A steaming dog

En taida olla oikein hyvä koiran kouluttaja. Voi puuh.

Igsy

Rallattelin eilen Igsyn kanssa pihalla, se sai rieputtaa leluoravaa ja välillä suhaista putkeen. Pistin minä hyppysuoraakin ja kerran laitoin rimankin 15cm:iin. Se loikki karmeilla kenguruloikilla, mutta vauhdikkaasti aina lelun luokse ja rallatteli sitten sen kanssa ympäriinsä. Näin paljon minä olen jaksanut / uskaltanut / halunnut Igsyn kanssa touhuta. :( Se on vaivaton kulkija laumassa, lenkillä juoksee tuulispäänä ja rakastaa nenän käyttöä. Kun siihen ottaa kotona kontaktia se heiluu aivan täpinöissään namin toivossa ja tekisi sen vuoksi aivan mitä tahansa. Mutta ei me olla sen kanssa touhuttu.

Manu sitten... ja syyt masennukseen

Otin vetolelun. Namia taskuun. Hyppyesteen. Riman asetin 45cm:iin.

Ja lopuksi jäljellä oli enää sekasotku. Manu meni 35cm alitsekin. Näykki, puri, murisi ja haukkui. Lähes joka kerta kun ohjasin esteelle, huolimatta siitä, tekikö se sen tai ei, se oli kiinni kädessä (tai joskus lelussa). Lannistuin ja masennuin, enkä saanut treenistä enää otetta kuinkaan päin.

Mietin miten tästä eteenpäin. Puomin kontaktitreeni sujuu. Palkka on edessä, ei kädessä. Hypyllä en uskalla laittaa palkkaa eteen riman alituksen pelossa, maassa oleva palkka kun vain edesauttaa alittamista. Namipalkka kädessä ei ole oikein mukava ajatus sekään. Eikä tietenkään ole avustajaa.

Manu myös syttyy vetoleluun ihan liikaa minun makuuni. Sekin kertoo jo paljon, että se puree minua luullessaan tarttuvansa leluun tai koettaessaan saada sen minulta kädestä. Ja se syöksyminen päälle, kun se luulee, että tehtävä suoritettu, lelu kuuluu minulle! Ei ollenkaan hyvä. :( En voi tehdä tuollaisia treenejä.

--

Tiedän kyllä, pitäisi pysyttäytyä tottiksessa. Mutta miten ihmeessä saan itseni innostumaan siitä?! En vaan pysty... Ja vaikuttaa tosiaan siltä, että Manu ainakin toistaiseksi innostuu liikaa minun agilitytreenissä.

Ensi kerralle Manun kanssa keittelen sydämiä tms. iiiih-ania herkkuja taskut täyteen. Tottistellaan. Aloitan myös häiriötreenit. Tänään kun Esa tulee töistä. En vain tiedä mistä löytäisin häiriötä.. Jaa niin, otan lapset pihalle leikkimään. :) Voinhan yrittää käydä kylilläkin, muttei siellä varmaan ketään näy.

Mutta niin me tehemme. Ei saa lannistua.