Uijui kun väsyttää...
Eihän tässä ollut herätys kuin vasta kuudelta, mutta huonot yöunet Ilsen herättyä keskellä yötä ja myöhäinen nukkumaanmenohan ne verottikin :P Kahvi tippasee ja kolmen vartin päästä istutaan autossa kohti Kemiä ja kisoja - se jos mikä piristää!! :)
Se vain, että taivaalta tulee vaan vettä, mutta sitä nyt on luvattu koko Suomeen ja puoleen Ruotsiakin, joten ei voi masentua. Se nyt vaan on näin.
Kävin eilen vielä Foxya vähän preppaamassa, sillä on kontaktit aivan huippuluokkaa, olipa este mikä tahansa (niin siis treeneissä, tänäänhän se nähdään), mutta keppejä meidän täytyy nyt alkaa treenaamaan ihan tosissaan, ne se tekee vain tietystä kulmasta oikein (suljettu, suora). Mutta etenee yksin kokonaan ja vielä seuraavankin esteen, että siitä täytyy olla tyytyväinen. Kestää myös loitota jyrkässä kulmassa, mutta nämä molemmat vaatii kannustusääntä koko keppien ajan, muuten on vaarassa jättää kesken.
Foxy korkkasi Carinan kanssa pari rataa seuran epiksissäkin, mölleissä oli niin suoraviivainen rata, että tuli hieno nolla ja hyvät kontaktit. Kisaavien rata oli aika kimurantti ja sieltä hylky ensimmäisellä kerralla ja toisella kerralla hieno pelastus, rataa tehtiin siis kahta ja muistaakseni kolmattakin kertaa niin sai fiilistellä virhekohtia. Tämä etu on jäsenten välisissä hyvin epävirallisissa epävirallisissa, heh.
Rakentelin juuri tuon vaikeimman kohdan eilen kentälle ja kyllähän se koira menee, kun itse toimii ajoissa. Mutta kyllä minäkin sen sössin varmaan kuusi kertaa ennen nolla-suoritusta, kun en väen vängälläkään halunnut mennä pidempää kautta! Kohdassa vaadittiin päällejuoksu ja vaikka olin aiemmin varma, että Foxyhan semmoiset handlaa vaikkei treenaiskaan, niin kylläpä se kerta ensimmäinen näkyi siinäkin ja nätisti se vaan sujahti niinkuin juna suoraan eteenpäin minun takaa vaikka olin juuri omalla liikkeellä olevinani vienyt sen oikealle. Jarrutus ennen edellistä estettä ei välttämättä olisi ollut huono idea, nyt sain sen kyllä käteen ajoissa, mutta koukun kera. Hmm, pitääpä muistaa.
Ja juokseminenhan ei enää tunnu mitenkään miellyttävän jännältä, mutta kyllä tuosta koirastakin huomaa, ettei sillä ole kunto vieläkään kohdillaan pentujen jälkeen! Se johtuu ihan vaan siitä, ettei me olla treenattu melkein koko talvena säännöllisesti, vaikka sitä on yritetty. Treenit on aina vaan huvenneet johonkin... Mutta tosiaan, syksyllä pyritään kovasti valmennusryhmään, saa nähdä kuinka meidän käy!!
Mutta nyt alkaa aika huveta, seuraavaksi sitten jännäämään. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti