Kuulumiset

Meille kuuluu laumana hyvää.

Käytiin Joren kanssa naksuttelemassa jälleen naksutinkouluttajan luona viime viikolla ja se alkoi heti tuottamaan tulosta. Edellinen kerta siis parisen vuotta sitten siellä jossain Keski-Suomessa. Nyt naksuteltiin hihnakävelyä, hevosen näkemistä, ihmiseen koskemista, ihmisen sietämistä yleensä, vastaantulijoita, rauhoittumista.

Kotona ollaan naksuteltu Manun luota pois tulemista ja minun luona / makuulla oleilua, eli kun malttaa pistää maate tai muutoin rauhoittua. Ollaan myös naksuteltu lenkit hihnassa ollessa, sekä pari hassua metsässä vastaantulijaa (Meillä on käynyt tuuri! Yleensä niitä ei ole ollenkaan).

Joren kanssa olen myös muutamaan kertaan taas tehnyt ihmisjälkeä. Ihan omin nokkineni kuljen metsässä useampia kymmeniä metrejä, ehkä n. 100m pitkästi viimeisimmän kerran. Jätän vinkulelun jäljen päähän ja menen samoin tein hakemaan Joren. Seuraavaksi pitäisi kai tehdä vähän vanhempi jälki, tämä kun menee jo kuin vettä vain. Jore tykkää kovasti! Ja minä myös :)

Manu on saanut hihnanaksuttelua myös. Lisa on vaan saanut palkkaa :D Rauhoittumistreeni sun muu siedätys laajennetaan myöhemmin myös Manuun. Ollaan otettu taas yhteyttä yli Suomen eläinkouluttajaan ja koetetaan parantaa meidän laumahenkeä.

--

Lisa on aivan ihana pienhyrrä taas, olen pistänyt merkille sen nuortumisen steriloinnin jälkeen, mikä on vain voimistunut kevään ja kelien paranemisen myötä. Tänä iltana meitä aivan hemmoteltiin 14 lämpöasteen, satunnaisen sadepisaran, ilta-auringon ja linnunlaulun kera, kun käytiin koirien kanssa lenkillä. Lisa lenkitti minun puolestani molemmat pojat ja piti ne tehokkaasti liikkeessä :D Kyllä ei voi kuin kuulla, miten Lisan lihakset paukkuu ja natisee kasvaessaan tuolla metsissä juostessaan. Se on oikeasti ihan kuin se oli 6 vuotta sitten keväällä, alle vuoden ikäisenä. Jahtasi Rommia pitkin Nikkalan kankaita, kiljui ja haukkui joka välissä, kun Rommi koetti välillä levähtää. Erotuksena siihen sillä vaan on jo vauhtia itsellään jopa enemmän kuin pojilla, joten kiljumista kuullaan vain kun Manu oikein pääsee vauhtiin :)

Igsy on voinut C:n luona hyvin ja olen iloinen, oli ihana halia ja pusutella sitä viikonloppuna.

Me ollaan nautittu keväästä, parasta just nyt. Tai se on parasta aina. KEVÄT!