Manua ja lunta

Meillä on havaittu muutamia yskähdyksiä siellä täällä, joten ollaan jäänyt pois viikkotreeneistä. Olen kuullut kunkin koiran yskivän ainakin kerran useamman kerran peräkkäin, joten se riittää minulle treenitaukoon.

Valo alkaa riittämään omalle kameralle, joten nyt piisaa jokunen kuva. Manusta vain, kun tässä kriittisenä pohdin, josko sillä karva olisi näyttelykunnossa jo ennen kesää? On se ainakin parempi nyt kuin vuosi sitten , jolloin korvat oli ihan hapsut ja karvaa lähinnä rinnuksissa. Tai syksylläkään, jolloin se irrotteli kaiken.

En ole oikein ottanut selvää sen karvan vaihdon kulusta, tuntuu olevan hyvin sekavaa. Se on nyt irrotellut meillä karvaa kesällä jonkin verran ja loka-marraskuussa enemmälti. Ei siis erityisesti logiikkaa ainakaan sen suhteen, että olisi talvella tuhdimmassa karvassa, ja nythän tuo taas tuntuu enempi minusta kasvattavan sitä, kuin irrottavan.

Lunta suussa

Tyypillinen Manu-laukka päällänsä

Kaunis mies

Toinen samanlainen
(punkin puremajälki ei ota kaotakseen silmän tyvestä)

Rennosti

Löytyi käpy ♥

--

Tänään aloitettiin "Oma paikka" -treeni (Control Unleashed: Go to place). Tavoitteena on, että pyyhkeestä tulee Manun "Vähänkö siistii, että saan maata tässä!!" -juttu. Pyyhettä on sitten helppo ottaa mukaan joka paikkaan. Haluan Manun siis siihen makaamaan ja jatkossa myös palkkaan siinä kaikista rentouttavista eleistä (silmien luppasu, pään laskeminen jne), eli lopulta "Vähänkö siistii, että saan maata tässä!!" -jutusta, tulisi myös "vähänkö siistii, mutta ai kun alkaakin ramasee" -juttu. Saa nähdä, miten tämä lähtee käyntiin - tahi päättyy! :)

Vähän se oli semmoista sähläämistä nyt, kun oli perusnami pyyhkeen huomioimisesta (nappula) ja supernami maatemenosta (lihapulla) joten nameja oli sitten vähän joka paikassa, kun ei ne kädessä oikein pysyneet. Ei se aivan vielä pyyhettä omakseen alkanut tunnistaa, mutta ehkä seuraavassa treenissä jo!! :)