Kuva tarpeen

Ei montaa minuuttia nokka tuhise kun yhden kuvan lisää ja silti sitä aina vaan julkaisee pelkän tekstin niin monesti. Niin ja vielä kun niitä kuvia oikeasti olisi, enempikin! Mehän elämme edelleen täysin remontin keskellä. Tai niiltä osin, että keittiöön on juuri eilen, ah autuutta, saatu uudet seinät, siis levytetty se kokonaan. Astianpesukone ja liesi me ollaan työnnetty sinne sekaan, sillä myönnän, että ilman oli jo vähän liian vaikeaa. Vaikka äiti täällä urhoollisesti pari iltaa tiskiä vessassa pesikin, niin ehkä juuri äitiä säälien Esa tuumasi, että ne koneet sinne keittiörempan keskelle mahtunevat.. heh.

Koiramaisia kuulumisia on nyt vähempi, kun ovat enemmän olleet vaan levossa nuo meidän haukut. Sen verran kauheita tarinoita tästä yskäepidemiasta kiersi, että ihan suosiolla olen jättänyt kaiken ylimääräisen ja normaalinkin lenkityksen pois. Varsinkin Jore on sellainen höyryveturi, ettei se yksinkertaisesti tunnu osaavankaan mennä kuin vitosella eteenpäin, joten normaalit lenkittelyt ei vaan ole oikeastaan edes vaihtoehto. Mutta helpollapa me ollaan tosiaan säästyttykin. Pari hihnatonta lenkkiäkin ollaan kuitenkin mahdutettu sinne tänne, pitäähän rapsonien vähän saada juosta ja kun sitä köhimistäkään kun ei kerran ole, muutama hassu haukku siellä täällä. Näyttäisi siis, että tällä selvittiin, kun ensioireista alkaa jo olla reipas viikko.

Jore onnistui eilen aitauksessa telomaan vasemman etutassunsa, taas. Se oli viimeksi loppuvuodesta rikkonut kyntensä pihalla kouhkatessaan niin, että se oli tyvestä todella ilkeästi revennyt ja vuosi verta (tai kynsi näennäisesti normaalisti paikoillaan, mutta tyvestä tuli verta). Emme käyttäneet sitä lääkärillä, sillä näistä kynsihommista on niin tympeitä ELL kokemuksia, että olisikohan jo kolmas kerta, kun ei viedä kynsivammaista koiraa hoitoon? Ja poikkeuksetta kaikki ovat parantuneet täysin ja nopeasti, toisin kuin tuo ensimmäinen kerta, kun Foxy oli 6kk ja se vietiin ELL:lle kynsivaurion vuoksi...

Tällä kertaa kuitenkaan ei näyttäisi olevan kyse kynsivauriosta, koska ei Esan kanssa syynäämälläkään löydetty jalasta muuta kuin kevyttä punoitusta ulommaisen varpaan välistä. Linkkaa silti suurimman osan ajasta jopa kolmella tassulla pelkästään, että kipeä se näyttäisi olevan :( Tälle aamua se on vielä vain nukkunut, joten katsotaan, miltä jalka näyttää tänään sitten.

Nyt kuitenkin kuulostaa siltä, että "oma aamu" on tältä erää lopussaan :) Projektin alla on herrakoiran siistiminen taas, joten kevään mittaan toivoisin, että saataisiin uudet päivitetyt kuvat myös komeamman sukupuolen edustajasta, toivottvasti ennemmin kuin myöhemmin!