Pujottelu

Hakkasin maahan jonoon erän sekalaisia rimoja ja keppejä joita löysin kellarista, puuvarastosta ja ihan vaan pihalta lojumasta ja voilá - meillä on kotona pujottelu!

Eilen tehtiin neljällä ja tänään löysin kaksi rimaa lisää, yhden mansikkamaalta, jossa se toimi osana variksenpelätinväsäelmää.

Aloitusta ollaan lähinnä voitu siis harjoitella, että koira valkkaa oikean välin ja jatkaa häiriöttä olipa aloituskohta mikä tahansa tai lähetystapa millainen tahansa.

Kepit on vinossa ja vinkurassa, mutta kyllä ne toimii. :)

Nyt ollaan saanut jo vasemmalta vientejä huomattavasti varmemmiksi, kestää tulla mukana ja lähettää läheltä sekä kauempaa.

"Eteen! kepit, kepit jne." on meillä käskynä ja siitä sitten vähitellen vähennetään tuota sanastoa kun varmuutta löytyy. Tuon eteen -käskyn lisäsin, kun se varmistaa sen, että koira etenee eikä jää kyttäilemään minua esim. ensimmäisen välin suoritettuaan. Eteen -käskyä ollaan muutoin treenattu pallon kanssa hurjaa vautia yhdessä juoksemalla eteenpäin.

Huomenna voisin käydä vielä testaamassa opittuja oikeiden keppien kanssa kentällä ja sitten iloisin mielin kisaamaan sunnuntaina.

Lisan agilityt

Lähtölistat Maaningalle olivat tulleet ja parsoneita oli jopa neljä mini ykkösissä. Kävimme Lisan kanssa tänään treeneissäkin ja meitä oli ihan kolme kappaletta, kyllä siinä treenit sai aikaiseksi ja ihan kaikki kontaktiesteetkin, plus pöytä, kannettiin kentälle! Hiki tuli sekä esteitä kentälle, että niitä sieltä pois kantaessa ja siinä välissä vielä treenatessakin. Tehokasta.

Lisan kanssa ei olla taidettu koskaan ottaa pöytää, mutta se on niin hassu otus, että olisi pysähtynyt pöydälle kuin naulattuna heti ensimmäisestä kerrasta, mutta minä unohdin koko esteen. Kepeillä tein samanlaisen kulman ja ohjauksen kuin Kajaanissa B-radalla (joka koitui meidän kohtaloksi) ja siltä tuli edelleen täsmälleen samat virheet: Ensin aloitus toiseen keppiväliin ja toisella yrittämällä pois jo tokavikasta välistä. Sitten taisi jo mennä oikein, mutta seuraavalla kerralla samat virheet toistui. Ja tämä siis vasemmalta ohjattuna, oikealta ohjatessa sama kohta ei tuota ongelmia. Että kylläpä sitä on tämänkin kanssa onnistunut sössimään nämä keppien opetukset, jospa vielä ei kuitenkaan olisi myöhäistä korjata asiaa!

Maaningalle siis matka alkaa sunnutaiaamuna ennen kuutta. Olisipa joku jonka viitsisi pyytää kuvaamaan, taidan ottaa kameran varmuuden vuoksi mukaan.

Mutta nyt lähden käyttämään pientä värikästä yöpissalla, tuossa se nukkua tuhisee sohvalla. Annoin sille tänään ripauksen vadelmanlehteä ruokaan sekä urticaa homeopaattisena. Jos vaikka saisin tissejä vähän pienemmiksi... valeraskausoireet kun eivät vieläkään tunnu hellittävän.Olen nyt parina päivänä laittanut Lisan silmiin Lubrithal "-kosteutusgeeliä" tai mitä lie sellaista, eläinlääkärin ohje se oli hieman kuivakoihin silmiin. On näyttänyt ainakin jonkin verran auttaneen rähmimiseen. Tulehtuneet ne eivät onneksi ole.

Välähdyksiä

Vasta viime viikon keskiviikkona illasta päästiin hautaamaan Foxy. Se ei nyt päässyt kotikonnuilleen lepäämään, mutta rauhalliseen korkeaan kuusimetsään perhetuttumme maille, jossa käytössämme on myös mökki. Siellä se ehti kerran käydäkin toissaviikon tiistaina, nautittiin ihanan lämpimästä illasta lämmittämällä saunaa ja paistamalla makkaraa.

Uintireissun jälkeen on mukava saada vähän filttiä päälle

Kuin ruusu

Arvaa kuka?

 Witty Fox Bandito Bianco "Felix"
(Witty Fox Alvaro Que Raro x Beleriad Kelly Cloun)

Keskiviikkoillasta jouduin hopusti Sotkamon Koiraharrastajien järjestämään mätsäriin, kun tiesin, että Felix on siellä tekemässä ensi esiintymistään kehässä! :) Ehdin kuin ehdinkin ajoissa näkemään pienten aikuisten kehän. Ensimmäinen kerta meni harjoitellessa ravaamista, pöydällä seisominen meni hyvin. Pienten punaisten kehässä Joanna sai Felixin ravaamaan oikeinkin nätisti, vaikkakin heidät heti kohta pois käteltiinkin. Mutta hienosti se meni kuitenkin. Lisää vain samanlaista treeniä! Nyt kun vielä ehtisin piipahtamaan ja auttamaan nypinnässä ja vaikka vähän antamaan Felixille harjoitusta hierottavana olossa. Felix treenaa agilitya ja hienosti kuulema on mennyt.

Oikein oli herttainen poika tämä, ei ollut muuttunut siitä kun meiltä lähti :) Lisa minulla oli mukana myös ja hoksasi heti olla tunkematta liian lähelle rouvaa, kerran vain piti Lisan vähän tiukemmin sanoa ;) Felix on melko iso, kuten jo silloin puoli vuotta sitten ounastelin, en osaa tosin tähän hätään sanoa senteistä, ehkäpä 38 tai lähelle 39.

Tässä mahtaa paistella niitä viimeisiä lämpimiä auringon säteitä tälle kesälle, Lisa lie löytänytkin lämpimimmän paikan koko pihalla, sokkelin vieressä mummin kukkapenkissä. (tähän väliin varmaan mummin pahoittelut kitkemättömyydestä..)

Aamuinen hetki rannalla...

Lisan rata

Tässä tämä rata. Sen laittaminen vain jäi, FB:ssä ehdin sen julkaista maanantaina ennen puolen päivän tapahtumia ja sitten en olekaan asialle ajatusta uhrannut. Kovasti kaiken maailman treeni- ja agilityasiat silti mielessä on pyörineet, sehän se oli meidän juttu Foxyn kanssa, jolloin Foxy oli onnensa kukkuloilla, minun kanssa harrastaen. Laumassa elo oli sille vähän sellaista pakkopullaa, ei se siitä enää niin osannut nauttia arvokkaana rouvana, vaan emännän ja isännän kanssa yhdessä oleminen oli parasta.

Lisalle pitää varata aika lonkka-, selkä- sun muihin kuvauksiin nyt kun kisataival kerran on lopulta alkamassa ja treenaamaankin varmaan tässä joskus aletaan ihan oikeasti. Muutenkin pitänee tutkituttaa sitä, varsinkin tuo suun seutu, jota en hampaita pesemälläkään saa pysymään puhtaana - hajunsa puolesta. Iso hoivavietti on nyt kohdistunut tuohon pieneen kirjavaan otukseen ja sitä tulee tarkkailtua kovasti eri näkökulmasta nyt, kun sen "perustuskivi" on poissa. Foxy on aina kuulunut sen elämään 8 viikkoisesta lähtien ja kyllä siitä reppanasta näkee, että jokin on nyt senkin mielestä pielessä. Sylissä istuisi koko ajan ja sen verran olen heltynytkin, että Lisa on saanut nukkua yöt minun ja Ilsen vieressä. Osittain ihan itsenikin takia ja myös siksi, ettei Lukas varsinkaan ensimmäisinä öinä oikein jättänyt sitä rauhaan. Eikä Lisa ole oikein koskaan oppinut olemaan yksin.

Odotan vastahakoisesti kotiinpaluuta. Pelottaa mitä järki ja tunteet sitten sanoo, kun kotona elääkin enää vain kaksi pientä valkoista.

Ystävä on poissa

Foxy jäi eilen auton alle tai sen tönäisemäksi. Juoksi vielä onnettomuuden jälkeen luokseni vaivalloisin askelin ja lääkäriinkin asti sen vein vielä toivoa rinnassani, mutta sinne päättyi rakkaan kaverin taival.

Suru on suunnaton ja ikävä jäytää. Lisa on onneksi minulla täällä lohtuna. Se painaa vain kuonoaan tiukemmin kiinni kasvoihini, kun haen siltä tukea kurjana hetkenä.



Miten tämä saattoi mennä näin? Voi missä olet nyt ystävä...

Matkoilla

Tulimme jo viikko sitten Foxyn ja Lisan sekä lasten kera Sotkamoon kyläilemään vanhempieni luokse. Täällä onkin sitten tarkoitus viettää useampi viikko ja olenkin jo neuvotellut mahdollisuuden käyttää paikallisen seuran treenikenttää ja kalusteita halutessani, se vain on himpun verran työlästä, kun esteet säilytetään lukollisessa kopissa hyvin näppärästi pakattuna pieneen tilaan...

Tänään käytiin kuitenkin Lisan kanssa treenaamassa, tehtiin pujotteluharkkaa. Vasemmalta vienti "pimeässä kulmassa" onnistuu vain silloin tällöin, samoin avokulmassa on vielä kovasti työstämistä. Muunlaiset viennit on jo aika hyvin hanskassa, vaikka huomisiin kisoihin toivonkin vielä keppejä vain suorassa linjassa lähestyttäväksi. Nyt alkoikin kyllä vähän mietityttää että hoppuilen kisaamisen kanssa... Sitä vaan pitäisi nykyisin olla jo niin hyvä ja valmis koira, ennen ekojakaan startteja. Mutta katsotaan miten nämä nyt menee ja mietitään sitten seuraavia.

Foxy aloitti juoksut perjantaina 10. päivä ja nyt viikko on vasta takana... 5. - 6. päivän tienoilla se alkoi osoittaa kiinnostusta vanhemmillani majailevaa 10-vuotiasta irlanninsetteriurosta kohtaan. Lukas on oikeinkin viriili vanha herra, joten erillään niitä joutaa pitää näitäkin. Ainakin viikko vielä kestettävänä. Lukas sentään käyttäytyy oikein arvokkaasti, eikä turhia ulise perään, ei se astua ole yrittänytkään, enkä tiedä onnistuisikokaan. Toista olisi kotona Joren kanssa, se on aika kova nousemaan ja tarttuukin kyllä tiukasti kiinni. No Jore saa nyt nautiskella kahden keskisistä lenkeistä Esan kanssa kotona :)

Huomenna pitäisi selviytyä kisapaikalle puolen päivän jälkeen (haluan ajoissa paikalle hermoilemaan) ja tunnin sisällä omat startit onkin jo ohitse. Niistä lisää huomenna, saa nähdä olisiko siellä joku joka voisi kuvata radat videolle.

Tännekin tuli vielä kesä meidän mukana ja ollaan saatu nauttia mahtavista, lämpimistä kesäpäivistä. Ollaan käytetty lapsia uimassa joka päivä ja koiria harva se päivä ja itsekin olen uinut usein. :) Tänään viimeksi koirien kanssa, koetin nautiskella todennäköisesti viimeisestä uintikerrasta tälle kesälle ja ehkä viimeisestä kesäpäivästä myös.

Kohtahan se on elokuukin jo ohi..

Alueelliseen valmennukseenkin ilmoittauduttiin Foxyn kanssa, toivottavasti päästään mukaan, nyt kun sitä tänne pohjoiseenkin ollaan järjestämässä. Tytöt pääsivät keskiviikkona epistelemäänkin, Foxyn kanssa tehtiin kaksi hylsyä ja Lisa kanssa vitonen & hylsy. Mutta hienoja kontaktisuorituksia. :) Foxy aloitti myös juoksut, joten Tornio ja Kajaani jäävät siltä väliin. Lähdemmekin Sotkamoon jo sunnuntaina näillä näkymin ja Lisan kanssa startataan sitten kahdestaan sunnuntaina 19. päivä, hauskaa!

Ollaan nyt tehty tehotreeniä kepeillä Lisan kanssa. Foxyn kanssa koetan saada omaa vauhtia ja ohjaamista kuntoon. Se vain tuntuu kostautuvan heti hylkyvirheinä, ohjaan vauhdissa huonommin ja Foxy ohjautuu väärille esteille. Mahdollista on myös, että koira ei vauhdin lisääntyessä enää kuuntele / lue minua vaan tekee omat ratkaisunsa ja yleensä se on ottaa se ensimmäinen este / esteet, jotka silmiin osuu. Lisa taas hakee pujottelun tosi hyvin itsenäisesti, mutta mitä likemmäs menen sitä ohjaamaan, sen huonommin se ne aloittaa. Että erilaisia aloituskulmia meidän on vielä paljon harjoiteltava. Sekin meinaa vauhdissa unohtaa pysähtyä kontaktille - tai - jää liian ylös. Että on meillä vielä työtä senkin kanssa :) Mutta helpommin sillä nollia silti tekee, kuin Foxyn kanssa, ainakin mutkaisilla radoilla.

Nyt pitäisikin sitten alkaa pakkaamaan ja vauhdilla. Huokaus.

Tässä sen kolmannen hulmun käsitys kesäkivasta - vesisuihkut! Kuva: C. Lehto

Överkalix Uts. 4.8.2012

Foxy var BIR och fick sitt första cert i Överkalix utställing :) Domaren Norman Deschuymere, Belgien.

Kritik: Scissorbite, pigmentation around the eyes needs to be completed, feminine head, dark eyes, high earset, good neck, strong back, good chest, good angulation, many ticking on the coat, good movement & tail.

Foxy tosiaan sai CK:n eli SA:n (SA= sertin arvoinen) ja koska näyttelyssä ei sen lisäksi ollut kuin yksi urosparson, joka sai ERI:n ilman SA:ta, Foxysta tuli näin myös ROP ja se sai ihan oikean sertinkin, ensimmäisen Ruotsista, kolmannen ikinä. Eli kaksi sillä on Suomesta ja kun niitä suomalaisia sertejä saataisiin vielä yksi, tulisi Foxysta Suomen ja Ruotsin muotovalio. Pelloon me mennään seuraavan kerran näyttelemään syksyllä, mutta siellä on muitankin fiinejä parsonneitejä, joten sertejä ei välttämättä vielä siellä ole odotettavissa. Ja ollaanhan me erkkariinkin tulossa mutta niin, siellä on vielä enemmälti fiinejä parsonneitejä ja rouvia :)

Näyttelypäivä oli lämmin ja oikein hikinenkin aina siinä välissä, kun Ilse ehti vähän liikaa. Kunnes keksittiin pistää Ilse vaunuihin Ossin sijasta. Mäkäräisiä aivan kamalasti, tukkivat joka paikkaan. Foxy sai juuri 15 sekuntia ennen kehään menoa yhden takapuoleensa, eikä suostunut kävelemään ja toisen korvaansa, joten se vuoron perään raapi korvaansa ja puri takapuoltaan. Puristelin ja rapsutin sen korvia ja takapäätä sitten niin, että olo hellitti ja käveltiin onneksi kehään ihan normaalisti.

Nyt olen sitten ilmoittanut Lisan ensimmäisiin kisoihinsa!! :) Kajaaniin 19.8. kaksi starttia. Foxy on ilmoitettuna myös ja 18.8 lauantaina olin aikeissa ottaa sillä myös 4 starttia Torniossa mutta saa nähdä kuinka käy... Se on ilmeisesti aikeissa aloittaa juoksuilun n. 2 -3 viikkoa etuajassa, joten pahasti näyttää siltä, että meillä jää suunnitellut elokuun startit sillä ottamatta. No, on mulla sentään Lisa. Se ei ainakaan aloita juoksujaan.

Kuvia Zeldasta

Zelda perheineen kävi meillä eilen. Trimmailtiin vähän koetettiin sitten ottaa joitakin kuvia tytöstä. Kaunis se on, mutta ei tykkää oikein asettelusta! Alla täysin koskemattomana ja siitä seuraava aseteltuna.. heh, vaikka kaunishan se on siitä huolimatta! :)

Tämän piti olla seisotustreeniä...?

Tämä on Xena, piilottamassa jotain pihaltamme löytämäänsä mustaa könttiä. Epäiltiin että vanha luu...

Ja tässä Zelda vahtaa, että mitä se Xena oikein tekee...

Foxyn hieroin tänä aamuna ja ihan hyvältä se tuntui. Sillähän on ylihuomenna ne näyttelyt - tuntuu ihan utopistiselta, edellisestä kerrasta kun on taas yli vuosi! Niin se vaan on, että kisaikään päässeen koiran kanssa vaan ei enää jouda näyttelyitä harrastaa. Kun laittais taas pennun, niin sitten sen kanssa joutuisi taas enempi kattelemaan näyttelykalenteria ja mukaan voisi välillä napata yhden seniorinkin.

No, milloin lie sitten sellaista pentujuttua taas, ei ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan, vaikka vähän sellainen krooninen pentukuume vaivaakin (aina vähän aikaa omien pentujen täytettyä n. 5 viikkoa ja siitä luovutukseen asti on pentukiintiö niiiin täynnä, mutta sitä kestää tasan siihen saakka kun se viimeinenkin lähtee ja sitten onkin jo taas ikävä) ja ajatella nyt - joskus taas ihan oikeasti minullakin on oma pentu jonka kanssa pitää sitten ehtiä ja mennä joka paikkaan. Jännää :) Mutta siltikin, nyt ihaninta jännää on touhuta näiden omien aikuisten koirien kanssa <3>

Zelda kyläilemässä

Zelda kävi meillä tänään tutustumassa trimmauspöytään. Reipas tyttö! Huomenna lisää kuvia kaunokaisesta.

Witty Fox Bella e Unica "Zelda"