Kotimatkalta suoraan kentälle, kuinkas muutenkaan. Esa haki lapset ja autossa kituvat perennat joita äidiltä kahmin matkaani ja jäin itse vetämään treenit innokkaille 30 asteen helteessä aksaaville koirakoille.. No oli se jo siiheksi vähän laskenut se lämpö ja lähtiessä jo lähempänä kahta kuin kolmeakymmentä. Siis yhdeksän jälkeen illalla. Ihana kesä! :)
Rakensin Lisaa ja myöhemmin mahdollisesti saapuvia kolmosluokan koiria varten M. Moilasen radan joka hallillekin koetettiin talvella rakentaa mutta ei se mahtunut sinne oikein hyvin. Lisa teki nyt vauhdikasta nollaa aina putkelle 16 asti, jossa kirmasi Aalle, kerta toisensa perään. Vaikea, vaikea, kamala kohta koiralle, joka ei muutenkaan kovin varmasti hae putkia!! Sitä sitten harjoiteltiin alusta asti, useamman kertaa, eikä se mennyt kokonaisuudessaan sittenkään, eli esim. tuolta 14 tai 15 hypyltä asti, vaan vierestä piti viedä ja tarkasti näyttää. Mutta muutoin kiva rata ja kivaa menoa koiralta sen 5 minuuttia kuin treeniä kehtasi ottaa. Sitten se pääsi Esan mukana lähtemään pois. Tänään meillä voisi illalla olla vielä luvassa vähän putki-A-erottelu harkkaa siis, jos siihen saisi jotain tolkkua vielä ja vähän arviota tasosta, mitä voin olettaa että koira osaa ja milloin pitää ottaa kovemmat panokset peliin.
Lomalla oli kivaa ja on minulla sieltä kuviakin, kun muuta ei tullut päivitettyä kuin kisatulokset. Joten niitä laittelen täällä päivän mittaan varmaan.
Ja ai niin; sain myös hauskoja uutisia eilen illalla :) Ollaan Lisan kanssa mukana PRT ry:n SM-joukkueessa :) Oman seuran joukkue on jo valmis ja täynnä toinen toistaan parempia, yksilönollatkin jo omaavia koirakoita. Nollaprosentti heillä taitaa olla aika kova itse kullakin, joten sydän sykkii siis myös / etenkin oman seuran kovalle poppoolle ja toivonkin heille menestystä ja kunniaa tänä vuonna: Tulkoon puhtaat radat jokaiselle!!
Joukkuekisa on siitä jännittävä, ettei joukkueen koirakkojen välttämättä tarvitse olla maailman, tai edes Suomen huippuja nopeudeltaan, SM-kisoissa on yleensä riittänyt, että nollien teko on hanskassa ja pysytään jotakuinkin alle ihanneajan. SM-joukkuerata on myös normaalisti sellainen helpohko 3-luokkien rata, sillä joukkuekoirakoilla ei tarvitse olla kasassa yksilökisoihin vaadittavia tuloksia (eli 7 nollaa ed. vuoden ajalta sis. "tuplanolla" eli perättäisistä kisoista, samana päivänä saatu nolla), vaan riittää että on 3 luokkalainen. Kisoissa joissa olen ollut katsomassa joukkueratoja on jo oikeastaan ollut varmoilla palkintosijoilla, jos 3 koiraa tekee puhtaan, aikavirheettömän radan kohtuu nopeasti ja neljäs vaikkapa vitosen ja mitä useampi nollaan pystyy niin sitä parempi, sillä kolme parasta tulosta otetaan mukaan laskentaan. Mutta onhan tässä vuosien mittaan nähnyt vauhdin millä taso on agilityssa noussut ja se on huima. Joten vuosi vuodelta tiukempia kahinoita on varmasti tiedossa SM-kisoissakin, saa nähdä millaista menoa tänä vuonna saadaan katsella :)
Lähdetään reissuun torstaina 13. päivä, koetetaan päästä kisaamaan perjantaina illasta molemmat tavalliset agistartit (Lisalla alkaa joskus tässä juoksut... arvokisoissa taas saavat kilpailla myös juoksunartut) ja sitten lauantaina joukkuekisa. Sunnuntai otetaan lunkisti (tai niin lunkisti kuin lasten kaitsemiselta voimme) ja keskitytään seuraamaan SM-yksilökisoja ja tsempataan parhaat voittoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti