Pennut täyttivät eilen kolme viikkoa. Ne muuttivat alakertaan ja ovat jo muutamana päivänä saaneet kiinteätä ruokaakin. Tällä viikolla sitten lähtevät paperit ensin Tampereelle ja sieltä sitten SKK:lle rekisteröitäviksi.
Anne oli meillä eilen vielä ihastelemassa palleroita, seuraavan kerran hän pääsee vasta kun ovat lähemmäs viisiviikkoisia! Aika kuluu hurjan nopeasti... Anne onnellinen lähtee katsomaan agilityn MM-kisoja Saksaan seuraavan viikon lopuksi!! Mahtaa olla hauska reissu :)
Rommi ja Lisa saavat nyt olla suurimman osan päivästä yläkerrassa, että Foxy saa rauhassa totuttautua pentujen kanssa täällä alakerrassa olemiseen. Ovat Lisa ja Rommi vähän päässeet jo verkon takaa nuuskaisemaankin, Turo jo ärisi ja läpsi tassullaan Lisa-tätiä, jolla vain häntä heilui vimmatusti, pää kääntyili hassusti aina kun pennuista kuului jotain ääniä. Rommi hyppeli ihan omiaan pentujen liikahdellessä, oli selvästi aika ihmeissään mini-koirista. Lisasta tulee varmasti hyvä leikki-täti pennuille. :)
Minä olen pikkuisen innostunut Rommin kanssa touhuamiseen. Jopa niin paljon, että mietiskelin talvikaudella treeniryhmään osallistumista... Siis agilityryhmään. Meidän seura kun ei oikein muita palveluja tarjoa. Rommi on mennyt kentälläkin nimittäin ihan yllättävän hyvin ja rauhallisesti. Ajattelin, että tavoitteena kevääseen mennessä voisi olla lyhyen radan (olipa se sitten vaikka vain putkista ja hypyistä rakennettu) suorittaminen muiden koirien läsnäollessa, minuun keskittyen. Halli voisi olla turvallisempi paikka aloittaa Rommin kanssa, joka toisinaan saattaa keksiä, että kiinni ottaminen olisikin hauska leikki, eikä anna ottaa kiinni. Hihnan kanssa tätä ongelmaa ei kyllä oikeasti ole, ainoastaan sisälle tultaessa, mutta varman päälle on hyvä pelata, kun läsnä on muitakin koiria, hallilla on vähempi tilaa lähteä karkuteille. Ja ihan jotain alkeisryhmää olen miettinyt, lähinnä harjoiteltaisiin sitä totuttautumista muiden seuraan ja kontaktin opettelua minun kanssa.
Meille jäävä pentu olisi siis edelleen Esa koira. Esa ei panosta agilityyn ollenkaan, vaan johonkin aivan muuhun, kuten verijälki, toko tms. Haluan myös viedä pennun luola-treeneihin säännöllisesti ja uskoisin, että se onnistuu samalla kun mennään Foxyn kanssa vaikkapa Ouluun agilitykisoihin, usein sattuvat samoille viikonlopuille. Foxyn taas taitaa luovuttaa kettuilut muille koirille. Se aloitettiin sille aivan liian myöhään ja aivan liian harvakseltaan. Lisa saattaisi kulkeakin jonkun kerran keinoluolilla pennun kanssa, jos näyttää, ettei sen kanssa olisi vielä toivoa menetetty.
Koirien kanssa harrastaminen on kyllä mielettömän hauskaa. Hauskinta siitä ei tee se, että saa tuloksia vaan se kun näkee miten ne nauttii! Lisakin eilen kun otettiin taas keppitreeniä ja muita esteitä, se hakisi ja juoksisi ja leikkisi vaikka kuinka kauan. Repii niin että niskat nyrjähtäisi heikommalta ja juoksee kepit yhä uudelleen ja uudelleen. Aloitin nyt vähän väärinpäin, kun en alussa muistanut, ruvettiin harjoittelemaan keppikulmia ainoastaan kahden kepin avulla. Saa nähdä tuleeko tästä meidän treenistä yhtään mitään... ;) Kontaktitreenit meillä vaan himmaa vähän takana.
Foxy pääsee lenkille silloin tällöin, yleensä kuitenkin kerran päivässä, Lisan kanssa. Rommin kanssa meno on niin paljon kovempaa, että se saa juosta edelleen vain Lisan seurassa. Olen käynyt sen kanssa kentälläkin ottamassa muutama hyppyä rimat maassa ja putkea. Sisällä se on saanut touhustella lelujen kanssa, ettei aika ihan menisi mammaillessa sohvalla, silloin kun ei hoida pentuja.
Lisa parka vonkuu yläkerrassa silloin tällöin tosi säälittävällä äänellä :P raukka! Mietin jos kokeilisin sen kanssa kosketusalustatreeniä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti