Nyt pääsin kameran kanssa otostamaan koirien suorittamaa arvontaa, Foxy sai aloittaa, muttei osannut päättää.
Rommi sen sijaan on toiminnan miehiä ja noukki aikailematta yhden lapun ja voittajaksi selviytyivät Ansku, Nyytti ja Vanilla!! :D Jotain sutkia tässä nyt saattoi olla, sillä Nyytti ja Rommihan ovat sisaruspuolia! Onnittelut kuitenkin voittajalle ja kiitokset vielä kaikille osallistujille!
Lisa olisi vielä matti myöhäisenä tahtonnut vaikuttaa arvonnan tulokseen ja meni hätäisenä noukkimaan toisenkin lapun, mutta sovitaan niin, että Lisa saa arpoa sitten kun 20 000 menee rikki ;)
Valmis piirros julkaistaan luonnollisesti täällä blogissa myöhemmin.
Ja sitten niitä kisavideoita eiliseltä. Tänään Haukiputaalla kisataan kolme kolmosten rataa, kovasti toivotaan nollia kaikille tutuille :)
Me tehtiin siis kanssa kolme rataa eilissä päivänä, ensimmäiseltä hyppyradalta nolla, jee! ja kahdelta muulta, jotka olivat agilityratoja, saatiin hylsy ja 15.
Hyppyrata oli melko hyvin onnistunut ohjauksellisesti, sanon sillä, koska meillä on ollut niitä täpärempiäkin nollia, missä huusaan ees taas ja kaarrokset on karmeita.. No, tässäkin jonkin verran huusaamista, keppien jälkeen tosiaan oli hiuskarvan varassa kielto sen jälkeen vuorossa olevalta hypyltä, mutta ei sentään tullut! :) Ennen pituutta en alunperin aikonut valssata, mutta kun kaikki muutkin teki niin! heh, uskoisin, että ilman valssia koira olisi kääntynyt paremmin, kun ei olisi lähtenyt minun liikkeen mukana eteenpäin.
Seuraavalta radalta hyl, epäonnistuneen takaakierron jatkoksi, koetin korjata sitä ja Foxy viuhtoo putkeen, tömps! ei auttanut jalan polkeminen, heh. Kepeillelähetys ok, mutta ilmeisesti saadaan alkaa harjoittelemaan takaaleikkauksia, koska Foxy jätti kesken. Aan jälkeen tippui rima, ehkä ohjasin liian tiukkaan kurviin? En ole aivan varma, keinu kuitenkin ok, sitä ollaan nyt reenailtukin. Tokavikalla esteellä jarrukäsi toimi erittäin hyvin :)
Noniin, vikalla radalla ehkä eniten sitä sähläämistä... Ensinnäkin, koiran olisi voinut jättää kauemmas. Foxy hyppää ekan esteen niiltä sijoiltaan ja rima tulee alas. Aan jälkeen kierräkäsky aiemmin, meinasi karata puomille. Rima tulee alas putken jälkeen, taas noita tiukkoja kaaroksia, niitä pitää harjoitella! Kepit ok, mutta olisi varmaan pitänyt mennä toiselle puolelle ohjaamaan... oma ohjaus oli tosin jo lepsuuntunut muurille mentäessä ja se mentiin ohi... vikoilla esteillä tulee turhan suuri kaarros ja putkea ennen haltuun otettu koira hiukan liian pitkäksi aikaa...
Saa vapaasti analyyserata muutkin ;) Meidän pitää tästä lähteä remonttihommiin....
NIIN ja semmoinen tärkeä seikka vielä... Aan kontakteista. Minusta molempien ratojen alastulokontaktit näin jälkeenpäin tarkempaan katsottuina ovat vitosia. Pohdinkin tuossa juuri Esalle, että kakkosissa kisaavilla on se huono onni, että he usein alottavat ykkösten jälkeen B-radalla, eli hyppärillä. Siinä sitten kuumutaan ja annetaan vaan mennä, jonka jälkeen pitäisi osata ottaa rauhallinen agilityrata kontakteineen. No joo, selityksiä, selityksiä, mutta kolmannella radalla Aan kontakti on vielä pahempi. Tuosta kakkosvideosta en ole aivan varma... Se saattaa olla ok, mutta hyvin, hyvin hintsusti!! :P
NIIN ja vielä yksi juttu, eli nollaradalta aikavirhettä -10, jotain ja sijoitus 1. :) Muutoinhan ei olisi luvaa edes saatu, kaksi muutakin koiraa saivat kyllä nollan mutta kisaajia on meillä niin vähän, ettei luvia oikein päästä jakelemaan.
Foxy pääsi treenailemaan vasta eilen, sillä vaikka tarkoituksena oli päästä jo aiemmin tekemään kontaktiharkkaa niin toisin kävin. En vain päässyt. Mietinkin jo tässä, että taidan lauantaina ennen kuin haen kisaseuran kyytiin Kemistä, käydä vielä hallilla ottamassa keinua ja aata ainakin. Puomi oli vielä eilen ravien jäljestä kasassa ja yksin en sitä koottua saa. Meillä alkaa kesällä hikiset, veriset ja periksiantamattomat puominkontaktitreenit!! Ei sillä, että niiden kanssa olisi nyt varsinaisesti ollut ongelmaa, vaan siksi, että haluan niistä varmat, hyvät ja sujuvat. Tahtoisin sanoa "täydelliset" mutta ei semmoista olekaan. Miksiköhän sana on edes olemassa...
... ellei sitten omien koirien kuvailemista varten ;)
No juu, mutta treeneissä oli maukasta putki-A-putki-muhennosta, joka saisi aina jäädä vielä vähän muhimaan, siis tässä tapauksessa poikkeuksellisesti nauttimisen jälkeen ja jälkiruoaksi naposteltiin rapsakoita keinun kontakteja jotka rämisivätkin kivasti.
Itse vedin maksiryhmälleni lyhyttä rataa, jossa haasteena yksi takaakierto niin, että rata jatkui sen jälkeen eteenpäin sekä pitkä loppusuora muurin kera. Teemana siis takaakierto ja eteen lähettäminen. Lähettämistä taidetaan harjoitella ensi kerrallakin :) ja miksipä ei samalla takaakierrolle lähettämistäkin.
Foxyn astutusta mietin päivittäin, olen tuhlannut tuntikausia sen oikean etsimiseen, eikä oikein mikään tunnu sekä sukutaulullisesti että ulkomuodollisesti pätevältä lisäksi että yhdistelmä tuottaisi mahdollisimman terveitä jälkeläisiä puhumattakaan siitä kutinasta. Tahdon, että yhdistelmä olisi myös kutkuttava. Että siitä tulisi itselle hyvä mieli... Tuntuu että ne sukutaulullisesti ja ulkomuodollisesti kutkuttavat urokset on niin kaukana, että huolettaa lähteä niin kauas uroksen hakuun jos sitten saakin todeta että "...en minä oikeestaan tämmöstä hakenu..." Siinä on kuitenkin vain omistajan sana painamassa, millainen uros on ja kaikillahan on omanlaisensa käsitys omista ja muiden koirista. Olenkin mietiskellyt nyt vakavasti vain jo ennestään useampaan kertaan astutettuja (muttei jälkeläisiäkään sitten toisaalta saa olla liikaa :P) pitkänlinjan kasvattajienkin valitsemia uroksia, joilla jälkeläiset on terveitä ja joilla itsellä on jo ikää osoittaa, että terveenä on pysytty ja luonne kehittynyt nuoruudenhullutuspäivistä. Mutta tahtoisin sitten myös sen hyvä fiiliksen - että tämä on nyt se minun ensimmäinen pari. Tästä tulee hyvä. :) Vielä on aikaa miettiä, mutta kesä lähestyy... Entäs jos Foxy päättääkin juoksuilla tällä kertaa kaksi kuukautta etukäteen?? Kuka senkin tietää.
HOHHOIJAA!!! Sanon minä. Tänä vuonna jääneet jalostuspohdinnatkin tehtyä, ilmeisesti niin paljon aikaa päivässä jo käyttää siihen, ettei enää tee mieli blogissa jaarittaa. Mutta sen verran voin vielä Foxya kehua, että kun tässä päivät päästään sitä seurailee näiden kahden muun hulmun seassa, niin on se kyllä edelleen ehdoton ykkönen, niin rauhallinen kotona ja mukana, niin helposti syttyvä silloin kun sitä tarvitaan, kiltti ja säpäkkä. Agilityssä tosin alkanut viimeaikoina kuumenemaan huolestuttavasti. Eli ääntä on tullut mukaan leikkiin jossain määrin. Irtoaminen, eteneminen ja vauhti on myös parantunut, joten ei kai makeaa mahan täydeltä :P Minä kun olin niin ylpeä minun hiljaisesta agilityterrieristä, mutta se on nyt vähän äänekkäämpi ja myös vähän nopeampi...
Yllä poseerausta ennen edellisiä kisoja, kuvat on ottanut Carina Lehto, lauantaina siis kolme starttia Haukiputaalla. Muistakaa vielä edellisestä postauksesta löytyvä arvonta! :)
10 000 kävijän määrä lähestyy!! Sen kunniaksi tahtoisin kiittää lukijoita palkinnolla, joka arvotaan kävijöiden kesken. 10 000 mahtaa ehtiä mennä rikki jos sovitaan, että arvontaan osallistuvat kaikki jotka jättävät kommentin tähän kirjoitukseen perjantaihin 26.3.2010 mennessä.
Palkintona on A4 paperille piirretty lyijykynäpiirros koirastasi. Tai jonkun toisen koirasta, jos omaa ei ole. :) (aiempia piirrustelutöitä oheisen kultsun muassa voi käydä kurkkimassa täällä.) Toimitusaikaa kuvalle varaan parista päivästä muutamaan viikkoon.
Ja ei kun kommentoimaan sitten! Niin ja lisätään nyt aikarajakin, eli klo 18.00 perjantaina arvonta päättyy.
Och samma på svenska, eller nästan samma:
På denna veckan ska Witty Foxy ha sin 10 000. besökare! Jag skulle vilja tacka alla läsare med en lottning som man kan delta i genom att kommentera nedan, innan Fredag 26.3.10 kl. 18.00.
Prisen på lottningen ären ritning av din hund (eller någon hund, om du inte har din egen :)
Käväistiinhän me epiksissä nappaamassa pari hyvin vauhdikasta hylsyä. Foxy oli aivan hurmoissaan ahtaalle laitetuista putkista ja kontakteista ja vilisteli putkiin ja Aalle suurinpiirtein päinvastaisesti radan oikean kulun mukaan. Noh, molemmilla radoilla saatiin kuitenkin aina viimoiset puolitusinaa estettä tehtyä oikein (siis heti kun ne putket ja kontaktit loppui) ja jäi sitten se hyvä fiilis kun maaliin päästiin ja koira sai paljon kehuja ;) vaikkei sillä, ainahan sitä tulee kehuttua kun toinen niin tosissaan tekee hommia, vaikka ohjastajan mielestä ei oikein menisikään.
Pikkuisen tuli kuitenkin sellainen maansa myynyt mieli, Foxy on jostain taas saanut semmoista tehojuomaa, eikä minun radalla löysäilyt auta asiaa ollenkaan, joo-o, osaahan se tehdä itsenäisesti, mutta se ei tosiaan tarkoita sitä, ettei minun tartteis tehdä asian eteen mitään! Eilen omissa treeneissäkin jännitti, kun otettiin pitkästä aikaa ihan kokonaista rataa kiemuroineen kaikkineen, että saa nähdä viuhtooko se mihin tahtoo taas ja tahdoinkin minimoida viuhtomiset ottamalla ensin hillitysti pöytää ja puomia. Tehtiinkin huima nollarata :D ja Carina kouluttaja sanoikin, että ohjasit hyvin ja loppuun saakka, kun viime aikoina minun ohjaamisessa on ollut havaittavissa jonkinmoista löysäilyä. Pöytäkin meni hienosti, samoin puomin kontakti. :) Joten tästä voimme päätellä (taas kerran...), että nopean ja hyvin etenevän koiran kanssa se ohjaamisen tarpeellisuus vain korostuu! Muuten se etenee hyvin nopeasti väärälle esteelle!
Mutta treenit meni hyvin ja vasta luinkin erään parsonistin blogista, että tehdäkseen nollia kisoissa, on tehtävä nollia treeneissä, joten tästä se alkaa. ;) Meillä on vielä yhdet treenit Foxyn kanssa ennen kisoja ja sitten onkin pitkä huilitauko koko huhtikuun, kun ei kisata ollenkaan. Tehdään vaan huippuja treeninolllia sitten!! Eli nyt se makkara kauniiseen käteen ja ohjaamaan eikä olettamaan... Näin se kalikka kapsahtaa omaan otsaan takaisin kerta kerran jälkeen. Tarkoitan siis että kerta kerran jälkeen sitä palaa muistuttamaan itselleen tuosta samasta asiasta ettei agilityä voi harrastaa silmät ummessa löysäillen jossain siellä keskellä kenttää ja olettaen että kyllä minun koira osaa... :P
Treeniryhmän veto meni kans ihan kivasti, laitoin ensin ryhmäläisten mielestä rataan tutustuessa kimurantin putki-A-hässkän (heh, vähän epiksiä matkien, tai aika paljonkin!) joka meni kuitenkin kaikilla ihan nappiin!! Oltiin niin iloisia sekä koirakot että ohjaaja :D Sitten vaikeutin seuraavaa radan pätkää rikkahippusen tai oletettavasti rikkahippusta enemmän, sillä sitä ei kukaan mennyt ekasta jos ei aivan tokastakaan (tai kuudennesta...) kerrasta ihan oikein. Ryhmän rauhallisimmalle parivaljakolle sen sijaan tuokin hässäkkä meni tosi näpsään. :) Mutta saivatpahan ohjaajat taas liikutella jalkojaan enempi koiran tahtiin :) Viime viikolla harjoittelemamme putkitreenit oli selvästi jääneet sinne takaraivoon, sillä putkien kanssa ei ollut kellään mitään ongelmaa.
Nyt pitäisi melkein Foxyn kanssa päästä hallille ainakin kerran, mielellään kahdesti ihan omin päin hallille treenaamaan vauhdikkaita kontakteja ja putkihässäköitä. Ennen niitä 27. päivän kisoja siis.
Nikkalan agilityparsonit pääsee tänään epiksiin. :) Foxyn kanssa oltiin oman seuran epiksissä viime keskiviikkona ja siellä meni ihan kivasti, yksi takaa hyppy ja yksi putkeenmeno epäonnistui ja niistä taisi sitten tulla hyllyt molemmista radoista, muuten sujuvaa menoa, paitsi muutamat kaarrokset muutaman metrin liian laakeita! :P
Torstaina Carina olikin tehnyt meille takaa hyppy treeniä, että saatiin harjoitella sitä sitten oikein olan takaa ;) Foxyn kanssa jatko takaa lähetykseltä onnistui nopsemmin persjätöllä kuin valssilla. Treeneissä taidettiin käyttää persjätöstä virheellisesti nimitystä "saksalainen", vaikka se minusta edellyttää, että rata jatkuu tavallaan eteenpäin, eikä käänny tulosuuntaan. Jos kukaan nyt ymmärtää mitä tarkoitan ;)
Lisan treenit oli eilen ja tehtiin ekaa kertaa ihan oikeaa radan pätkää - siinä oli siis 12 estettä sisältäen kuusi keppi, kontaktit paitsi keinu, ja rengaskin siellä oli. Rengasta me ei osata, paitsi pallon kanssa, joten mentiin sitten pallon kanssa se erikseen joka kerta. Kepit on semmoiset kuin ne on, mutta hyvällä alulla jo.
Lisa on vielä pikkuisen huuhailija, eikä osaa hakea esteitä itse, eikä sen vielä tarvitsekaan osata. Se ei irtoa niin hyvin kuin Foxy tuossa vaiheessa, mutta se on tosi helposti motivoitavissa pallolla. Mulla oli sukkapallo tänään mukana ensimmäistä kertaa... heh ja huh. Taitaa sukkapallot jäädä jatkossa kotiin Lisan kanssa siiheksi, että esteet osataan ja aletaan oikeasti etsimään sitä vauhtia. Sillä sukkapallo todella toi vauhtia!! :P Siinä vauhdissa ei sitten oikein muut kuin putki ja hypyt (jos aina nekään) tulleet kuuleviin korviin, vaan vahdattiin vaan sitä kättä tai taskua missä saalis oli. Mutta oikein tyytyväinen olen pikku Lispettiin, siitä tulee vielä hyvä aksakoira kun mamma vaan ehtisi käydä enempi treenaamassa itsenäisesti! Mutta se korjaantuu nyt kesällä, kun saadaan oma agilitykenttä. :) Meidän uudessa pihassa on siis jo semmoinen (tosin vielä metrisen hangen alla, jostain sieltää pilkistää rengas ja vähän puomia...), ehkäpä ehdin jo mainostaa, mutta ei varmaan jää vieläkään viimeiseksi kerraksi, kun olen siitä niin täpinöissäni!!
Torkk siis järjestää tänään epikset ja me mammat aateltiin lähteä yhdessä vähän tuulettumaan, mitenkäs muutenkaan kuin agilityhommiin! Ehkä normaalisti mentäis kahville tai ostoksille, muttei me olla edes semmosista puhuttu, kun aina vaan agilitysta ja koirahommista ;) Tarkoituksena olisi Foxyn kanssa mennä kaksi rataa 1-2. rata ja 3. rata.
Harmittaa, kun on blogin päivittäminen jäänyt niin vähiin. Vaikka mitä pientä aina sattuu ja tapahtuu, mutta niistäkään ei sitten tule kirjoitettua mitään. Nyt oli tosiaan kone rikki (ja on edelleen) ja nyt uuden koneen saavuttua toiveissa on, että kun Ilsekin alkaa kehittämään omaa rytmiään että voisi alkaa päiviä suunnittelemaan niin saattaisi sitten vaikka voida jokusen minuutin uhrata näiden blogienkin päivityksen. Nyt vielä raksan alkaessa oli toiveissa laittaa sitäkin varten oma blogi, mutta saapa nähdä miten tässä ehtii...
Aurinkoista keväisen viikon jatkoa kaikille! Itselleni olen jo hommanut päänsäryn liiasta ulkoilusta ilman aurinkolaseja (jotka onneksi ovat jo hankinnassa...).
Sunnuntaina haettiin Oulusta yksi ruusuke C-radan kymppituloksella :P jolla sijoituttiin ensimmäisiksi ja tehtiin ihan mukiin menevä hylätty rata, jossa Foxy valitsi putken sijaan kepit!! Olin siitä niin yllättynyt, ei tullut mieleenkään, että se tekisi kepit, kun putki kerran on tyrkyllä, mutta niin siinä kävi ja olin tähän hylkyyn ihan tyytyväinen "pujotteluhullu" -koira kuulostaa ihan oikealta agilitykoiralta jo, heh ;)
C-rata tuli videollekin, mutta lataan sen vasta myöhemmin toisella koneella. D-rataa on sen sijaan kuvattu vasta maaliintulon jälkeen. Jotain meni vikaan sen nappien painamisen suhteen. ;)
Ekan radan kymppi tuli puomilta... ja taas riman pudotus. (nyt omatunto soimaa ja Foxy pääsee taatusti hierottavaksi ja useampaan otteeseen - ja puomitreeniä valtavasti lisää!!! Harmittaa kun kontaktikapistus on tuolla metrisen hangen alla..)
Tähän tulee video...
Vaikka yritys oli kova, ei päästy kolmosiin vieläkään. Kyllä minä kakkosluokassakin ihan viihdyn, luulen vain, että Foxya olisi helpompikin ohjata, kun radat olisivat vähän koukeroisempia? Tai sitten olen aivan väärässä... Seuraavat kisat on haukiputaalla kahden viikon päästä. Sen jälkeen kisataukoa kuukauden verran. Meillä onkin muutto siinä välissä, onneksi paikka on jo ennalta tuttu sekä koirille, että meille - muuttostressikertoimet pysyy huomattavasti matalempina! No, remontin takia täällä varmaan silti ehditään repiä hiuksia päästä kuitenkin!
Otin varaslähdön kotiin ja olen ruokkimassa koiria ja lämmittämässä saunaa, Esa tuo tytön hoidosta sillä aikaa.
Kisat meni kivasti, vaikka ekalta radalta (B-rata, hyppäri) tulikin turhan paljon virhepisteitä jo ennen hylsyä, mutta ei niin harmittavia virheitä kuitenkaan. Se tosin harmittaa, että Foxy pudotti kisojen aikana kaksi rimaa, mikä ei välttämättä kerro niin kivoja asioita koiran voinnista, vaikka olen koettanut kiinnittää erityistä huomiota lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn näillä kylmillä kisasäillä. Foxy kun ei yleensä tiputtele rimoja. Hypyt tosin olivat tiukoilla käännöksillä jne jne. videoilta voitte katsoa, mutta silti.
Ensin tehtiin siis hylsy viimeisellä putkella mutta takana oli siis vitonen kepeiltä, vitonen riman tiputtamisesta ja vitonen kiellosta, joten eipä niitä enää yksi Foxy voisi itselleen enempää hankkiakaan, joten se hylky oli ihan armelias lisä. :P
Tässä se hyppäri
Toiselta radalta saatiin harmillisesti vitonen. Se oli harmillinen sen yhden ainokaisen riman pudotuksen takia, joka tuli tiukalta vienniltä kepeiltä hypyn taakse. No mutta, näitä tulee.
Tässä jälkimmäinen, eli agirata
Huomiseksi on lämpimämmät olosuhteet taas vähän, kun päästään kisaamaan jo päivällä, eikä mene näin myöhäiseksi. Kisapaikalta lähdettiin vasta kuuden jälkeen.
Mutta varsinkin tuolta agilityradalta jäi hyvä fiilis, kyllä se vaan niin on, että agiradat on toistaiseksi se meidän juttu, ainakin siiheksi kun itse opin ohjaamaan Foxya paremmin. Nuo kontaktit kun antaa aina mukavasti aikaa ohjaajalle vähän mietiskellä tai jotain... Huomenna lisää!
Ei tule päivitettyä kun ei saa kuvia eikä videoita laitettua. Uutta konetta ei olla vielä haettu. Noh, jos edes jotain, kun tässä kuitenkin tapahtuu koko ajan.
Lauantaina ja sunnuntaina päästään taas kisaamaan Ouluun, onneksi nyt mahtaa olla vähän lauhemmat kelit. Ei malttaisi taas odottaa, että pääsee radalle... :D
Viime viikon lauantaina kävin Kim Kurkisen koulutuksessa hallilla ja tykkäsin kovasti, koska meillä meni Foxyn kanssa niin hyvin ;) Heh. Hoksasin ekaa kertaa katsella kameralta videoita myös hidastettuna ja vautsi kun niistä näkee hyvin oman kropan liikkeen ja koiran hypyt ja erityisesti niiden ajoittumiset suhteessa toisiinsa. :) Nyt pitää vain vihdoin ja viimein hankkia jonkinlainen videoiden muokkaamisohjelma, niin voin demonstroida teille meidän rengas - putki suorituksen kuinka se kehittyi hylystä puhtaaksi, no okei, Foxy taisi tosin jo ekan suorituksen jälkeen oppia kumpaan päähän putkea mennään, mutta siitä viis. Kunhan minäkin opin jotain ;)
Lisan kanssa ollaan ahkerasti treenailtu kans. Ensi viikolla ois epikset ja vois vaikka harkita, että ottaisin sinne molemmat koirat! :) Keinukaan ei ole enää niin jännä paikka ja rengaskin on alkanut mennä jonnekin takaraivoon, että miten se oikein suoritetaan. Kepeissä edetään hitaasti, koska meidän seuralla ei edelleenkään ole mitään keppien opetusta helpottavaa, kuten verkkoja tai ohjureita.... :P Mutta mölliradalla noita ei siis edes olisi esteenä, joten voitaisiin tosiaan varmaan ehkä harkita... ;D
Sitten ehkä se toistaiseksi mullistavin ja kaikkien elämään vaikuttava uutinen on se, että me muutamme taas. :( Tästä talosta ei mennyt tarjous läpi ja sitä ei kannata nostaakaan, vaikka talo on kuinka ihana ja ihanalla paikalla. Esan vanhemmat sitten tarjoutuivat myymään omansa hyvään hintaan tästä reilun 10km päästä lännen/etelän suuntaan virkeältä Seskarön saarelta. J9ten sinne me nyt lähdetään. Lenkkeilymaastot ainakin ovat loistavat. :)
