PLL DNA test results

Our Foxy and our Lisa are both CLEAR of Primary Lens Luxation. :) I'm very happy.

More results on Finnish Parson Russell Terriers can be found here. The percentage is good this far and likely to stay such, but it feels terrible everytime I see an affected one there - this far only two, but I feel so bad for them and their owners. :( Both dogs are still young and obviously have not yet become deceased.

Let's hope for lots of good results yet to come.

Puhdasta

Geenitestien tulokset tulivat tänään ja molemmat testatut, sekä Foxy että Lisa ovat terveitä. :) Olen niiiiiiiiiin onnellinen.

Poropartio pihassa

Sain kutsun kirjoittaa itsestäni ja parsoneistani Ruotsin parsonlehteen, hui! Ruotsiksi tietenkin. Euroword on ollut tiuhassa käytössä, onhan siinä jo jonkinlainen teksti koossa. Helpotti vähän tuo haastattelumuoto sentään :D Pitää laittaa tänne sitten kopio siitä, jos saan luvan, sitten kun (ja jos! hehe) se julkaistaan.

Esa ja joku muukin saisi sen vielä oikolukea...

Meille muutti vähäksi aikaa Esan isä asumaan lonkkaleikkauksesta toipumaan. Lisa on ottanut hänestä jo unikaverin itselleen ja tytöt ovat oikein mielissään, kun ei päivälläkään tarvitse sohvalla kölliä yksikseen! :)

Meillä on käynyt myös nelijalkaisia vieraita, nimittäin pikku poroporukka laiduntaa tuossa meidän etupihalla. Heh, en uskonut Nikkalan olevan aivan näin eksoottinen. Yöllä oli niin pimeää, etten kuvaa niistä saanut. Lisa ei uskaltanut mennä ulos iltapissalle enää ja olikin sitten aamuun mennessä tehnyt sisälle sekä kakat että pissat. Jep jep. Eilen aamulla Foxy taisi haukkua juuri noita poroja ja ajattaakin niitä vähän, kun ei heti tullut sisälle sitä huutaessani, haukkua räksytti vain. Iltalenkillä sitten vasta huomasin sorkan jäljet lumessa ja yöllä sitten näin ruokailijat omin silmin. Viisi olla möllötti tuossa meidän pihatien vieressä olevalla metsälaikulla. Jospas tässä jokuilta niistä saisi kuvankin. Saa nähdä miten meidän iltalenkit sujuu jatkossa jos ruukaavat useamminkin tulla... Tähän mennessä olen pari kertaa kuullut kellojen kilkatuksen ja kääntynyt takaisin kotiin, mutta nehän tulee perässä!

Lisasta

Muutamia kuvia meidän Lisasta. :) Se on vielä kovin hentoinen, toivotaan, että massaa tulee lisää seuraavan vuoden aikana ja tuleekin jonkin verran, vaikka kevytrakenteiseksi se varmasti jääkin. Kokonaisuus on kuitenkin tasapainoinen ja mielestäni oikein viehähättävä :) (Kamera on edelleen se sama vanha, enkä saa hienoja kuvia hämärässä lumisessa maisemassa. Koettakaa ymmärtää.)

Lisa miettii viitsisikö lähteä haastamaan Rommilta keppiä





















Mamma nakkasi kepin metsään, Rommi koettaa syödä reittiä aidan läpi ja Lisa sekä Foxy seuraavat vierestä... Odottavat ilmeisesti että Rommi saa reiän valmiiksi.

Parsonlenkille :D

Lisa ilmoitettu Kajaaniin samaten :D Esa tosiaan on luvannut handlata sen, joten päästään molemmat kehään.

Koirat riehuvat keskenään tuolla pihalla, välillä valitettavasti vain haukkuvat ohikulkijoita. Joskus ne kun ei osaa muuta kuin istua mäljöttää siinä portailla ja odottavat milloin pääsee sisälle. Ehkä nyt kun lenkitykset jääneet päivisin vähemmälle, koettavat verrytellä lihaksiaan ihan oma alotteisesti, mikä onkin ihan hyvä.

Marjaanan kanssa ajateltiin lähteä lenkkeilemään tänään, otan varmaan vain Lisan mukaan, niin ainakin vältytään pahemmilta kahinoilta ja oppisi sekin taas pikkuisen olemaan muussa koiraseurassa. Vaikka en kyllä usko, että Foxykaan irti ollessaan alkaisi kellekään, jos edes hihnassa, silläkin taitaa lähinnä vain olla semmoista äristelyä se. Ei tosin olla kokeiltu mitä se tekisi silloin kun on sillä tuulella, eikä kyllä aiotakaan.

Näyttelyyn

Ilmoitin Foxyn eilen Kajaanin näyttelyyn :) Hauskaa! Edellisestä kerrasta on jo niin kauan... Toivottavasti liian kovat toiveet eivät tuota kamalaa pettymystä, jos ei tulekaan H:ta parempaa ja onhan me se T:kin saatu Ruotsin puolelta, suomalaiselta tuomarilta tosin. Niitä ei pidä aina mennä arvostamaan liian korkealle... ;) Suurin osa onneksi osaa arvostella koirassa oikeita asioita, eikä mm. pohjavillan pilkkuja... Foxylla pilkkuongelma on periaattessa taakse jäänyttä elämää, kun päällykarvasta on kasvanut todella vahvaa ja paksua sekä ennen kaikkea peittävää. Nythän olen nyppinyt sen aikalailla nakuksi, kun oli suunnitelmissa mennä näytelmiin seuraavan kerran vasta joskus keväällä, joten jos tuomarille on pilkuista väliä niin olkoon. Tornion näyttelyyn mennessä on varmaan karva jo sen verran peittävää, ettei siitä enää niin huolta.

Lisan ilmoitan sitten kun saan rahat tilille, heh. Ensin meinasin, ettei sitä ilmoiteta, se kun on vieläkin tosi arka vieraassa koiraseurassa. Mutta me koetetaan nyt treenata sitä ja harjoitustahan se on se näyttelyissä käyminenkin, vaikka vähän kalliimpaa tosin. Juuri edeltävänä viikonloppuna uuden vuoden jälkeen on meidän seuran järjestämä mätsäri hallilla, joten sinne sitten tosissaan harjoittelemaan ja yksissä näto treeneissäkin ehditään toivon mukaan ensi viikon sunnuntaina käymään. Jos ei, niin sitten semmoiset pitää järjestää itse vaikka saarelaisten kanssa tässä jossain välissä, vaikka jouluna :)

Kylmää ja pimeää

Eilisissä treeneissä sai taas kisata vauhdissa koiran kanssa, ehtiä mm. putken toiseen päähän tekemään persjättöä, ettei koira karkaa suoraan edessä pötköttävään toiseen putkeen vaan sivussa olevalle hypylle. Muutamien (kymmenien) toistojen jälkeen hoksasin, että pitää mennä aivan putken suuhun ohjaamaan koiraa, eikä koettaa kutsua sitä jostain sieltä sivusta. Persjättö toimi loppujen lopuksi eriomaisesti ja Foxy vallan liiteli useamman metrin päässä olevalle hypylle. Ei olla liikoja harjoiteltu muuta kuin valssausta ja takaaleikkaamista, kaikki muu on jäänyt aivan paitsioon.

Ohjatut treenitkin jää pian tauolle, jospa sitä kuitenkin itseksiään jaksaisi joulukuussakin käydä treenaamassa, ettei taas ihan yllätyksenä tulisi tammikuun kisat. Saa nähdä kuinka monet kisat ehditään ensi vuonna kahlata, jos astutus toteutuu. Vaikka itse vielä alkuraskaudesta treenasinkin, taidetaan koirien kanssa ottaa varman päälle.

Täällä on takana todella sateinen viikko ja edessä yhtä satainen viikonloppu jos ja kun ennusteisiin on luottaminen. Pitääkin pyytää Esaa käymään töistä tullessaan kaupasta ja tuoda kasa karkkia viikonloppua varten, ne aina vähän auttaa kylmää ja pimeää vastaan. :) Laitoin nytkin takan roihuamaan, ihan vain kodikkuuden takia lähinnä, ei täällä oikeastaan kylmä ole.

Ja tässä tietenkin se toinen oiva keino karkkien lisäksi - kylmää ja pimeää vastaan.