Jotenkin niin hellyyttävää käyttää mamma pihalla, kun se aina yhtä kiiruusti kipittää takaisin yläkertaa oman oven taakse... Reppana!! Eilen se reippaana tyttönä lenkkeili portille asti, kun lähdin ulkoiluttamaan sitä ja käytiin ottamassa vähän aksaa, siis kontaktikapistusta ja puomia :) Vähän on vielä tasapaino hakusessa, lihakset ei taida olla ihan niin timmissä kuosissa kuin pari kuukautta sitten, joten hiljaa aloitellaan - kun pääsisi kunnon lenkillekin, niin siitä me sitten lähtään. On se vaan niin eri asia treenata Foxyn kanssa, joka osaa, kuin Lisan kanssa, jota vielä opettaa.
Käytiin Lisan kanssa eilen epiksissä. Nyt on sen verran jo ehtinyt ottaa rataa sen kanssa, että osaa vähän miettiä, miten mikäkin kohta pitää ohjata ja kuinka tarkkaan näyttää. Puomille nouseminen on tullut varmemmaksi ja se ottaa sen herkemmin kuin aiemmin kun saattoi vain juosta ohi, putkelle näytän hieman kumartaen, se kyllä menee kaikki putket mielellään, mutta ei aina tajua, että häneltä pyydetään putkea, jos ei sitä kunnolla näytä. Epiksissä oli yksi aika kinkkana kohta, kun piti loppu"suoralla" väistää pituus (hienoinen radansuunnitteluvirhe ;)) ja siinä sitten meni vähän pieleen. Tuli meille kyllä kieltoja ja hylky ennen sitäkin, mutta kyllä se aika sujuvaa oli Lisan tasoiselle :) Tämä oli vain möllirata, jolla ei keppeja, keinua eikä rengasta. Muita ratoja ei mentykään.
Olen aina ajatellut, että pennut haisee melko pahalta... ;) Mutta se varmaan sitten kun ne on jo vähän isompia ja ehtivät likaantua aika nopsaan. Nyt kun sotkut on vähäistä ja emo siisti kuin mikä, pikkuisia on aivan ihana nuuskutella! Tänään pitää kyllä laittaa taas uusia kuvia näytille, leikattiin eilen nappuloilta ekan kerran kynnetkin, Foxy oli vähän huolissaan, mutta ilman mekkalaa saatiin toimitus suoritettua. Valkoinen, rauhallisempi, pääsi käsittelyyn ensin ja olikin taas aivan lungisti Kaijan käsissä. Mustis seuraavaksi, eikä sekään kiljunut, mutta voi sitä kiermurtelun määrää!
En mene vannomaan vielä aivan varmaksi, mutta valkoisella pennulla on ehkä sittenkin tulossa häntään pieni kupru, kuten äidillään. Syntymässä kokeilin hännät moneen kertaan ja silloin tuntui jo, että valkoisen häntä on sen lisäksi että se on lyhyempi myös jäykempi. Mustilla taas häntä on pidempi ja soljuvampi. Joka päivä olen niitä hiplannut ja nyt tuntuu, että valkoisen hännän pää on jäykkä juurikin siksi, että siinä on kasvanut joitain nikamia yhteen. Mutta tätä seuraillaan ja katsotaan mitä siitä tulee. Toivottavasti ei ainakaan kuprumpaa kuin Foxylla, jolla mutkaa ei tosiaan edes näe.
Häntämutka on polygeenisesti ja resessiivisesti periytyvä. Jos geeni olisi pelkästään resessiivisesti periytyvä, se toimisi periytyvyyden osalta samaan malliin kuin primäärinen linssiluksaatio (tosin senkään periytyvyys ei ole aivan satavarmaa). En oikein sitten tiedä, miten polygeenisyys vaikuttaa periytyvyyten, todennäköisesti kaikilla semmoisilla tavoilla, että on mahdotonta ennustaa, mikäli pennuille mutkaa tulee... :P En edes tiedä, tarkoittaako tämä nyt siis sitä, että Foxylla on kaksi häntämutkan alleelia ja se periyttää sitä automaattisesti resessiiviseksi eli piileväksi kaikille pennuilleen ja jos Foxyn pentujen isällä on yksi alleeli (eli ei visuaalista häntämutkaa) on 50% mahdollisuus, että pennuille tulee mutkat. Tämä ainakin kävisi yksiin tämän pentueen kanssa, jolloin myös Mustilla olisi resessiivinen häntämutka. Mutta HUOM!! Nämä ovat ainoastaan minun pohdiskelujani, ja koska tuolla on tuo POLYGEENISYYSkin, on varmaan mahdotonta vetää mitään johtopäätöksiä, muunlaisia kuin että Foxylla on mutka ja se periyttää sitä jälkeläisilleen. :/
MUOKATTU 21.9.2010: Häntämutkaa ei enää tunnu eikä näy kummallakaan pennulla, ovat nyt kolmeviikkoisia ja molempien hännät on taipuisat mutta suorat. Varmuuden saa tosin varmaankin vasta röntgattaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti