Burn outtia?

Pelkään vähän että olen pian burn outin partaalla. Mietin tätä siksi, että viime viikolla, ehkä kahtenakin päivänä jopa, en jaksanut ajatella agilitya. Tai paremminkin, sen ajatteleminen sai väsyneeksi. Tuli ihan syyllinen ja petturiolo. Eihän sellaista voi tapahtua...!!

Mutta se meni ohi, ainakin toistaiseksi. Taas olen tämän viikon lukenut innolla juttupalstan moninaisia keskusteluja mm. TopTeam-valintatilaisuudesta (oi, jospa oisin saanut olla mukana!) (Esalle itseasiassa ehdottelin, että hakisin, no, väliin olisi flunssan takia kylläkin jäänyt sitten kuitenkin!) ja sitten karsintamenetelmien huonoudesta tai paremmuudesta tai mistä nyt lie, juttu aina vähän jatkuu toisaalle. Toisaalta harmittaa, että nimettömänä siellä vaan huudella yhtä sun toista, mutta jos keskustelu vain on edes jotenkin asiallisen puitteissa, tällä tavalla saa kyllä reippaasti kaikenlaista palautetta ja mielipidettä, (jos vain jaksaa lukea) omalla nimellään suurin osa vain kiittelee, ja mutisee sitten partaansa.

Ja itseasiassa, minun täytyy myöntää, että vaikka juttupalstalla olen aiemminkin käynyt, vasta nyt viime kuussa olen alkanut oikeasti lukemaan mitä siellä kirjoitetaan. Taitanut jäädä aika paljosta paitsi, veikkaan. Tai sitten en yhtään mistään ;)

Treeneihin en ole tosiaan valitettavasti flunssan takia päässyt, edes omalle kentälle, tai mitään muutakaan tekemään. Pennut on kuitenkin saaneet sisätreeniä nyt sitten tänään, eilinen oli jo lepopäivä kun niidenkin kanssa tullut niin höntättyä taas, vaikka rauhassa pitäisi olla.

Lisa kävi tänään lääkärissä. Kävin vihdoin ja viimein poistattamassa sen hampaan, joka oli joskus keväällä kai? lohjennut, ties jossain tappelun tiimellyksessä, niin epäilen. Tiineyden ja sitten imetyksen takia poistattaminen on vain venynyt, mutta onneksi selvittiin vain lievällä tulehduksella, kun luin jo kauhutarinoita koko leukaluun laajuisesta tulehduksesta ja ties mistä, juuri tuollalailla hoitamatta jääneen hampaan vuoksi :P Antibiootit me kuitenkin saatiin, oikea puoli purukalustosta oli myös taas kiveentynyt, vaikka puhtaana olen koettanut nyt pitää kun luita se ei ole sillä puolella niin saattanut purra. Eikä varmaan jatkossakaan ainakaan kovin hyvin, kun se taimmainen alahammas nyt uupuu. Joten voi olla, että joudutaan alkaa harjaamaan Lisan hampaita sitten. Mitenkähän sekin tulee onnistumaan... huh.

Reilun viikon päästä teholeiri sitten. Jee :) Nyt en jaksa niin hehkuttaa sitäkään... olen vain väsynyt. Viime yö oli aika levoton lasten kanssa. Lisaa lähtee nyt sitten paikkaamaan yksi borderterrieri, niin ettei Carinankaan tarvitse jäädä kehänlaidalle.

Ja ihanaa kun pääsee taas treenaamaan halliin leirin jälkeen, hyi pois pimeät ja märät treenit tälle syksyä!!