Tänään olin ilmoittanut Lisan kahteen starttiin Oulussa, tuntuu, että meillä on ihan kamalasti kisoja verrattuna aikaisempaan... Noh, kannatti ilmoittaa näihin, sillä Johanna Nyberg oli taikonut OKK:n kentälle sellaiset radat, että me tekastiin nollat molemmilla :) En ole aiemmin tehnyt tuplanollaa, joten ainutlaatuinen kokemus sekin, toivottavasti niitä tulee vielä useita!
Lisa meni taitavasti, joskin taas vähän himpsutellen. Sain Sannan kuvaamaan ekan radan ja hänkin tuumasi, että lopussa alkoi hieman himmailemaan, luulisin, että tuolta keinun tienoilta loppuun... Keinu ei siis kuulu lempiesteisiin ja siksi se niin hidas onkin. Puomin kontaktit on hitaat myös, Aa taas on mieleinen este ja kontaktit siinä nopeita. Joskus ehkä liiankin nopeita..
Tässä A-rata. Tuossa lopulla, muurin jälkeiseltä hypyltä on aikeissa karata puomille, vaan onneksi huomasin alussa. Kaksi sellaista pientä pelastusta sieltä siis löytyy. (HOX. Olen kyllä olevinani linkittänyt oikein, mutta näyttää (ainakin mulle) vain B-rataa. Sieltä youtubesta löytyy sitten molemmat, jos tahtoo nähdä. Uskoisin, että tähänkin ne ehkä korjaantuu ennemmin tai myöhemmin...)
Kakkosrata on oikein sievä, siinä ehti nätisti valssailla ja suorittaa kunnialla loppuun asti :) Jossain kaukana paukuttelivat auton pakoputkia, liekö sekin yksi syy himmailuun. Semmoinen se nyt vaan on. Saa nähdä reipastuuko siitä vielä. Toivottavasti!
Palkinnoksi otin vaihteeksi jotain ihan vain Lisalle ja se olikin Lisan mielestä aivan parhain vinkukettuorava, en tiedä kumpi se on. Sen hännässä ja päässä on vinku. Toivottavasti se kestäisi edes jonkin aikaa, kun kerran löytyi mieleinen :) Samassa pussukassa oli myös Lisan mielestä ihania kuivattuja lohisiivuja, namnam! Niitä sai natustaa pari ennen kotimatkaa.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti