti ihan äänen käyttö. Isomummun tullessa kylään villimies laitettiin kylläkin häkkiin. Kerran todistin sen myös murisevan unipaikkaan silittemään tulleelle. Mutta ihan kohtuudella tosiaan selvittiin ja Jore erityisesti nautti kyllä silmin nähden tästä tervetulleesta muutoksesta arjen raadantaan ;)

Foxyn kanssa meillä on viikonlopulle tulossa kisat. Sunnuntaina aamulla klo 9 startataan mini 3 radalla. Tarkoittaa siis sitä, että sängystä täytyy nousta ylös neljän aikoihin omaa aikaa... hohhoi.

Pennuista olisin tahtonut jo moneen otteeseen ottaa seisontaakuvaa sun muuta muttei aika tai kaverit riitä. Pistinkin sitten videotoiminnan pyörimään ja sain aikaiseksi seuraavaa. Kehut tuli hyvin hiljaa, kun Ossi nukkui aivan vieressä :):

Mistä on pienet terrierit tehty

2011-09-22T22:24:00.004+03:00

Luulisi, että tuollainen myräkkä lannistaisi kenet tahansa, mutta ei vain! Kävin tänään reippaana treeneissä, tosin ainokaisena ja vedin vielä omat treenini, mutta koira sai jumppaa ja minä revähytin jonkin lihaksen olemattoman lämmittelyn seurauksena, kun koira sinkosi ja koetin pysyä perässä pyrähtelemällä ihan liikaa. Foxylla oli vauhtia, Heidi sai kokeilla sen kanssa sinkoilua kaverina :)

Pennut eivät lannistu säästä myöskään, vaikka toisin voisi luulla! Jore-iskä antaa hyvää mallia miten myrskyssä mennään, tuulispäänä siis, satoi tai paistoi! Pennut seuraavat orjallisesti perässä viis välittämättä tuiverruksesta ja piiskaavasta sateesta, kylmä taitaa mennä luihin ensimmäisenä, eikä me kovin pitkiä pyrähdyksiä tosiaan ulkona voidakaan nyt tehdä. Mutta hauska tietää, että samasta aineesta on nämä pikku terrierit tehty kuin isänsäkin :) Lisallahan meni kauan sisäsiistiksi oppiessa, koska se vihasi lunta, kylmää ja pakkasta ja valitettavasti tuli meille tammikuun lopussa... Näistä ohut turkkisinkin, eli Prinsessa kulkee häntä pystyssä, juoksee ja villeillee siinä missä muutkin :) Ulos osataan myös reippaasti tehdä jo pissiä ja kakkaa - tosin ihan siinä missä vielä sisällekin.

Tuossa ne nyt taas pistää Ilsen leluja solmuun ja mattoja rullalle, vaikkei niitä ole kuin yksi eikä se mene rullalle. Lisa paimentaa Jorea ja Foxy nukkuu... Jospa joku pennuista vielä tulisi isoäitiinsäkin! Alla pennut ottavat rennosti päiväunia - prinsessa ehti valitettavasti juuri herätä, vähän ennen sekin rellotteli niin auvoisasti muiden tapaan!

Tuumailua aamutuimaan

2011-09-21T08:59:00.004+03:00

Joskus kadehdin koiria niin paljon... kun biologinen herätyskello pennuilla soi kello kuuden aikoihin, Foxy vain työntää päätään syvemmälle tyynyihin ja minä joudun nousemaan ylös päästämään kiljuvia lapsosia ulos aitauksesta ennen kuin koko talo herää. Noin tunnin verran pikkuapinat (missä vaiheessa ne muuttoivat suloisuuksista apinoiksi?) jaksavat riehua ja tuhota irtaimistoa ja sitten ne simahtaa taas yksitellen milloin minnekin ja kantelen ne takaisin koppaan, elleivät jo ole siellä. Ilsen takia ei tämä pentue ole saanut oikeasti valloittaa taloa, vaan aitauksessa vierähtää tovi jos toinenkin tai rajattuna keittiöön, paitsi aamuisin ja iltaisin, silloin on touhuaikaa.

Välillä tämä on hieman rankkaa, mutta tähän väliin en enää pentuja toiste laitakaan. Vaikka eihän minulla tätä väliä enää elämässä tule olemaankaan. Ainakaan en toivoisi niin.

Pennuista on vapaana kaksi. Jytky on varma kodin etsijä ja etsimme sille siis sitä ihanaa aktiivista perhettä edelleen! Kakkostyttö muuttaa melkein naapuriin, siitä olen niin iloinen! :) Ja jompikumpi pikkukoirista (Prinsessa & Pikkupoika) on lähdössä myös, emme ole vielä päättäneet oikein kumpi. Molemmat ovat herttaisia tapauksia, vaikka erilaisia kuitenkin. Prinsessa muistuttaa edelleen kovasti äitiään. Vaikka pentuetesti leimasi sen ujoimmaksi ja pehmeimmäksi, on sillä silti taistelutahtoa ja intoa, tekemisen halua ja vauhtia, aivan kuten äidissään. Siitä tulisi huippu agilitykoira, uskon niin. :) Tahdon kuitenkin edelleen pennuille harrastavat ja aktiiviset kodit, vaikka pari pehmeämpää sakista löytyykin.

Olen taas palautellut mieleeni Tuire Kaimion pennun kasvatuksen ohjeita kirjaa lukemalla ja täytyy sanoa, että kullan arvoisia ovat! Kun vain itsekin muistaisi aina silloin tällöin niitä lueskella, olisi varmasti säästynyt monelta vaivalta. Mm. rauhoittumisharjoitukset ovat tosi hyviä, samoin kaikki muukin ohjeistus pientä, innokasta ja kiihkeääkin terrierinpentua varten, kuten ohitustilanteet, leikkiminen kotona (mikä on sopivaa ja mikä ei) jne. Foxyn aikaan kirja oli minulle kuin raamattu, mutta kahden muun kanssa se on vähän kuin unohtunut... niin ja huomaahan sen! En tosiaan ole täydellinen koiranomistaja, kaukana siitä! Mutta mielelläni soisin, etteivät muut tekisi samoja virheitä kuin itse. Ainakin sen verran siitä oppii, että osaa muita varoittaa. Ja toivoo tietenkin samalla, ettei olisi vielä liian myöhäistä korjata virheitä omiensakaan kanssa. Ongelmiahan meillä riittää pienimmästä alkaen, kuten Foxyn ohitustilanteet (huomattavasti paremmat kuin pari vuotta sitten), Lisan kiihtyminen ja äänen käyttö, koiratappelut tai Joren näpsiminen. Kaikkea muuta kuin täydellistä käyttäytymistä siis ja peiliinhän sitä vaan saa katsoa. Koirathan on kyllä täydellisiä :) aivan ihania.

Toissapäivänä lenkillä Jorella oli vähän lähtenyt homma hanskasta... Esa oli kävelyllä Ilsen kera ja kävivät mutkan lammen rannan kautta. Jore oli siinä jotain juoksennellut ees taas, kahlannut vähän jne. kunnes yhtäkkiä lähtenyt uimaan keskelle lampea. Se vaan otti ja lähti, ei kuunnellut eikä nähnyt mitään, ui vain. Ties kuinka kauan. Sillä alkoi jo vauhtikin hyytymään ja lammella ollut veneilijä poikansa kanssa oli jo lähdössä sitä kohti koiraa hakemaan, kun se oli lopulta lähtenyt uimaan rantaan päin ja noussut kuiville. Esa ei oikein osannut sanoa mikä koiran sai käyttäytymään noin, ehkä se oli nähnyt veneen, mutta ei sitten kuitenkaan suunnitanut sitä kohti vaan seilannut vaan edes takaisin. Välillä uinut rantaan päin kun sitten taas lähtenyt uimaan takaisin lammen keskelle. Esakin oli ehtinyt jo kovasti huolestua, kun kutsut ei tehoa ja koira vaan ui ja ui läkähtymisestä piittaamatta. Onneksi en itse ollut siellä.. Olisin varmaan tullut märin vaattein kotiin, sen ennenkin tehneenä!

Mutta nyt toinen kuppi kahvia, että pääsee tämäkin aamu alkamaan...

Pentutesti

2011-09-18T22:42:00.000+03:00

Nyt en ehdi aivan kaikkea kirjoittamaan pentutestistä, mutta jotain vähän. :) Tänään pennut siis testattiin ja kuten ennalta arvelin, variaatiota löytyi. Pehmeimmäksi osoittautui omienkin arvelujen mukaan Prinsessa eli ykköstyttö ja touhukkain oli isänsä poika Jytky. Pisteitä pennut saivat yhteensä 44 - 57 välillä. Testi ei siis kerro mitä koirasta tulee isona, vaan antaa kasvattajalle vähän osviittaa siitä, millaisia perheitä niille voisi hakea ja uudelle omistajalle siitä, mitä pennun kanssa kannattaa touhustella, jotta siitä kasvaisi kunnon aikuinen.

Testin kävi meillä kotona tekemässä Netta Eskelinen Kempeleestä.

Koin testin tulokset oikein mielenkiintoiseksi luettavaksi ja jos vaan mahdollisuus on, niin mielelläänhän tällaisen teettää joka pentueelle, saisi pitkän ajan myötä varmasti oikein käytännöllistä materiaalia eri pentueista eri aikoina.

Taistelutahto -osion tulokset ovat vähän normaalista poikkeavat, koska taistelutahtoa pennuilla on kyllä, Prinsessalla vähiten, Jytkyllä ja Bonesilla eniten ja Pikkupojalla siitä ja välistä. Mikä lie vaikuttanut siihen, ettei leikkiminen ole kiinnostanut ollenkaan. Pöydällä olosta varmaan siksi niin hyvät pisteet, että ovat noita ulkorappuja tottuneet kipuamaan ylös ja alas ihan pelotta. Prinsessa oli selkästi ujoin ja jännittänyt koko testaus tilannetta melko voimakkaasti.

Kaavake ja tulokset:

1. Käyttäytyminen sylissä:
5p Erittäin rentoutunut/innokas
4p Hyvin rentoutunut (Prinsessa, Bones, Jytky)
3p Melko rentoutunut / mielistelee, kynnet hieman esillä (Pikkupoika)
2p Jännittää
1p Paniikki

2. Rohkeus:
5p Tulee rohkeasti ja reippaasti, häntä ylhäällä
4p Tulee rohkeasti, häntä alhaalla (Prinsessa, Bones, Jytky)
3p Varovainen, ei lähde heti liikkeelle, liikkuu hitaasti / matalana (Pikkupoika)
2p Kestää kauan, ryömii, arkailee, liikkuu kutsuttaessa
1p Ei liiku, pakenee, vinkuu, tärisee

3. Kontakti ihmiseen:
5p Avoin, ystävällinen, vapautunut, puree
4p Ottaa kohtuullisen hyvin kontaktia (Jytky)
3p Pientä epävarmuutta / haluttomuutta (Prinsessa, Bones, Pikkupoika)
2p Jännittää, hieman väistää, on matalana
1p Ei kontaktia, pelkää, pakenee

4. Taistelutahto:
5p Taistelee keskittyneesti, murisee, hyvä ote
4p Taistelee kohtuullisesti, irtoaa helposti
3p Puree kevyesti, luopuu helposti
2p Jahtaa hieman, ei pure (Bones, Pikkupoika, Jytky)
1p Ei taistele (Prinsessa, kiipesi syliin)

5. Noutaminen / saalisvietti:
5p Ryntää perään, vie lelun pois
4p Ryntää perään, ei tuo takaisin, jää sinne (Jytky)
3p Ryntää perään, ei tuo heti takaisin, ei anna pois
2p Menee perään hitaasti/viiveellä (Pikkupoika)
1p Ei lähde perään (Prinsessa edelleen sylissä, Bones)

6. Koulutettavuus:
5p Hyppii vasten, riehakas, ei keskity, vinkuu
4p Tekee keskittyneesti, jatkuvalla mielenkiinnolla
3p Istuu muutaman kerran, ei innostuneesti (Bones)
2p Istuu muutaman kerran, touhuaa muuta välillä (Pikkupoika, Jytky)
1p Ei kiinnostu tekemään mitään (Prinsessa)

7. Kivun sietokyky:
5p Ei reagoi (Pikkupoika, Jytky)
4p Reagoi pienellä äännähdyksellä (Prinsessa, Bones)
3p Reagoi jonkin verran, rauhoittuu heti
2p Reagoi voimakkaasti kiljumalla
1p Pyristelee paniikissa irti

8. Dominoivuus / alistuminen:
5p Taistelee voimakkaasti, puree, murisee
4p Taistelee voimakkaasti
3p Taistelee aluksi, rentoutuu lopulta (Prinsessa, Bones, Jytky)
2p Rentoutuu, nuolee käsiä (Pikkupoika)
1p Paniikissa, virtsaa alleen, jäykistyy kauhusta

9. Palautuminen:
5p Palautuu välittömästi, häntä ylhäällä (Bones, Jytky)
4p Palautuu melko nopeasti, häntä alhaalla (Pikkupoika)
3p Palautuu hitaasti (Prinsessa)
2p Palautuu jotenkin, ei täydellisesti
1p Ei pysty palautumaan, virtsaa

10. Ääniherkkyys:
5p Ei pelkää, menee heti tutkimaan (Bones)
4p Pelästyy hieman, voittaa pelkonsa (Prinsessa, Pikkupoika, Jytky)
3p Pelkää, pystyy toimimaan, ei mene lähelle
2p Pelkää, palautuu hitaasti
1p Pakenee, paniikissa, ei palaudu

11. Käyttäytyminen pöydällä:
5p Liikkuu järkevästi ja rohkeasti, häntä ylhäällä (kaikki)
4p Liikkuu kohtuullisen rohkeasti, häntä alhaalla
3p Liikkuu varovasti, kynnet esillä
2p Jännittää, liikkuu hieman / matalana, yrittää pudottautua
1p Paniikissa, ei liiku, tärisee, vinkuu

12. Toimintakyky:
5p Lähestyy rohkeasti, häntä ylhäällä (Pikkupoika, Jytky)
4p Lähestyy melko rohkeasti, häntä alhaalla (Prinsessa, Bones)
3p Lähestyy varovasti / matalana
2p Ei lähesty
1p Pakenee /ei lähesty, haukkuu, murisee

13. Peilitesti:
5p Lähestyy, häntä ylhäällä (Jytky)
4p Lähestyy, häntä alhaalla
3p Lähestyy, kiehnää peilin ympäri (Prinsessa, Bones, Pikkupoika)
2p Ei liiku kohti
1p Murisee, haukkuu, vinkuu, pakenee

14. Laumavietti:
5p Seuraa, häntä ylhäällä, puree lahjetta (Bones, Pikkupoika, Jytky)
4p Seuraa, häntä alhaalla (Prinsessa)
3p Seuraa kauempana / viiveellä
2p Seuraa matalana, arkaillen, häntä koipien välissä
1p Ei seuraa, pakenee

Keskiarvo 4,4 pistettä tai yli:

Pentu on aggressiivinen, dominoiva, röyhkeä ja itsevarma. Ei suositella ensimmäiseksi koiraksi, eikä lapsiperheeseen. Tarvitsee määrätietoisen kouluttajan, paljon koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Voi olla erinomainen koira oikeissa käsissä.

3,4 - 4,4 pistettä: Jytky, Bones, (Pikkupoika)

Pentu on melko dominoiva ja itsevarma, mutta tasapainoinen. Ei helpoin vaihtoetho ensimmäiseksi koiraksi, eikä pieniä lapsia omistavaan perheeseen. Tarvitsee johdonmukaista koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Erinomainen harrastus/kisakoira.

2,6 - 3,4 pistettä: Prinsessa, Pikkupoika

Ns. "helppo koira". Sopii lapsiperheisiin ja myös ensimmäiseksi koiraksi ja harrastuskaveriksi.

1,9 - 2,6 pistettä:

Alistuva/pehmeä koira, joka tarvitsee ystävällisen, rauhallisen ja kärsivällisen kouluttajan ja paljon sosiaalistamista.

1,9 pistettä tai alle:

Koira on epäsosiaalinen tai äärettömän ujo ja arka. Hermorakenne ja toimintakyky ovat heikkoja. Stressaa helposti ja reagoi liioitellusti kaikkeen. Voi kehittyä pelkopurijaksi. Ei suositella lapsiperheisiin, eikä harrastuskoiraksi. Tarvitsee kokeneen kouluttajan ja erittäin paljon sosiaalistamista.

Ulkoilutuokio

2011-09-18T15:27:00.018+03:00

Isoäiti ja lapsenlapsi :)

Sitä pienet perässä...

Siskokset

Ja sitten poseerauksia

Tornion kisat 17.9.2011 MUOKATTU

2011-09-17T18:44:00.004+03:00

No nyt on "ekat" kisat takana :) Kaksi rataa ja kaksi tulosta, jipii!!! Meillä kun on aika kaunis rivi lähinnä hylsyjä kolmosluokista, vain yksi 10 tulos. Tänään siis molemmilta radoilta vitonen, putki-Aan takia kontaktivirhe Aalta (joo, kaikkea muuta kuin pätevät nuo meidän juoksukontaktit Aalla, ei toimi läheskään kaikissa olosuhteissa) ja toiselta radalta sitten okserilta alas niin rajusti että koira juoksi rima jaloissaan useamman metrin, kulma olikin vaikea ja sitä valmiiksi jo kauhistelin.

Mutta erityisesti C-rata, ensimmäinen siis, oli oikein jouhevaa menoa, vaikka vähän luulenkin että aika olisi voinut olla parempi, tuomarina Henri Luomala. Toisella radalla tapojeni vastaisesti valssailin reippaasti ja vähän joka väliin, mutta ne eivät olleet niin luontevia ne valssit ja väärin ajoitettuja - tietenkin! Tämä D-rata olisi kiva tehdä joskus toistamiseen uudestaan, sen verran siinä oli haastetta saada valssit toimimaan sujuvasti. Tuomarina sillä Minna Väyrynen.

D-rata

Oltiin liikkeellä koko perheen voimin, kohtuu kivuttomasti meni ;) Seurakaverit jäivät sinne vielä kisaamaan joukkuepiirinmestaruuksista, yksilöissä ei käsittääkseni menestystä tullut.

LISÄYS!!

Anne ja Iines voittivat Piirinmestaruus kultaa yhdessä!! Luin juuri tuloksista, niin hienoa!! Meidän Aapon sijaisäiskä siis :') HURJAN PALJON ONNEA!!!!!!

Tulokset löytyy täältä.

Mekin oltiin siis Foxyn kanssa sijalla 5. :) Tulosta ei kuitenkaan lasketa, kun asutaan Ruotsissa, mutta olipa hauska, että olivat laskeneet ulkopuolistenkin yhteistulokset listaan mukaan. Meidän ekat arvokisa tulokset siis, epäviralliset tosin, mutta siltikki! :)

Ja vielä lisää!! ARCTICin Mini-joukkue otti PM-kultaa!! UPEAA! Onnittelut myös heille :)

Apetta

2011-09-13T22:42:00.008+03:00

Jos iltani ratoksi kirjoittaisin mietteitä palluroista, Ossi kun nukkuu, vaikkei ihan vielä nukukaan ja isot koirat ovat vielä ulkona tekemässä iltapissejään ja haukkumassa naapureille, onneksi ei sitä sentään. Kuvat on vain otettu iltaruoalta eilen, pennut saavat ruokansa yhdestä tai kahdesta astiasta kerrallaan, välillä nirsoillaan - välillä syödään hyvin, Jytky on yleensä astialla ensimmäisenä ja viimeisenä ;)

Prinsessa, pikkupirpana, sirppana, tirpukka. :) Aivan ihana piiperö! Se on niin pikkuinen ja niin hassu, muistuttaa monelta osin äitiään, sekä käyttäytymisen, luonteen että ulkomuotonsakin puolesta. Niin hurmaava tyttö ja niin pieni! Minille tulee kippurahäntä tai ainakin porukan kaartuvin.

Miss Bones eli Miss perfect ;) Tämä tyttö on jotenkin äärimmäisen tasapainoinen kaikilta osin, en tiedä mikä siinä tarkalleen ottaen tekee sen, se vaan on jotenkin niin harmoninen olemukseltaan. Ihana, ihana tyttö! Bonesilla on pieni, sisäänmenevä napatyrä. Saa nähdä mitä lääkäri siitä tuumaa. Olen itse koettanut näistä lueskella, kun ei aiempaa kokemusta ole, joten en ole aivan vielä toivoani menettänyt neidin "täydellisyyden" suhteen. Vaikka eihän kukaan sitä oikeasti ole... Tyrän saattaa lukemani mukaan erityisesti kehittää pentu joka on syntynyt ahtaan synnytyskanavan läpi ja Bonesillahan oli vaikeuksia ulostulemisen kanssa kovastikin, juuri vatsankohdalta otti kiinni.

Pikkupoika, jäppiäinen, ikku-ukko. Meidän yees-mies, se vaan on ja sille sopii. Vaikka kyllä se osaa pistää hanttiin ja sanoa takaisinkin tarvittaessa! Pikkupoika syntyi häntä ihan säkkärällä, nyt se on suora siihen verrattuna, mutta arvailisin, että mutka sillä on tai sellainen tulee/tulee näkyviin. Tällä pennulla on myös, vielä edellista pikkuista pienempi napatyrä.

Jytky, iisopoika, valkoinen, kuten Ilse sanoo, on porukan kovaäänisin ja isoin edelleen. Käyttää selvästi kokoaan häikäilemättömästi hyväkseen leikin tiimellyksessä. Jytky on kaikin puolin virheetön pakkaus - paitsi että se on aika iso... Mutta pitää olla pikkuisen pläski!!

Tämä on ihana pesue kaiken kaikkiaan, laidasta laitaan on taas saatu ihmeteltävää (ainakin) kahdeksan viikon ajaksi, joista ajatella, enää 3 jäljellä... Harmittaa kyllä nuo kaksi tyrää ja häntämutka pikkupojalla. Pikkupoika on kyllä muutenkin niin kummanoloinen, tappijalkainenkin, ettei sille näyttelykotia olla etsimässäkään, vaikka se onkin muuten kaikinpuolin aivan mahtava ukkeli <3 Ja ehkäpä Miss Bones vaan olisi muuten aivan liian täydellinen, jos ei sille olisi tullut jotain tuommoista.

A Teddy Hug

2011-09-13T10:28:00.001+03:00

The Happy Family

2011-09-11T22:29:00.003+03:00

Puppies on a supper :) The parents are just a pair of vultures waiting for their turn (or my eye to falter) to eat the remainers. Jore also loves to play with the kids, especially him and "Lisa Junior - The Princessa" go very well together :)

The gang is starting to dominate the whole house by this time, first it was just the kitchen. Unfortunately I have to restrain the free periods to some degree, as I don't have enough hands and eyes to control Ilse, if I'm bound else where - that is, to take care of Ossi. So the mornings and evenings the puppies get to go around as much as they want and it's also quiet enough, when Ilse is in bed, to let Jore to play with them too. Otherwise it gets easily very, very noisy and some what dangerous too. At daytime they get to go out once a day and maybe next week when Esa is home normally again, we could start practicing some peeing and pooing out, too :) Now it's a big poo circus everytime after the meal, me going with a baby in another hand and a toilet roll in the other. Oh crap.

But it's actually quite a lovely litter this one, too. I have made some new notions on their characters by now and also some physical notions, but of those I shall write later about. Now it's just too late.

---

Pennut ovat vallanneet koko alakerran, pelkän keittiön lisäksi. :) Rohkeasti ne kulkevatkin ympäriinsä, nukahtelevatkin jo melko lupsakasti minne sattuu, useimmiten kuitenkin omaan petiin. Vapaanaoloaikoja vain on vähän rajoitettu, koska minulla ei riitä kädet eikä tarkkaavaisuus vahtimaan Ilseä pentujen kanssa, vaikka se niitä kovasti tahtoo hoitaakin - tai juuri siitä syystä. Se kun ei ole vielä edes kahta vuotta, joten hoitaminen on aina vähän mitä sattuu... Hyvin on mennyt kuitenkin tähän asti, ilman vahinkoja. Jore leikittäisi pentuja mielellään myös, mutta Ilse ja Jore yhdessä on hyvinkin vaarallinen yhdistelmä, Ilse pitää ääntä ja Jore villiintyy ja Ilse alkaa ottaa Joresta mallia leikkiessään pentujen kanssa, huh huh! :P

Ulkona ollaan käyty kerran päivään, ehkäpä kun Esalla alkaa taas lauantaina normaalit työajat ja viikonloppu on vapaata, voitaisiin alkaa jo vähän harjoitella enempi uloskulkemista, myös pissailun ja kakkailun merkeissä. Nyt kun jokaisen aterian jälkeen kuljetaan pitkin taloa vessapaperirulla kädessä keräämässä liimaisia kakkoja lattiasta, yök. Ne kun ei tosiaan ole mitään luumurukakkoja, kuten näillä vanhemmilla.

Näin iltaisin ja aamuisin täällä sitten voidaan olla ihan vapaasti pentuillen. Foxy ei niin pennuista välitä, Lisakin lähinnä enää vahtaa pentujen ruoka-astioita, ahne kun on, ja välillä komentaa Jorea, jos se meinaa villiintyä aivan. Syöttämispuuhissa Lisa ei oikein enää viihdy, kerran päivään olen kunnolla laittanut sen vielä ruokkimaan pentunsa, ettei kehitä nisätulehdusta pakkautuneen maidon takia, koska sitä tulee vielä reilusti ja nisät ovat tosi lämpimät ja punaiset.

Viikon päästä meillä on pentuetestikin sitten, hauskaa :) Ja sitä ennen me käydään Foxyn kanssa starttamassa radalla ekan kerran seitsemään kuukauteen...!

Kuvia ulkoolta

2011-09-11T00:30:00.006+03:00

Aurinko se vaan paistelee Seskarössä, vaikkei enää ihan varpaisillaan pihalla juostakaan, kuten vielä viime viikolla :)

Tässäpä miss Bones Ilsen seurana.

Herra Jytky tutkailee vaunuluiskaa...

Portaitakin osataan jo kulkea, tosin vähän vaihtelevalla menestyksellä :)

Pikkupoika on oikea linssilude - lähinnä siksi, että se vaan olla ja öllöttää, on suuuperrauhallinen, noin niinkun parsoniksi :)

Ja tässä Pikkupoijjaalle vähän rapsuja kaksin käsin :)

Leikkitäti lulluuttaa, välillä ihan nätistikin...

Nätti Miss Bones!

Ja Jytky, edelleen samoissa hommissa...

Lopultakin kuvia Prinsessasta, osaa olla aika touhukas ;)

Ja ihan koko väriloistossaan!

Suloinen Pikkupoika!! <3

3/4 poppoo

Pentujen valtakunta - The Kingdom Of Puppies

2011-09-09T14:31:00.005+03:00

"I wish to be somewhere else..." Foxy ei niin välitä pienistä valkoisista... ;) Jore taas ei meinaa saada niistä kyllikseen!

Ihanat tulokset ja yksilökuvat

2011-09-04T12:57:00.014+03:00

Helpotuksen huokaus, kivi sydämeltä ja niin edelleen :) Kävimme eilen Rovaniemellä silmäpeilauksessa koko porukalla ja lisänä vielä naapurin Jupe ja kaikilla silmät todettiin terveiksi. Lisalta ja Jorelta tarkistettiin myös polvet ja tiukat olivat, joten ihanaa. Lääkärinä oli Pekka Sarkanen.

Harmillista on se, ettei Foxy ole voinut käydä samalla lääkärillä aina, vaan kaikkina kolmena kertana lääkärinä on ollut eri henkilö. Pekka löysi Foxylta jonkinlaista samentumaa "läpi/ympäri asti" (Esaa mukaellen), mutta tuumasi tähän, että se on täysin vaaratonta, eikä siis merkki alkavasta sairaudesta tms. Se vain, ettei sellaista ole ennen tutkimuksissa löytynyt, joten valitettavasti olen varmasti huolesta soikeana ennen seuraavaa tarkastusta, vaikka lääkäri tätä nyt kuvailikin vaarattomaksi. Paikalla oli myös harjoitteleva lääkäri, niin kuin toissa keväänäkin Foxyn tarkastuttaessamme, joten lausunnot on tulleet tavallaan tuplana. No, nyt mennään sillä ettei ole mitään ja karistetaan murheelliset ajatukset. Seuraavalla kerralla varmasti taas selviää enemmän. Samentumahan voisi tarkoittaa myös orastavaa kaihia tai se on voinut tulla esim. silmään kohdistuneen "trauman" yhteydessä ja Foxy on myös saanut "silmäänsä" tapellessaan Lisan kanssa, mutta turhiapa näitä arvailemaan.

Ilahduttavaa oli myös se, että stressin uupuessa Jore osasi olla ihan ihmisiksi lääkärissä, ei purrannut eikä murrannut eikä ennen kaikkea yrittänyt näykkiä. Jotta oli hieno poika :) Itsehän istuin kaikkien toimitusten ajan autossa hoitamassa Ossia, Esa käytti koirat lääkärissä. Joreakin ollaan koetettu kuvata noin synttäreiden kunniaksi.

Pentulaatikkokin on nyt isompi, vähän eri järjestelyt on pitänyt olla tämän isomman pentueen kanssa kuin Foxyn kahden palleron kanssa.

Tänään otimme yksilökuvat myös pennuista, 4-viikon täyttymisen kunniaksi. Vähän taas hoppuilen, mutta seuraavat viikot ovat Esalla niin hektisiä töissä, että en varmastikaan saa hänestä kuvausapua kuin seuraavan kerran pentujen ollessa jo 6-viikkoisia ja siihen on ihan liian pitkä aika! Kuvat eivät ehkä ole kummoisia, mutta ei se ole tehnyt pennuista vähemmän suloisia silti :)

Witty Fox ?Baci e Abbracci? (1. tyttö)

Witty Fox ?Bella e Unica? (2. tyttö)

Witty Fox Bambino (1. poika)

Witty Fox Bandito Bianco (2. poika)

Vuosia

2011-09-02T20:10:00.003+03:00

Tänään onkin sitten omat synttärit ja 30 tulee jo mittariin. :) Sain Esalta ihanan lahjan, VJ Sticky juoksukengät agilitya varten!! Istuvat jalassa hyvin, en malttaisi päästä kokeilemaan! SM-kisoissa näin kojun ja tuumasin Esalle, että joskus pitäisi tuommoisetkin voida itsellekin laittaa. ;) Sen verran tiesinkin sanoa, että Pellican Carolinalla on samanlaiset ja kovasti ollut tyytyväinen niihin.

Kaverit sponssasivat sitten hierontalahjakortin. Enkä olekaan koskaan ollut hieronnassa, että se onkin ihan sopiva lahja stressaantuneelle 30-kymppiselle perheenäidille, joka vielä kehtaa haaveilla agilityurastakin ;)

Arturo & Alvaro 1-vuotta!!!

2011-09-02T13:42:00.005+03:00

Ja sitten se tärkein, joka eilen unohtui, oli kohtuu hektinen päivä:

SUUREN SUURET ONNITTELUT WITTY FOX A-PENTUEELLE!!

Jore ja Aapo täyttivät eilen vuoden, ovat niin isoja poikia jo, sniff! :)

Treenit... olipa ihanaa.

2011-09-02T13:28:00.003+03:00

Uskaltauduin Foxyn kanssa ensimmäisiin treeneihin eilen. :) Tulin siihen johtopäätökseen, että olen ollut aivan hukassa sen juoksujen kanssa, sillä Jore selvästi reagoi tärppeihein viikko sitten ja se aika on nyt ollut ja eletty, eikä tiputteluakaan enää näy. Joten kolme viikkoa on ilmeisesti jo takana päin. Se piti itseään ensimmäisen viikon siis aivan ilmiömäisen siistinä. Saakin olla tosi tarkka sen kanssa jatkossa.

No mutta siis. Ryhmä oli iso - ja kun olin ajatellut varmuuden vuoksi (siis ts. Esan) livistää vähän aiemmin, kun oli ensimmäinen kerta kun olin pois Ossin luota, enkä ollut aivan varmaa kelpuuttaako pulloa jne. - otettiin Foxyn kanssa rata vain kerran. Se oli tasoltaan 1-2lk. meille tärkeintä onkin nyt hioa kontakteja ja kaarroksia, mutkia ja näppäryyksiä voi harjoitella täällä kotona, joten rata oli juurikin sopiva. Foxylla oli vauhtia kuten odotinkin, sain juosta ja hengästyä ja kakoa limaa jälkeenpäin ;) Ei ole kunto aivan kohillaan!! Heh.. Kaarroksiin kiinnitinkin sitten erityisesti huomiota ohjauksessa ja ne taisi mennäkin aika kivasti. Unohdin kyllä kysyä koutseilta, mutta mitä silmäkulmasta ehdin katsoa niin oikein kivasti. Eikä liukastellut tms. edes kepeillä saati rimoja tullut alas vaikka korkeus oli 35cm, joten kroppakin sillä on kunnossa, enkä sitä epäillytkään, se on tosi sutjakassa kunnossa pitkästä aikaa.

Keinun unohdin ohjata oikeillä käskyillä, kun olen opettanut sen alunperin "keinu-odota" ja lisännyt sitten on-offin takia myös "paikka" sinne loppuun ja nyt sanoin vain "keinu-paikka" joten vauhtia oli liikaa ja koira juoksi eteenpäin pysähtyen vain himpusti. Joten sitä uusiksi pari kertaa kunnes toista kertaa radalle mennessäni muistin käyttää odota käskyä, eikä ongelmaa enää ollut. Aalla hienot juoksut palikan avulla ja täydellä latingilla, puomilla samoin molemmat kerrat hienosti. Toimiva persjättö loppuun, se oli se ohjauksellisesti vaikein juttu sillä radalla, muu lähinnä pääkoppaa rasittavaa - eli kontaktit.

Pennut kasvavat ja murraavat. Ne on madotettu jo kahdesti, sillä kakassa on todellakin ollut matoja. Jospa ne saataisiin tällä sitten pois. Ja hyi yäk kun se onkin pahaa! Jatkossa otan isoille koirille napit ja pennuille vain tahnaa. Jauheliha niille maistuu kyllä, hyvin ovat aloitelleet kiinteän ruoan syömisen.

A Day Out - Ulkoilupäivä

2011-08-31T20:30:00.007+03:00

We've had such a pleasant weather here for a few days now and our yard is nearly windless at all times, so I took the advantage of taking all the puppies out. It turned out it was a little too warm even, them starting to pant after a while! Little Mommy Lisa and our daughter Ilse, too seemed to enjoy :)

Pennut pääsivät tänään ulos, meillä on pitänyt niin kauniita ilimoja, että ne on aivan pakko käyttää hyväkseen. :) Ilma oli tosin vähän liiankin lämmin, reppanat kun alkoivat aika nopsaan ihan läähättämäänkin! Pihalla ei kauaa sitten viivyttykään, pikku-äiskä sekä Ilse kyllä tuntuivat nauttivan, kumpainenkin omalla tavallaan.

Names - Nimet

2011-08-30T22:27:00.003+03:00

I've lost the recharger of the camera, so I haven't been able to take any photos! Such a shame - puppies growing up so fast and being most adorable at the moment! They've really started to show some character now, playing and making explorations within a meters reach from the cage, maximum. Jytky, the white boy, seems most adventurous at the moment, Prinsessa, the first girl, being the least extrovert of them all. Prinsessa looks a lot like her mother too, quite lovely :) Jytky on the other hand is very handsome already and has a lovely, smooths dense coat - we'll see if it really ends up being smooth.

So I've also decided about the names, quite nearly.

The girls will be either one:

Witty Fox "Bella e unica" or "Baci e abbracci"

Those are: "Beautiful and unique" and "Kisses and hugs." :) Both suits either one, so I'm not that concerned which one is for which, but I'll try and "be right" ;)

Boys will be:

Witty Fox "(Bandito) Bianco" for Jytky and then "Bambino" or "Bimbo" for the little boy. Bandito Bianco is "White (bandit)" and Bambino/Bimbo both mean the same: "Little Boy".

Voi voi... kameran laturi on hukassa enkä saa otettua kuvia! :( Pennut ovat aikasta hiihania jo. Ilsen kanssa lullutellaan niitä päivittäin :) Alun suosikit ovat jo kertaalleen vaihtuneet :D Luonnettakin niissä alkaa jo hauskasti näkymään.

---

Yksi tyttö on jo varattu eikä parempaa kotia voisi tälläkään kertaa toivoa :) Vielä ei päätöstä suuntaan eikä toiseen, kumpi tytöistä. Ykköstyttö muistuttaa päivä päivältä enemmän Lisaa, sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään - ihan äitinsä kopio, suloinen! Kakkostyttö on tosi jykevä kroppainen ja leveä päinen. Siitä tulee varmasti komea tyttö! Samanlaisia ovat pojat, toinen pieni ja sirompi ja toinen aikamoinen ovimies; Jytky on ehkäpä komein parsonpentu ikuna! Sillä on upea siloinen, tiheä karva, hauska nähdä millaista karvamallia kukin tulee olemaan.

Nimet on pennuille jo tavallaan päätetty, tytöt hakee vielä tovin omiaan (että melko lähelle Leenan arvaus meni!), mutta pojat on aika pitkälle jo pohdittu. Heh, Pikkupojalle olisin halunnut laittaa nimeksi Bimbo, joka itseasiassa tarkoittaa pikkupoikaa italiaksi, mutta Esa ehdotti sitten Bambinoa ja sama merkitys on myös sillä. Pitäähän Esankin välillä saada keksiä nimiä. :)

Tytöt:

Witty Fox Bella e unica

Witty Fox Baci e abbracci

Pojat:

Witty Fox (Bandito) Bianco (Jytky)

Witty Fox Bambino (/Bimbo) (Pikkupoika)

Rauhallinen ilta, vaikka talo kyllä odottaisi siivoajaa. Ja yksi äispä tuolla huutelee vielä ylimääräistä iltapisua, joten sitä toimittamaan siis.

Some other doggy news too, not just pups all the time...

2011-08-28T11:42:00.004+03:00

I'm not quite sure when Foxy's heat started this time, she keeps herself so very clean and by judging only Jore's behaviour it ought to be 11 days onwards already, though I only saw blood first time a week ago. But the longer it has gone on, the better for us! Jore has nevertheless been quite not such a pain in the ass this time. We've just kept them separated in cages and they keep very quite and calm all of them. Foxy seems to be more interested in Lisas puppies than Jore actually. She's gotten to visit them once when Lisa was out and was obviously very excited. Anyway she understands well enough not to go poking around the puppy cage when Lisa is there. We'll see later on, if it will be possible to keep the bitches and the pups all together - but we might not take that chance at all. Lisa and Foxy after all having that history of pulling fights.

It seems that all this commotion - puppies, kids, house-keeping and such - take all my time and more, I hardly get any sleep either. I don't think I'll be able to start on with my agility career this autumn after all, even though that's what I had in mind. I guess it's still possible I manage to get some clean routines and maybe some help, but we'll see what the time brings. At least the autumn is here and winter is on it's way, no matter what :)

En ole nyt aivan varma milloin Foxyn juoksut ovat alkaneet. Ennen pystyi laskemisen alkaa ensimmäisestä veritipasta, mutta Foxy piti kyllä tällä kertaa itsensä niin siistinä, etten ihmettelisi, jos vaikka ensimmäisestä näkyvästä havainnosta juoksut ovatkin jo olleet päällä vajaan viikon. Ja kun ottaa Joren käyttäytymisen huomioon, niin varmastikin juurikin näin.

Joren kanssa on mennyt hyvin mitä tulee näihin juoksuihin. Se ei ole piipannut öisin ollenkaan ja päivisinkin sen kanssa ollaan päästy helpolla. Meillä tosin on tällä hetkellä hyvin pitkälle se tilanne, että vain yksi koira kerrallaan on irti pidempiä aikoja, muut suljettuina omissa huoneissa/häkissä/ulkona. Vähän stressaavaa kaikille, mutta ei tätä onneksi ikuisuuksia jatku. Odotellaan Foxyn juoksut ainakin, niin elo tästä taas vähän tasottuu.

Pennut on rajattu alakerrassa verkoilla pelkästään keittiöön. Liikkuminen niillä sijoittuu edelleen vain häkin sisälle, jossa peti ja pisupaperit. Niin hienosti ne käyttää jo "vessaakin" (eli pissivät kaikki samaan kohtaan paperilla), että sitä voi vaan ihmetellä miten koiralla hommat toimii heti pienestä alkaen :)

Pupsit on kertaalleen madotettu ja kynsiä olen leikellyt satunnaisesti. Lisa-äippä on antibioottikuurilla ientulehduksen vuoksi ja imetyksen loputtua siltä luultavasti poistetaan hammas. Mennään sitten katsomaan tilannetta lääkäriin, nyt hoidetaan sitä näin.

Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki aika on niin kortilla ihan nukkumisesta lähtien, ettei agilityn harrastaminen sovi mihinkään väliin. :( Surettaa kovasti, kun olin niin suunnitellut alkavani taas kovasti harrastelemaan tänä syksynä, mutta en näillä resursseilla valitettavasti.. Tai ehkä tästä alkaa rutiinit hiljaksiin muodostumaan, mutta nyt kaikki tuntuu vielä vain täydellisen kaoottiselta. Esakin lähtee taas huomenna töihin ja jos nyt jo tuntuu tältä niin entäs jatkossa?

Pennut kerrassa

2011-08-27T13:12:00.003+03:00

Puppies moved downstairs yesterday, Lisa being rather restless upstairs having had to listen to all the dinner sounds (and smells) right above the dining room! Poor thing... So here they are now, as you can see from the video. :) Bones again the noisest, aren't they starting to be cute or what!? :) I also edited a little video on Jore in the woods yesterday with Ilse. No tricks or obedience or anything he actually can, it was difficult with just two hands, so he's just being himself :) I hope Esa will assist me next time.

Kuten Ilse asian ilmaisee, ei siis ole ala- tai yläkertaa, vaan vain "keeta" ja siellä pennut nyt ovat, keittiössänimittäin. Kovasti porukasta lähtee jo ääntäkin välillä, murinaa, haukkuja ja ulvontaakin :D Menevimpiä tällä hetkellä vaikuttaisivat olevan tytöt, erityisesti Bones.

Olen myös aika pitkälle päättänyt pentujen nimetkin, tosin tytöt vielä hakevat omaansa, kaksi nimeä on jo, mutta mikä kullekin sitä vielä mietin. Teema on italialainen ja kirjain B.

Eilen koostin videon Jorestakin, siinä ei tosin mitään temppuja ole, kun ei niitä onnistu kuvata itse ;) Joten videolla vain tyypillistä koheltamista joka suuntaan. Koneelta ei löytynyt kuin yksi levyllinen musiikkia, tämä kappale kuvasi ehkä tätä veturia parhaiten ;) Hyvin, hyvin paljon se muistuttaa sitä yhtä veturia jota Foxy kävi viime vuonna tapaamassa ja siitäkin vain reilu vuosi aikaa!

Liikustelua

2011-08-24T18:54:00.003+03:00

Pennut alkavat jo vähän touhuamaankin, kuvatessani Bones oli toimeliaana, en aivan ehtinyt saada videolle, kun se jo kävi vähän nahistelemaankin Pikkupojan kanssa, tai se oli aika yksipuolista. Ääntäkin pennuista jo lähtee, haukahtelua ja murinaa. Jytky oli eniten äänessä tällä kertaa, se kun hoksasi minun ympärilläni pyörivän Lisan lyhentäessäni siltä takavarpaiden kynsiä. Tosin videoilla ovat ihan hiljaa, Ilse vain kovasti juttelee :)

Mietittiin siirtää pennut jo viikonlopulle alas, Lisalla kun on vaikeuksia viihtyä ylhäällä yksin niin paljon ja voidaanpa sitten samoin tein majoittaa Jorea sinne yläkertaan, kun alkaa tuo Foxy jo enemmän tuoksumaan ilmeisesti. Lisa ja Foxy menevät yhdessä jo ihan niin kuin ennenkin, Lisa mielellään jäisi jo Foxyn viereen nukkumaan, kun käytetään sitä syömässä ja ulkona, reppana, johan ne itse kullakin tuossa (tässä) vaiheessa alkaa seinät kaatumaan välillä päälle...

Sain myös varattua ajat koko porukalle silmä- ja polvitarkastuksiin Rovaniemelle 3.9. Nyt vain peukut pystyyn ja sormet jos koko kädetkin ristiin, että tulokset olisivat vain puhtaita.

Muutaman kuvankin katraasta sain napattua :)

Vähemmän aikaa ja vanhoja kuvia

2011-08-24T14:23:00.004+03:00

Nyt alkaa jo aika käydä vähän enempi vähiin, Ossi nukkuu vähän huonosti ja apuvoimia ei enää olekaan! Joten kuvia tuleekin himpun verran harvakseltaan. :)

Kaikilla lapsosilla on silmät auenneet, tässä kuva tytöistä muutaman päivän takaa.

Esa jatkaa remonttihommia ulkona, koirille ollaan saatu pystyyn uusi aitaus pois tien puolelta, Jore sitä on saanut eniten testata, juoksuinen Foxy ollaan pidetty suosiolla enemmän sisällä, kun se saa naapurin koiratkin sekaisin. Jore ei tosin ymmärrä yhtään, miksi hän joutuu yksin olemaan typerässä aitauksessa...

Ja vielä vanhempi kuva Prinsessasta ja Pikkupojasta syömässä :)

A few words about Lisa's labor

2011-08-20T20:15:00.003+03:00

Something in English too :) Homepages have some info on Lisas pups in English too, but no details and no "emotions", so I feel like I should open myself a bit here too!

So Lisa had those unexpected pups 8.8.2011 - two girls and two boys - a lovely litter on the whole! :) I went to labor too and we got a boy 2nd of August 2011, only a week before Lisas due date :P Unfortunately our boy was given an antibiotics treatment and I had to stay hospitalized with him for a whole week and we didn't come back home until monday the 8th - 5 minutes before Lisa's first puppy came out!! Of course I had Kaija, my mother-in-law looking after her at all times, she's very experienced in dog labouring for having kennels for couple of decades now.

So as I had just arrived home from hospital, checked that the boy was still asleep in his baby car seat I rushed upstairs to see how were things going with Kaija and Lisa. Kaija quickly told me Lisa had managed out one empty sac and now out were coming a puppy and an empty sac at the same time and Lisa was having great difficulties in pushing them out. Luckily we managed to break the empty sac and after that with three pushes (and some screams on Lisas half) out came a lovely tricolour and spotted girl, a real cutie!! Lisa cleaned her up, but wasn't so much interested that would have let her find a teat, (this was, as we found out, the case with all the puppies until the last one came out) and some while she began pushing again. We got a pair of white feet and the tail, but the second one nearly got stuck by her belly and we even wondered in the middle of all the pushing and pulling and helping that we might have to meet go for a vet... Finally we got out that second puppy too, a girl with a tricolour mask on her face. She was in the canal for quite a long while and really quiet after the birth so Kaija rubbed her a lot with Lisa helping her.

At this point my son woke up and I had to go. Esa, my husband, went upstairs to help her mother. Soon I hear him telling that a tiny boy was born :) This one I believe will have tan and white markings. Lisa even quieted down now to feed her babies and Kaija came downstairs to have some sandwich and coffee, too. She doubted if there were any more to come. However after some while she started to have contractions again and from up below her ribcage had lowered one more pup and with a normal effort she pushed out the biggest pup - a whole white male.

And there they were, the whole clutch. Lisa was very calm during the whole delivery, not even panting, just those few cries with the first one coming out. She has taken care of her pups remarkably well never minding the visitors and all the commotion we have in our house due to the newcomer baby and renovating and all that. Though I guess she's never seen a "normal" quiet day in this house in any case - at least I haven't ;)

I really hope to find good homes for these little fellas and lasses, they grow up so nice and both parents are well beloved family members of ours. <3

Koko eroja

2011-08-19T13:38:00.007+03:00

Jytky painaa jo 700g kun taas Pikkupoika eilen ylitti 400. Kaikilla kuitenkin käyrät nousevat ja Pikkupoika on tosi tiitterä ja reipas sekin :) Sillä ja Bonesilla olivat silmät aamulla auenneet, ehkäpä kaksi muuta seuraavat iltaan mennessä perästä.

Meille tulee tänään pentujen ihastelijoitakin käymään, hauskaa! Lisasta mukavaa vaihtelua, kun ei vielä aivan olla tuomassa pentuloita alakertaan. Lisa on saanut pariin otteeseen jo olla oman porukan kanssa pikkutoveja pisutusten yhteydessä, vähän sillä nousee karvat pystyyn ja Foxylla häntä..

Sateinen päivä taas, toivottavasti saadaan vielä joitain lämpimiäkin tänne, että pennut pääsisivät varhain ulkoilemaan.

Muutamia perhepotretteja vielä

Vas. Pikkupoika, Jytky, Prinsessa (alh.) ja Miss Bones.

Tässä myös nuori isä Jore (oik.) ja isän äiti Foxy (vas.) :) Kovasti olisi toiveissa vielä saada tehdyksi Joresta harrastevideo, se kun osaa jo vaikka mitä ja on reipas ja ihana kloppi, mutta missä välissä??!

Muutakin elämää

2011-08-17T12:50:00.009+03:00

Aika ihania lulluraisia nuo pennut... :) Pentutestiä olen Oulusta kysellyt, saa nyt sitten nähdä kipastaanko koko joukolla sinne vai kutsutaanko testaaja tänne. Tässä ehtii vielä miettiä, kun testi tehdään vasta 7 viikon iässä, mutta kauhistus, että aika menee kyllä nopsaa!! Painot olivat eilen nousseet aika kehnosti, varsinkin pikkupojalla ja seurasinkin sitä päivänmittaan pariin otteeseen, mutta tänään taas ihan normaalia, ellei jopa normaalia suurempaa kehitystä.

Mustikkareissulta jäi laittamatta kuvat lauantaina, joten tässä niitä. Meillä oli vain Foxy mukana, kun Jore temmelsi ja kiskoi niin kamalasti innoissaan heti kotipihalla, yskän takia kun ollut lenkit pannassa, että meinasi tukehtua siihen paikkaan. Joten ei päästy edes metriä sen kanssa hihnassa, kun päätin jättää sen kotiin vielä parantumaan. Eilen se jo kävi Esan kanssa lenkillä ja oli kuulema ollut jo ihan kuuliainen siinä määrin, että Esakin oli saattanut nauttia lenkkiseurasta ;) Onhan se kohta jo vuoden ikäinen, että aika iso poika jo. Kamalan honkkelilta se näyttää pitkine jalkoineen, mutta edelleen se mitta näyttää 36,5cm, joten siihen vain on uskominen. Joresta pitäisi saada uusia kuvia myös, mutta kun Esa ei ole se innokkain kuvausavustaja - se ei jaksa asetella tai innostaa koiraa, eikä se jaksa kunnolla kuvata, niin minkä siinä teet?

Foxy ei taas oikein osaa olla luonnollisesti, vaan kameran kanssa kun koetat siihen saada huomiota niin se on joko täysseisonta tai ei mitään, heh.

Tässä vielä se meidän uusi kennelpoika, josta en ollut tähän mennessä edes kuvaa laittanut - nimeksi pikkuveikalle tulee Ossi. :) Koirat tykkäävät siitä kovasti, eniten tykkäämistään osoittavat Jore ja Lisa, jotka muutenkin ovat kovia pusuttelemaan häntä heiluen, Foxy tervehtii iloisesti myös, mutta tyytyy suukottelemaan vain korvia, niin aina ja kaikkien kanssa. :)

Viikon ja 1 päivää

2011-08-16T16:35:00.006+03:00

Kuvia karvapallukoista, tänään 8 päivää.

Tässä pääotoksia, 1. tyttö - Prinsessa

2. tyttö - Miss Bones

1. poika - Pikkupoika

2. poika - Jytky

Ja ihan oikeissa lavasteissa, sinisen satulahuovan päällä:

Prinsessa, niin kovin kuvauksellinen kuvioineen, että kuvia tulee kaksi.

Miss Bones otti sessiot rennosti...

Pikkupojasta myös kaksi, suloinen kuin mikä! Keltaisuus on tainnut vähän haalistua, joten liekö jotain synnytyksen aikaista sotkua siis.

Ja Jytky kaikessa komeudessaan, ei olisi oikein malttanyt pysyä paikoillaan :)

Koirat on ihania

2011-08-16T15:06:00.003+03:00

Otsikon kirjoitin viimeiseksi, kun tätä kirjoittaessa se taas tuli mieleeni, miten koirista saakin niin paljon piristystä päivään, joskin toisinaan nekin aiheuttavat myös sitä hermojen kiristymistä ;)

Pennut täyttivät eilen viikon, sen kunniaksi oli tarkoitus ottaa valokuviakin, mutta vahtaan edelleen tilaisuutta lähteä niitä ottamaan. :P Se ei olekaan niin helppoa kahden lapsen kanssa, joista toinen nukkuu ja herää milloin tahtoo ja hereillä ollessaan vaatii olla sylissä (jos nukkuessaankin...) ja toinen tahtoo ottaa osaa kaikkeen ja kun välillä pitäisi ehtiä siivota, laittaa ruokaa ja vähän välissä levähtääkin ;) Vielä olen selvinnyt ilman isompaa hermoromahdusta ja juu, Esa on kuitenkin vielä lomalla... heh. Vaikka remonttihommissahan se koettaa kovasti ehtiä olla, että nämä pahimmat hässäkät muodostuu tietenkin silloin kun Esa tekee remonttia.

Kynnet leikkasin pennuilta myös ensimmäistä kertaa eilisen ja tämän päivän aikana. Ensimmäiset pikku kielen lipaisutkin sain tänään Jytkyltä :) Ihana mies!

Jorekin täyttää pian vuosia - sen ensimmäisen - ja ajattelin muistaa Esaa ja poikaa jollain koiramaisella yllätyksellä... ;)

Luleåssa järjestetään 24. päivä joukkosilmätarkastus ja sinne ollaan menossa koko karvaisen porukan voimin. Pitää nyt vielä soittaa ja varata aika ja kysyä samalla tuosta kennelyskästä, että ottavat sen huomioon kun tuodaan sairaita/toipuvia koiria sinne, Lisalla varmasti ainakin vähintään "karanteeni" voimassa. Kai lääkäriin nyt kuitenkin voi sairaitakin koiria viedä? Heh...

Jore ei vielä saa virallista tulosta tästä tarkastuksesta, mutta pentujen takia se pitää saada tehdyksi. Tai itseasiassa en ole varma miten Ruotsin puolen säännöt menee, Suomessa ei esim. saa rekisteröidyksi pentuetta jossa uros on pentujen syntymähetkellä alle 9kk, mutta Ruotsissa ei ole mitään sellaista sääntöä. Lisan tuloksesta en nyt ole aivan varma, kun se on rekisteröity vain Suomeen, tuleeko sen tulostakaan yhtään mihinkään, mutta tärkeintä nyt kuitenkin on, että tarkastus saadaan tehtyä. Foxylla taas on mennyt jo vuosi edellisestä ja jalostuskäytössä kun on ollut, niin pitää pikimmiten saada teetetyksi uusi. Jorelta ja Lisalta tarkistellaan samaan syssyyn myös polvet. Lonkat ja selkä me jätetään nyt toiseen kertaan. Pennut ovat silloin 3,5 viikkoisia ja tuumittiin Kaijan kanssa, että Luleån reissun ajan pärjäävät ilman mammaa, siiheksi mennessä ne ovat jo siirtyneet alakertaan asustelemaankin, niin se aika menee nopsaa...

Mutta nyt jatkamaan sitä siivousta ja muuta hommaa... tai jos livahtaisin ottamaan ne kuvat, kun Ilsekin on iskän kanssa "onkohommia teketään" eli ulkohommia tekemässä.

Seurantaa

2011-08-14T12:05:00.002+03:00

Pentujen painon kehitystä voi käydä seuraamassa vanhassa postauksessa täällä. Ykköstyttö on kirinyt kovasti kohti ison pojan lukemia, vaikkei siitä päälle päin se näykään, taitaa olla pelkkää lihasta ;) Kaikkien painokäyrä on koheneva ja pennut virkeitä. Meillä pentuhuone sattuu juuri ruokailuhuoneen yläpuolelle, joten aina ruoka-aikaan alkaa kuulua ääntä yläpuolelta tuuletusluukun kautta, vaikka juuri olisi syönyt/käynyt ulkona. Sinne kantautuukin hyvin astioiden kilinä ja se vaikein kestää - ruoan tuoksu!

Vähän olen mietiskellyt miten ikinä Lisan saa takaisin sovitettua laumaan kun tytöillä selkeästi on ongelmaa keskenään pitkän erossa olon jälkeen, ovat siis esim. portin/häkin/verkon takaa päässeet toisiaan "tervehtimään" Lisalla karvat pystyssä ja Foxylla häntä piukkana antennina. Ja tietenkin pennut tuovat vielä enemmän skismaa tilanteeseen. Lisa saaneekin tulla pentuinensa ihan omiin oloihin aidattuun keittiöön ja vielä alkuun tuohon isoon häkkiin sijoittettuna. Katsellaan miten tilanne siitä sitten etenee, Lisa vain valitettavasti tulee aidoista kyllä yli, meillä kun on vielä isot laajennetut oviaukotkin, ettei tavalliset koiraportit niihin edes riitä. Taas niin minun tapaistani murehtia etukäteen :P

Lisan yskimiset ovat ainakin vielä hyvin lieviä, eilen kuulin sen yskähtävän pari kertaa syödessään ja kerran kun Esa oli käyttänyt sitä ulkona. Varovasti se alkoi tosin Foxyllakin mutta uskon, että Lisan joutuessa pentujen takia ottamaan rauhallisesti koko ajan, tautikin menisi nopeasti ohi. Jorella se tuntuu vaivaavan melko tympeänä edelleen, se kun ei osaa oikein rauhoittua, varsinkaan ulkona ollessaan ja yskittämään alkaa heti kun aamulla kirmataan ovelle. No, vähän parempi sekin jo on ja Foxylla taitaa olla aika lailla oireettomia päiviä jo takana, olikohan ti-ke yö, kun kuulin sen vielä köhivän nukkuessaan minun kanssa peiton alla (nukuin nimittäin olohuoneen sohvalla vauvan kanssa, varottiin vähän vielä Ilsen nukkumisten kanssa, se kun ei aina ole se helpoin nukahtaja, varsinkaan jos yöllä johonkin herää). Foxy ei onneksi tosiaan ehtinyt käydä yksissäkään treeneissä eikä kisoissa kun jo huomasin yskän. Se alkoi ryystämisellä jonka tulkitsin ensin takaisin tulleeksi nenäpunkiksi. Matolääke/punkki tabletteja oli edellisestä kerrasta jäljellä juuri koko porukalle, mutta pari päivää siitä ryystäminen muuttuikin yskimiseksi ja kakomiseksi sekä oksenteluksi ja näin kennelyskä tuli ensimmäisen kerran taloon. No, nämä koirat eivät siis ehtineet sitä muille levittää, karanteenia pidetään ell-ohjeiden mukaisesti kaksi viikkoa viimeisistä oireista. Onneksi meillä on tuo oma kenttä, jossa voidaan Foxyn kanssa jo vähitellen alkaa, nyt kun taudista on päästy.

Vielä huolettaa kuitenkin, jos ja kun yskä menee pentuihin asti, mutta päivä kerrallaan, ehkä ne säästyvät ainakin pahimmalta.

Kotisivut päivitetty

2011-08-12T12:25:00.007+03:00

Kotisivut laahasivat jonkin aikaa pahasti jäljessä kun en saanut niitä päivitettyä syystä tai toisesta, mutta nyt on taas pistetty asia ojennukseen :) Kuvia kävin juuri ottamassa pennuista. Ykköstyttö on tosiaan mennyt painossa jo kakkosen ohi! Liekö niin prinsessa sittenkään ;) Pikkupoika on kanssa hienosti kirinyt painoaan ja on jo reilusti yli 200g, kun taas jytky lähentelee jo neljääsataa, heh. Pikkupoika on edelleen hassun keltainen. Prinsessalla on myös vähän keltaista toisessa takajalassa, mistä lie johtuu tuollainen?

Tässä vähän enempi kuvaa rimpsessan värimerkeistä, joita on siis useampi äidin tapaan, muttei aivan kuitenkaan. Tuntuu hassulta ajatella, että nämä pennut ovat sukua sekä Lisalle että Foxylle. Nämä kullathan ovat Foxyn mummutettavia...! Lyhythän se on tuo koiran elinkaari, vaikkei sitä tahdokaan ajatella.

Foxy-(mummu)kulta tahtoisi jo kovasti mamman kanssa harrastamaan! Meillä vaan on vielä tämä viikonloppu ahkeraa aherrusta remontin ja remonttisiivouksen merkeissä, kun sitä varten on talossa lisätyövoimaakin ja useampi tulossa viikonloppua vasten, etten oikein meinaa venyä mihinkään muuhun kuin siivoiluun ja vauvan hoitoon. Ossi-vauva on tosin toistaiseksi ollut oikein tyytyväinen ja helppo hoitaa, antanut äidillekin runsaasti aikaa tehdä hommia.

Mutta kohta, ihan kohta me aletaan Foxyn kanssa kirimään taas kiinni menetettyjä kuukausia. :) Oma vointi onneksi on niin hyvä, ettei mikään meitä estä sen suhteen, kun vaan aina saisi likistettyä sen tunnin tai vajaan sieltä täältä... Mutta nyt äidin avuksi.