Se uusi koti

Tässä nyt sitten vihdoin edes pari kuvaa uudesta kodista jossa ollaan siis jo pari viikkoa asusteltu. Uusi koti löytyy siis Haaparannan puolelta ja vielä olisi monta osoitteenmuutos ilmoitusta tekemättä... *huoh* Noin muuten suht kivuton muutto, vaikka tavaraahan on vain joka kerta enemmän ja enemmän. Koirat nauttii täälläkin isosta pihasta, mutta täältä puuttuu vielä toistaiseksi kunnon aita tuohon tien ja pihan väliin ja Lisa on jo pariin otteeseen käynyt lenkkeilijöihin tutustumassa. Metsää kasvaa tuo toinen puoli. Katsellaan nyt miltä tämä rajan toisella puolella asustelu maistuu ja päätämme jatkosta myöhemmin. :)

Lisan näyttelytreenit

Torstaina oltiin toista kertaa Lisan kanssa näyttelytreeneissä. Porukkaa oli tosi paljon enempi ja tyttöä itseasiassa vähän jänskätti kaikki ne isot, haukkuvat koirat. Sitten kun toisella kentällä ihan vieressä alkoivat treenaamaan agilitya ei nassikka pysynyt hanskassa enää ollenkaan vaan meinasi sylistäkin rimpuilla irti radalle päästäkseen! :) Sen jälkeen ei enää ne muutkaan koirat niin jänskättäneet ja oma kävelyvuoro onnistui oikein mallikkaasti. Tässä vähän näytettä siitä:



Ja kaunis poseeraus ihan alusta, kun muita koiria alkoi tulvimaan kentälle. Kovasti ne kiinnosti ensin kuten kuvasta näkyy, mutta sitten Lisa arveli, että josko ne kuitenkin olisi vähän pelottavia...
















Mittaa arvelisin Lisalla olevan n. 33cm, vaikka se vaikuttaakin tosi pieneltä kun sen näkee livenä, tuommoinen ruippana! Hirmuiset lihakset sillä on jo viisi kuukautiseksi ja se pystyy ponnistamaan minun rintakehäni tasolle josta saan sen napattua syliin kumartumatta, se on ihan mieletön kumipallo. Sitä ei myöskään estä mitkään aidat tai esteet, vaan se menee taatusti juuri sinne minne se tahtoo, osaa mm. kiivetä verkko ja puuaidan ylitse. Jes, onpas kätevä taito meidän kannalta...

Ei vieläkään kolmosiin!

:) No ei sentään tosiaan. Rovaniemellä kaikki radat tuomaroi sitä paitsi Jari Tienhaara, joten vaikka oltaisiin jotenkin pystytty keinottelemaan itsemme puhtaille suorituksille joka kerta, olisi nousunollat jääneet vain kahteen, kahdelta eri tuomarilta kun muistaakseni tulee yhden luokan nousut nollat kerätä. Ja sitä paitsi, me ei saatu ainokaistakaan nollaa, hyviä ratoja kuitenkin pari.

Lauantaina jouduin vastoin odotuksia lähtemään radalle tosiaan yksin ja taisin olla vähän känkkäränkkä tuulella. Ei sitä niin muuten huomannut, kuin että vauhti puuttui. En vain jaksanut juosta, ei huvittanut ajatus siitä että tulisi hiki! Kyllä agilitaajallakin saa välillä olla känkkäränkkä päiviä... siinä vain menee rahat hukkaan ja innokas koira samoin. :P Foxylla oli kuitenkin kiitettävästi vauhtia molemmilla radoilla. Ensimmäisen minä hölmöläinen luin väärin ja siten myös ohjasin väärin, plääh, mutta puomin kontaktilta myös napsahti vitonen, tai siis olisi napsahtanut jos suoritus ei olisi jo ollut hylätty. Sen radan sentään juoksin vielä loppuun asti. Toisella radalla sitten tehtiin oikein nätti puomin alastulo, mutta hyydyin pitkällä suoralla kun olisi pitänyt ohjata koira putken kauimmaiseen päähän ja ensimmäiseenhän se sujahti. Olin niin patalaiska (ja hetkeksi sekaisin siitä mihin olisi pitänyt mennä seuraavaksi), että sanoin vain Foxylle jotta lähdetäänhän pois ja niinpä me lähdettiin. Hylky siis sieltäkin ehti tulla.

Sunnuntaina sain jo keposeni matkaan ja pääsin kunnolla keskittymään kisasuoritukseen ;) Tehtiin kaksi puhdasta rataa jos ei lasketa keppivirheitä :D Ensimmäisenä suoritettiin hyppäri, jossa töppäilin avokulmaan ohjauksen kanssa ja toisena agirata, jossa koiralla huima vauhti jolloin se vilahti toiseen väliin ja tuli vielä kertaalleen ulos liian aikaisin. Ohjasin sen takaisin ja hipaisin samalla nokkaa, kepeiltä tuli kymppi, en ole nyt sitten varma, että johtuiko se kiellosta ja virheestä, vai virheestä ja kosketuksesta? Kuinka se nyt oikein menee tuossa pujottelussa?

Mutta sunnuntain molemmat radat on sitten kanssa videolla ja kyllä vain jalat nousee, vai mitä? Molemmilla :) Olen oikein ylpeä meistä.

Hyppyrata tulos 5, sijoitus 1.


Agirata tulos 10, sijoitus 1.

Ne vappukisat

Laitanpa tähän nämä pari videota jotka Seinäjoelta saatiin otettua. Siinä näkyy Anne Saviojan tuomaroimat A ja B radat ensimmäiseltä päivältä. Ensimmäiseltä radalta otettiin hylly, kun Foxy pinkaisi A:lle putken sijaan, muutoin radalta tuli lisäksi keinun vitonen (unondin taas sanoa sen 'odota') ja A:n vitonen, ainakin. Ohjaan paljon väärällä kädellä, huomaan tältä videolta. :P



Toisella radalla sitten olin niin lopen ahdistunut kontaktivitosista, että annoin koiran mennä A:t miten se haluaa... ratkaisu sekin, tosin ei toimiva. Radalla satuttiin suorittamaan A kahteen otteeseen, joten kymppi sieltä. Tällä kertaa keinu meni nappiin.



Lauantain radat tuomaroi Seppo Savikko, ekalla Foxy karkasi kepeiltä putkeen kahta väliä liian aikaisin (näin on käynyt ennenkin) ja toisella radalla... hmm. No hylky sekin oli, MUTTA kaikki kontaktit onnistuivat. Meillä oli siis pienoista kontaktikriisiä lauantai-illasta ja olin jo aivan epätoivoinen sunnuntain suhteen. Päätettiin sitten Mikan kanssa, että olen kunnolla koiran mukana kontaktin suorittamisessa ja sunnuntainahan Foxy nappasikin sitten sen kauan kaivatun nollan, kun näytin sille erikseen A:n kontaktin. Valitettavasti muilta radoilta ei ole kuvaa. :( Tämän siitä saa kun jättää kepon kotiin.

Foxy myös kuumuili lähdössä, lauantaina varastikin kerran. Sunnuntai päivän harrastin sitten paikalla oloa ympäri kisa-aluetta. Kävelin koiran kanssa, sanoin yllättäen istu ja jätin koiran taakse. Välillä irroitin hihnankin ja jätin koiran. Yleensä palasin palkkaamaan, pari kertaa kutsuin luokse. Sunnuntain lähtö menikin sitten oikein esimerkillisesti. :) Keppien suorituksesta olen erikoisen ylpeä koko viikolopun ajalta, kulmat olivat välillä vaikeampiakin tai hyvin vauhdikkaita, mutta Foxy suoritti kaikki kepit virheettömästi ja napakasti... no ok, sen kerran se varasti, kepeiltä putkeen menoja tulee harjoitella paljon.

Viikonloppu oli oikein antoisa kaikista kriisinpoikasista ja vuodatetuista kyynelistä huolimatta ja oltiinpa ainakin iloisia siitä nousunollasta sitten ;) Kerätyt nollatuloksetkin ilmoitin parson-lehteen, tässä hieno kakkosluokkalaisen kuva serti-ruusukkeen kera. :)

Väsyneen virkkeet

Voi rakas päiväkirjani... mistä aloittaisin.

Muutto on ohi, vappu on ohi, työt alkaneet, hääsuunnittelut aivan jäissä, koulutyöt tohinoissaan vihdoin edetä jonnekin, koirat huomiotta... kuten myös bloggaaminen. Miten kaikki voikin taas sattua samaan syssyyn? Olen kuitenkin ilmoittanut meidät Rovaniemen kisoihin huomiselle ja sunnuntaille ja vaikka väsyttää, itkettää, harmittaa, turhauttaa, ahdistaa ja stressaa, ajattelin lähteä. Koirien kanssa touhutessa kaikki unohtuu hetkeksi edes ja Foxy on ollut niin läheisyyden kipeä, kun olen pitkästä aikaa töissä. Se oikein liimautuu kylkeen kiinni, kerjää rapsutuksia (Foxy ei ikinä ennen ole kerjännyt rapsutuksia) ja on yhtä hymyä pitkään sen jälkeenkin kun olen tullut illalla kotiin.

Treenattu ei olla yhtään, kun ei ole ollut aikaa, toivotaan että siellä on pari harjoitusestettä jossain sivussa. Mutta en nyt ota stressiä näistä kisoista, olen menossa sinne vain vähän tuulettumaan tästä kaikesta. Muistelin taas sitä mennyttä ykkösluokkaa ja luulin jo, että startataan yhdentoista aikaan, mutta meidän startit onkin vasta iltapäivällä puoli kolmelta ja neljältä ja kisaajia on hurjat 4 ekassa startissa ja toisessa viisi. Joten nyt olisi hyvä paikka nappailla niitä nollia ja sijoittua kolmen parhaan joukkoon. ;) Täällä pohjoisessa pääsee vähän liian helpolla...

Uusi koti on kuitenkin ihana, koirat nauttii, vaikkei niitä paljon pihalla olekaan yhtä aikaa pidetty irti kun tie on niin vieressä. Tuohon metsään olen aina kaikki lenkittänyt, siinä ovat saaneet juosta.

Töissä on ollut mukavaa myös, saa touhuta, joskin olen aivan rättipoikkiväsynyt kotiin tullessani. Pikkuisen helpotti nyt loppuviikosta, kun sai univelat viikonlopun muutolta nukuttua pois.

Kohti kesää ja valoisampia aikoja. Kyllä tästä vielä noustaan ja piristytään.

Päivitystä

Tauko tekee välillä hyvää. :) En ole vieläkään alkanut pakkaamaan vaikka muutto on edessä varmaan jo äitien päivänä ja tämä viikonloppu menee kisahulinoissa seinäjoella! Lähdetään tyttöporukalla matkaan huomenissa iltapäivällä ja siitä se sitten taas lähtee, nollien keruu. Ekat startit meillä on perjantaina iltapäivällä ja venyy varmasti myöhäiselle, muista starteista en osaa mennä sanomaan kun kaikki riippuu niistä nollista. Toivon kuitenkin kovasti, että sunnuntaina ei enää oltaisi ykkösissä, koska muutoin kotiinpaluu menee tosi myöhäiselle, sillä ykköset kisaavat sunnuntaina viimeisinä.

Lumet sulaa kohinalla, tosin meidän pihalla sitä riittää vielä kiitettävästi. Uusi piha sen sijaan on jo paljon paremmalla mallilla sulamisasteen suhteen, enkä millään malttaisi odottaa ensi viikonloppuun kun varmaan päästään jo grillailemaan ja chillailemaan omalle terassille! Kuvia en ihan tähän hätään loitsi, kun asuntoilmoituskin on jo netistä poistettu, mutta heti sitten kun on muutettu. :)

Esa ei lähde kisoihin mukaan :( Joten on ekaa kertaa selvittävä aivan yksin! Onhan siellä oma valmennusryhmä mukana, mutta jokaisella on myös omat koirat, joten Foxy ainakin on aivan minun omalla vastuullani. Toivotaan, että viimeviikonloppuisesta hieronnasta oli apua ja koira olisi nyt vetreämpi. Taas moitittiin jumittavia lapoja ja meille annettiinkin hyödyllisiä kaulan ja lapojen venytysvinkkejä. Eron huomasi kyllä jo heti seuraavana päivänä, kun vielä hieroessa Foxyn nahka ei irronnut lapojen kohdalta lähes laisinkaan ja ja kotona sitten oli hyvinkin löysä. Mutta neiti kun ei edelleenkään osaa rentoutua hierottaessa ollenkaan, voi toki olla, että muuten vaan jännitteli lapojaan niin, ettei nahkasta saanut otetta. Sama hieroja tulee vierailulle pian uudestaan ja Foxy saa sitten lisää hoitoa tutussa paikassa, joten toivotaan, että vähitellen tuo jännittäminen jäisi pois. Olisi jotain oikeaa hyötyäkin tuosta hieromisesta sitten.

Parsonfoorumilta luin juuri aivan höpö-uutisesta minkä ruotsalaiset ovat keksineet; BOT, eli Back on Track -tuotteet agility tms. kisoissa luetaan nykyisin dopingiksi!! Tämä siis Ruotsissa. HAH! No, ei passaa sitten takkia näytellä kisoissa sillä puolen, mutta toki sen käyttöä me ei lopeteta, voin kertoa sen tässä aivan suoraan. Katsotaan näkyykö verikokeessa BOT:in käyttö jos joudutaan pistotarkastukseen ;) Joku foorumilla vertasikin BOT:in käyttöä hierontaan, alunperinhän ruotsalaisten tarkoituksena on siis estää kipeideillä ja sairailla koirilla kisaaminen, eli heidän yksi yhteen ajattelutavallaan BOT:tä käyttävä koira on kipeä/sairas, eikä saa näin ollen kisata. Mutta entäs kun BOT:tä käytetään myös ennaltaehkäisevästi, kuten myös hierontaa? Pitäisikös koirien hierontakin sitten kieltää ja mieltää douppaukseksi? Joku tuossa ajatustavassa nyt vähän mättää ja saisivat miettiä asiaa uudestaan. Eiköhän sairas koira tule erottaa joukosta jollain muulla tavalla kuin sillä, onko sillä treenitakki päällä vai ei?? Niin höpöhöpöä ettei ole tosikaan!!!

Ilmoin itseni Foxyn kanssa agirotuun joukkuekisaan ja Rommin varakoiraksi mölleihin!! :D Mennään sitten hihnan kanssa jos tuntuu, että muutoin ei yksinkertaisesti uskalla ;) Jos nyt siis päästään/joudutaan kisaamaan. Kivaa, kivaa! Jos nyt oikeasti kerrankin päästäisiin lähtemään sinne :D

Ruusukkeita ropisemalla

Kotiuduttu on ihan ajoissa tänään, lähdettiin liikkelle seitsemän aikoihin. Tuomarina tänään oli samainen Ritva Herrala ja ensimmäisenä vuorossa hyppyrata. Ihanne aika oli melko tiukka taas, etenemä 3,4m/sek, oltiin Foxyn kanssa vuorossa toisena. Sanoinkin Foxylle että mennään hakemaan se nolla (milloinpa en.. heh) ja nolla sieltä sitten tällä kertaa tulikin ja sijoituttiin sillä taas ensimmäisiksi. :) Ohjauskin oli kohtuu sujuvaa, ei mitään suurempia möhläyksiä.

C-rata hyppy


D-rata oli normaali agility rata kontakteineen ja tuntui siltä että vaikka sitä nollaa tietenkin mentiin hakemaan, saattaisi pitkästä aikaa olla jonkin kontakti virheen aika. Olin päättänyt ohjata Foxyn A:lle takaaleikkauksella, mikä osoittautui virheeksi, koira epäröi huipulla ja roikaisi kontaktin komeasti alas. Muutenkin sähläilin taas pariin otteeseen, epäröin radan kulun suhteen, mutta vitosellakin selvittiin taas luokka voittoon.

D-rata


Saatiin viikonlopulta siis saldoksi kaksi ilmaista kisastarttia tuleviin kisoihin ja Mauri Kunnaksen lasten astiasto setti. :) OKK:lla on tähän mennessä olleet oikein kivat palkinnot. :) D-rata oli myös mukana timanttiset rankingissa ja meistä sijoittuneista käytiin ottamassa tiivistunnelmainen kuva. Liekö kuva sitten seuraavassa ASB-lehdessä?

Oikein ollaan tyytyväisiä näihin tuloksiin. Pikkuisen pitää vielä kehaista, että ollaan Foxyn kanssa oltu tähän mennessä aina tuloksen saadessamme sijoituksilla ja 5 kertaa 6:stä ykkösinä ;) Mutta pikkukisojahan nämä on, kahden viikon päästä sitten oikeasti kilpailemaan Seinäjoelle. Kilpailemaan siis ainakin niistä sijoituksista, jotka eivät taida olla siellä niin helposti saatavissa. Meiltä puuttuu yksi nolla kakkosiin noususta edelleen, ei siis aivan täyttyneet tavoitteet tältä viikonlopulta, mutta hienosti män kuitennii!

Foxy was very fine today, and we got ourselves an 0 (clean course) and a 5. Both giving us the winning place in our class. So during this weekend all toghether 3 courses out of 4 we were the best competers, only that we still didn't manage to get those two 0-results to get into the 2nd class... But, in Seinäjoki then 1. - 3.5.09, 6 agility courses in 3 day. :)