Witty Fox: Witty Fox Bambino

Kerron vähän tässä viime kesän pentueen Pikkupojasta (WF Bambino) eli nykyisestä Möröstä :) (huom. AMATÖÖRI varoitus, eli tämä on omakohtaista, itseopiskeltua jne. Ei eläinlääkärin diagnosoimaa. En siis halua, että näitä luetaan "ehdottomana totuutena" vaan haluan vain tuoda julki ja antaa lisää eväitä muille kasvattajille.)

Pikkupoika on mitä herttaisin luonne ja sopinut perheeseensä kuin nyrkki silmään, en olisi voinut parempaa perhettä Pikkupojalle löytää.

Sain aivan muutama päivä sitten kuulla ensimmäistä kertaa ns. "keltaisesta pennusta". Mörköhän oli syntyessään aivan keltaturkkinen. Mörkö oli siis ennen syntymää, en tiedä missä vaiheessa ehtinyt jo ulostaa sikiöpussiin ja niellyt sikiönesteen mukana myös tuota ulostetta, ns. "vauvan pihkaa" mekoniumia, näin kävi meidän Ossillekin sen syntyessä ja siksi me vietettiin sairaalassa viikko vielä syntymän jälkeenkin. No kuitenkin, monet pennut jopa kuolevat tähän, mutta ei Mörkö. Sillä ei edes ollut vaikeuksia hengityksen kanssa synnyttyään, se vain oli silloin pieni ja kippurahäntäinen. Ja keltainen. Tätähän me silloin ihmeteltiin ja tässä siis syy keltaisuuteen. Mekonium sikiövedessä on saattanut aiheuttaa jotain muutakin, mutta se jää vain arvailun varaan. Oletettavasti kakkaa oli sikiövedessä ollut jo jonkin aikaa, koska pennun turkki oli kauttaaltaan keltainen.

Pikkupoika on pikkuinen edelleen, säkä n. 33cm. Se lähti meiltä matalajalkaisena ja koukkuhäntäisenä ja kun sitä seuraavan kerran pääsin näkemään 9kk iässä, tulin siihen tulokseen, että matalajalkaisuus johtuu jostain kasvu- tai rakennehäiriöstä ja omatekemä diagnoosini tuolloin oli radius curvus -syndrooma. Perhe ei osannut tällaista aavistella, eivätkä olleet ottaneet asiaa siis aiemmin esille, koska esille otettavaa ei ollut.

Radius curvus voi lukemani perusteella aiheutua varhaisessa kasvuiässä tapahtuneesta traumasta ja jollain roduilla sitä esiintyy periytyvänä esim. Basset hound ja mahdollisesti myös jackrussellinterrieri, em. tosin en ole löytänyt mitään kirjallista viitettä, ainoastaan puheita kasvattajien suunnalta sekä googlettamalla löytyneitä kuvia radius curvuksesta kärsivistä tappijaloista eli russeleista. Radius curvus kulkee siis käsikädessä lyhytjalkageenin kanssa - on tavallaan väärin toimiva versio siitä - tai puoleksi toimiva jos näin voisi sanoa. Mitä Mörön tapauksessa voidaan ounastella, on mahdollisten jack russell -tyyppisten koirien löytyminen molempien vanhempien takaa suvusta ja näin äärettömän epäonninen geeniperimä tämän kasvuhäiriön osalta. Tai sitten se trauma. Olen ottanut yhteyttä kaikkiin Mörön takaa löytyviin kasvattajiin lähilinjoissa, eikä kukaan ole sanomansa perusteella koskaan kuullut radius curvuksesta parsoneilla puhumattakaan näistä omista linjoistaan. Tämä koskee siis Joren isä- ja emälinjoja sekä Lisan takaa löytyviä Lovealoch linjoja. Mutta sehän ei sitä tarkoita, etteikö se voisi silti perinnöllistä olla. Joten vaihtoehto sekin ja itse epäilen kyllä perimää pääsyyksi kunnes toisin todistetaan.

Taudin nimi viittaa siis radiuksen, eli värttinäluun kieroon kasvamiseen. Tämä taas johtuu siitä, että ulna eli kyynärluu lopettaa kasvunsa liian varhain, jolloin värttinäluu joutuu kasvamaan kieroon. Kierouden voimakkuudesta riippuen myös koiran etutassut voivat vääntyä sivuille. Ja tietenkin tämä voimakkaasti vaikuttaa siihen, millaista rasitusta koiran etuosaa elämän aikana kestää, koska nivelpinnatkin ovat aivan jossain muualla kuin niiden tulisi olla. Ja nehän siis ottavat suurimman rasituksen ja iskut vastaan (esim. hypystä laskeutumiset).

Vaikka varsinaista diagnoosia ei koiralle ole tehtykään, haluan tavallaan varoittavana sanana tästä jo puhua. Mörkö voi kuitenkin hyvin ja sopii perhekoiraksi mainiosti. Sille ei ole myöskään tehty leikkausta ja eläinlääkärin mietteet asiasta ovat, että mikäli koira on kevyrakenteinen ja pieni, kuten tässä tapauksessa, eikä sen etuosaa tarpeettomasti rasiteta, koira pidetään hyvässä lihaskunnossa ja hoikkana, sen eliniän ja elämänlaadun ennuste voi olla aivan normaali leikkauksesta huolimatta. Leikkaus olisi saattanut mahdollistaa myös perusharrastamisen esim. agility, mutta tämä harrastus nyt sitten jää muille ja Möröstä nautitaan vain perhekoirana.

Ilmaisin jo tuolloin aivan ensimmäisellä ell käynnillä huoleni Pikkupojan lyhytkasvuisuudesta, mutta ilmeisesti tavallinen kunnan ell ei välttämättä sekään huomaa noin nuoressa koirassa vielä muutoksia, eikä ainakaan Mörön tapauksessa. Nyt kun tietää ja vanhoja valokuvia katselee, olisi sen ehkä saattanut nähdä jo ennen luovutusikää tai ainakin tässä Mörön tapauksessa viimeistään siellä 10-12 viikon iässä. Tästäkin taudista on eri asteita, se voi esim. olla toisessa jalassa voimakkaampi.

Merkille pantavia asioita olivat etupainoisuus, huomattavan lyhyet jalat ja tosiaan kun niitä kuvia oikein tuijottaa, myös yläosastaan hieman ulkonevat tai leveäasentoiset etujalat, nämä siis jo ihan pikkuisesta asti. Mutta parsoneissahan on melko matalajalkaisiakin yksilöitä, joitain ihan tosi täysin russellin näköisiä ja ihan terveitä. Jorekin on, kun tietystä kulmasta katsoo, melko lyhyt jalkainen ja pitkäselkäinen ja jos en aivan väärin muista, sellainen oli myös Lisan emä. Mutta nämä on taas vain näitä omia havaintoja, ne eivät välttämättä tarkoita mitään. Vasta tuolta 3 kuukauden iästä lähtien on havaittavissa selkeitä merkkejä kasvuhäiriöstä.

Alla vielä kuvia pojasta kasvukehityksen varrelta. Kuten sanottu, Mörkö on äärimmäisen miellyttävä luonteinen ja parsoniksi rauhallinen :) Helppo, kiltti ja herttainen.