Taitaa olla taas joku maaninenkausi meneillään, kun tulee päivitettyä vähän joka blogia ja tehtyä ja sekaannuttua vähän joka asiaan. Noh, tammikuuta odotellessa... Tai ei kyllä ole aikaa depistellä sittenkään, kun hommia on vain ja tulee lisää.
Olen toisella kädellä pikaisesti järjestellyt seurallemme Savikon koulutusta tammikuun toiselle viikonlopulle, ihanaa! :) Muistan kuin eilisen, kun Foxyn kanssa oltiin ensimmäisessä agilitykoulutuksessamme vuonna 2008, kun Foxy oli 11kk. Savikko kehui sitä kokeneen oloiseksi ja silloin Esaakin puraisi agilitykärpänen ja myöhemmin keväällä Rommi tuli meille. Oi niitä aikoja... Ei se sen kummemmaksi ole nytkään muuttunut. Meillä on Jore aiheuttamassa hankaluuksia ja Lisan kanssa vasta harjoitellaan. Pieni ripaus kenties haastetta arkeen lasten muodossa, kun tuolloin vain vielä rennosti opiskeltiin, jos edes opiskeltiin.
Näillä näkymin päästäisiin sittenkin Lisankin kanssa mukaan koulutukseen yhtenä päivänä, vaikka samalle viikonlopulle sattuukin myös viimeinen koirahierontakoulutus.
Kirjoitanpa vielä jotain tiistain treeneistä. Sanna oli taas tehnyt mainion radan, jossa sai hioa omaa ohjausta paremmaksi, että Lisa teki rataa oikein. Lisan kanssa tehdään aika paljon kieltoja tai se tuntuu olevan nyt se yleisin virhe radoilla. Tai kiellosta seuraava hylky. Mutta ehkäpä se menee vielä kokemattomuuden piikkiin - siis sen yhteisen kokemattomuuden, kun vasta opetellaan liikkumaan niin, että ymmärretään toisiamme. Jos miettii, niin kieltovirhe mahtaa olla helpommin korjattavissa, kuin esim. Foxyn yleisimmin harrastama puhdas hylky ;) Siis tarkoitan, että kieltovirhe johtuu aina vain omasta, tökeröstä ohjauksesta. Hylkäykseen johtavat virheet on monesti paljon hienovireisempiä, nekin omasta ohjauksesta, mutta siinä on lisänä usein ripaus koiran menevyyttä ja kyse on monesti aivan pienestä jutusta. Kieltovirhe ohjauksen uskoisin, että saa helpommin harjoiteltua kuntoon, silloin kun sellainen tapahtuu, pystyy yleensä heti sanomaan, missä ja miksi virhe tuli, kun taas hylkyvirheet usein vain "tapahtuvat" ja niitä on vaikeampi eritellä ja vain kokeilemalla monta kertaa hoksaa miten sen saa kuntoon (jos sittenkään, vaan koira vaan alkaa tehdä niinkuin sen oletetaan tekevän).
Niin tai sitten meillä vaan on vasta alkamassa se hylkykausi, kun koira lentää mihin sattuu (- tai siltä se sillä hetkellä tuntuu.) Ou jeah.
Nämä on vain omien koirien ohjaamisen perusteella tehtyjä havaintoja... mutta kenties sääntö pätee muihinkin? Meillä Lisalla kiellosta alkaneista tai siitä johtuvia hylsyratoja on itseasiassa tähän mennessä kaikki paitsi kaksi.
Foxyn kanssa elävimmät muistot radoilta mahtaa olla kaikki ne kerrat kun se hulmahtaa putkeen ennen aikojaan, kepeiltä, puomilta, aalta... Niin ja ne kontaktivirheet, niitähän meillä riitti. Ykkös-kakkosissa tietty kieltojakin ja hyvin paljon mokia liittyen radan väärin muistamiseen. Että kyllä tässä on kuulkaa paljon tultu etiäpäinkin, vaikkei aina siltä tunnu! ;)
Niin, se rata siis :) Alla on. Virheitä meille alkoi napsahdella erityisesti toisella kierroksella kepeiltä, eli joko alkoi paukuttamaan ennen pujottelua tai sitten haki toista väliä tai kerran taisi lopettaa kesken ekasta kehusta. Ekalla kerralla muistelisin, että haki kepit pääsääntöisesti hyvin, kun vein ilman erityisempiä vinkeitä. No, se ei ollut semmoinen varsinainen ongelmakohta kuitenkaan. Ongelmaksi meillä tuli kepeiltä 5. esteelle vienti, kun Lisa haki joka kerta 7. estettä. Parhaiten se hoksasi minut, kun jäin kepeillä reilusti jälkeen, mutta vauhti hiipuu pujottelulla sitten niin hiljaiseksi, että parhaiten se meni, kun saatoin loppun asti, mutta vielä kun Lisa oli pujottelemassa viimeistä väliä, olin jo kääntänyt itseni kohti 5. estettä. Silloinkin se ehti vielä tehdä karrosta 7. lle, mutta tuli kuitenkin lopulta oikeaan suuntaan.
Käännös 5.-6. meni aina hyvin, ekat kerrat Lisa tosin jäi haistelemaan jotain 6. esteen taakse... Mutta ei siis hakenut hämyestettä kertaakaan, kun vastakkaisella kädellä ja äänellä jarrutin. 9.-10. kokeilin sekä valssilla (piti linjata oikein tai Lisa haki keppien taakse) että sylkkärillä, molemmat toimi. Ja loppusuora aina jees, vaikka edistin pujottelultakin reippaasti, että ehdin renkaalle reippaasti ennen koiraa.
Pujottelun hakua meidän on siis vahvistettava roimasti, koska monesti, olipa kulma mikä tahansa, ehtii Lisa alkaa räksyttämään / hyppimään, kun käsky ja ohjaus on myöhässä tai ei tajua hakea kulmaa kun ei olla harjoiteltu tarpeeksi. Ja muutenkin pujottelua olisi vielä vahvistettava nopeammaksi nyt matollakin, vaikken olisi vieressä ohjaamassa. Syksyllä minusta etupalkalla toimi ihan kivasti, vaikka jäin jälkeen / loittonin sivusuunnassa tai molempia.
Ja huomenna me lähdetään sitten kohti Sotkamoa. Jospa ne Lisan juoksut eivät alkaisi ennen kuin 26. jolloin Esa tulee takaisin kotiin sen kanssa. Kesällä juoksut alkoivat 20. ja viime jouluna 25. että no, suapipa nähhä. Nyt matkatavaralistan tekoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti