Mun Veikka oli tänään vähän väsähtäny, kun tuo ihmisäippä tuli tsuumailee kameralla, joten päätin ottaa siittä kaiken irti, vaikka se kehtaskin ensin leikata mun kynnet. Tykkäsin silti poseerata niin paljon, että saatte nyt oikein hyvän kuvan minusta, kun kerran ollaan saatu ihan viralliset nimetkin jo. Jostain syystä, vissiinki jo jotain kolme vuotta sitten, kun mun omakin äippä oli vasta ihan pikkinen, tuo ihmisemo oli keksiny meille jo nimet ja ne oli espanjankielisiä, tiiä sitten miksi, koska en mä ainakaan osaa espanjaa, eikä varmasti kyllä tuo mun Veikkakaan, ainakaan just nyt se ei näytä osaavan yhtään mitään, kun möllöttää vaan.
Täs on mun Veikka
Joten siksipä nyt esiinnynkin minä, Erityinen Allu! Äippä sano tosin, että se nimi saattaa tarkoittaa myös harvinaista, hassua tai erikoista, mutta ite tykkään että olen erityinen. Voitte itse todeta sen näistä kuvista. Aloitan tälleen poseeraamalla kameralle, osaan senkin jo tosi hyvin. Pikkuisen ehkä tässä myös odotan, että ihmisemo tulis vähän lähemmäs, niin voisin vielä vähän lisää antaa sille pusuja poskelle.
Tässä on mun sivuprofiili ja kuten voitte tuohon taustanokkaan vertaamalla todeta, oon kovaa vauhtia kasvattamassa samanlaista kuonoa, kun mun äiteellä on. Oon kanssa sitä mieltä, että sillä on niin fiini nokka, että semmosen saattaa itekin haluta.
Tässä treenaan mun pentukatsetta, oon siinäkin melko hyvä, toistaiseksi, vaikkei tämä tällä kertaa auttanutkaan tuomaan ihmisemoa lähemmäs, että olisin voinut pussailla sitä vähän. Harvoin kyllä epäonnistun!
Mutta osaan mä muutakin kuin poseerata. Esimerkiksi venytellä, oon nimittäin ainakin jo jotain yli kakskytä senttiä pitkä, kuten näette! Ja kehitän hyvää vauhtia massuunkin tuommoisia mustia pilkkuja. Senkin oon kattonu äitiltä, että niitä pitää varmaankin olla.
Tämmönen veikee pentu vaan oon, ehkä ens kerralla tuo Veikka ois vähän enempi ulospäinsuuntautunu ja se ehtis pitää ittestään esittelyn kanssa. Tiedän kyllä, että tämä oli ehkä viimeinen arkku naulaan vai miten se sanotaan, koska oon näin superupeensulonen, eikä meidän ihmisemo ole vieläkään päättänyt kumpi saa jäädä koiraäipän kanssa kotiin. Toivottavasti toi mun Veikka osaa pitää yhtä hyvän esittelyn ittestään, nyt ois tilaisuus koettaa mainostaa, mutta jotenkin mä luulen, että oon aikapaljon luteisempi, vai lutusempi vai miten se nyt menee, kun se mun Veikka. Mutta nyt tää esittely päättyy mun osalta ja tältä erää tähän! Se on hau ja moi!
Lutusia ovat molemmat, todella!!!
VastaaPoistaEi ole ihme, että on vaikea päättää, kumman otatte :)
VastaaPoista