Pikapikaa pikapäivitys! Tai katsotaan jos multa sellainen onnistuu...
Kotona ollaan taas, pujottelukepit oli menossa mukana, samoin ripaus treenimenoa muutenkin, mutta ei me Manun kanssa lomalla paljon agilitysta tai muustakaan ressattu! Mökkeiltiin, uitiin, ulkoiltiin ja Manu sai myös osansa leikittävistä serkkupojista, palloista ja kepukoista. Jore ja Lisa olivat Esan huollettavina kotona.
Reissun aikana Manu sai myös, tietenkin, jos jonkinmoista herkkua ja alkoikin kutisemaan enemmän tuossa jokunen päivä sitten. Rajattiin sitten ruokavaliota tarkemmasti ja kaikki ylimääräinen jätettiin pois. Kun "ruokkijoita" on välillä useampi, ei aina voi oikein arvata mitä kaikkea koiraparka saakaan herkutella, vaikka kerralla annettaisiinkin vain "ihan pikkunokare vaan"
Kutinat saattoivat myös johtua likaisista lampivesistä, joissa se enempäsäkin ehti porkkaantua, karva kun ei ole aivan niin käytännöllinen kuin noilla terriereillä sen lian hylkimisen suhteen - pestä varmaan saisi useamminkin. Se myös alkoi enemmälti nuolemaan värkkejään kutinoiden lomassa, joten vähän sitä nyt pidetään syyningillä, ettei olisi jotain tympeämpääkin olemassaan kuin vain mutakutinoita tai lievästi sopimatonta ruokaa.
Lisa taas oli kotona ollut jokseenkin vaisu, tässä ihan viime päivien aikana. Se oli tosin ehtinyt taas karkailla ja sitä ei tiedä mitä se ehtii syödä. Ja jos se hyppelee aidan yli se toki voi myös loukata itsensä. Aita kun on edelleen 120cm korkea. Selässä sillä tuntuu vähän värähtelyä käsitellessä, joten se saa nyt levätä ja illalla sitten hierontakäsittely. Katsotaan mihin suuntaan vointi etenee, pirteä se on ja kiljumalla melkein olisi lähdössä ulos kun näkee, että olen menossa Manun kanssa treenaamaan ;)
Jore on järkytyksekseni jotenkin rennomman oloinen, liikkuu kevyesti eikä tyypilliseen tapaansa jäkittäen, vaikka muutoin käyttäytyykin kuten aina, on iloinen ja aina valmiina... pelkään että meidän paluu jäykistää sen taas pian. Meidän perhe stressaa sitä, lapset, Manu ja minä.. Esan ja Lisan kanssa oli varmasti mukava olla, ei ollut paineita mistään tai millekään suunnalle.
Jore on järkytyksekseni jotenkin rennomman oloinen, liikkuu kevyesti eikä tyypilliseen tapaansa jäkittäen, vaikka muutoin käyttäytyykin kuten aina, on iloinen ja aina valmiina... pelkään että meidän paluu jäykistää sen taas pian. Meidän perhe stressaa sitä, lapset, Manu ja minä.. Esan ja Lisan kanssa oli varmasti mukava olla, ei ollut paineita mistään tai millekään suunnalle.
Manu pääsee tänään treeneihin, pitkästä aikaa. Kokeillaan mennä sen kanssa kokonaista rataa ensimmäistä kertaa.
Loppuun muutama lomakuva:
Loppuun muutama lomakuva:
Kesäherkut, pelkistetyt aikuisille :D |
Uudet kengät! Saa nähdä jääkö nämä vain maastojuoksuun vai toimivatko agikentälläkin |
Mökkeilemässä, katse kohti rantaa ja venelilijöitä |
Harjuilla lenkkeilemässä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti