Olipa kerran kaksi kilttiä tuomaria...

Reipastahtinen koiraharrastusviikonloppu on takana ja ihan hyvällä saldolla, vaikka itse toteutus olikin vähän sinne päin...

**VAROITUS, WARNING: Maratooniteksti!**

Lauantaina käytiin Manun kanssa Muhoksen näyttelyssä. Kaverina oli BFF Svea ja pieni shelttityttö ja me mentiin näyttelypaikalle kaikkien koirien ja hälyn keskelle ja Manu oli aivan MAINIO! Oltiin paikalla reilusti ennen omaa kehää, koska sheltit alkoivat jo heti aamusta. 

Manu tuumasi että kaikki oli ihan jees, haki kontaktia, palkkailin sitä muista koirista ja rennosta käytöksestä. Välillä se koki että joku tuli liian lähelle, liian äkkiä ja ehti läyhätä, mutta se oli ihan odotettua ja aivan hallittavissa kuitenkin, eli ei mennyt mihinkään raivokohtaukseen. Mutta. Tätä auvoa kesti ehkä vain puolisen tuntia, kun aivan yhtäkkiä - meidän ohi taisi mennä jokunen sakemanni johon Manu reagoi jotenkin, jonka jälkeen Manu alkoi nuuskuttelemaan ja sitten kadotin sen. Siis Manun kontaktin. Nyt varmaan syyttäminen käy minua, etten osannut käyttäytyä oikein siinä tilanteessa..

Mitä sitten tein. No, ensi koetin vain vaihtaa paikkaa. Lähdettiin kävelylle. Manun käytös oli siis sitä, että se alkoi piippaamaan, läähätti, kuono oli pitkin maata tai se heilutteli häntää vähän hölmön näköisenä kaikille ohikulkeville koirille. Eli selkeästihän sillä oli juoksutuoksut nenässä ja tästä on kokemusta koko talven ajalta hallista. Kontaktin saaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta ja kun kyse oli nyt sellaisen "työn" teosta, joka ei ollut Manulle ennestään tuttua, niin eihän siitä oikein mitään tullut. Kävelytin Manua muualla kuin kehien vieressä, paljon asfaltilla, jossa ei tuoksuja ollut, mutta kontaktin saaminen oli vaikeaa ja välittömästi mennessämme nurmialueille tai muiden koirien luokse, kadotin sen taas kokonaan. Se saattoi välillä "rauhoittua" näennäisesti, mutta tiheä läähätys, puoliavoimet silmät ja leveästi avoin suu kertoi jotain avain muuta. Sellaista kirkaskatsesta "mitä tehdään nyt" kontaktia en enää loppupäivästä saanut.

Tähän tilaan kun sitten lisätään kamala kuristava ketju näyttelyhihna (joka lentää nyt romukoppaan), vieras tilanne ja kopeloiva tuomari (tuli reilusti päälle ja kokeili perusteellisesti ja aivan hyvä, niin pitää tehdäkin), Manu ensin oksenteli kehässä koettaessa työntyä edessä olevan uroksen luokse (häntää heiluttaen tosin, ei siis räyhäämistä "jee") jolloin se kamala ketju puristi kaulaa, ja se oksensi kahdesti jonka jälkeen tuomarin käsittelyt, jolloin se murisi tuomarille. Näytti kyllä hampaat, mutta kroppaa käsitellessä murisi. Ja tämä jatkui myös minulle koettaessani asetella sitä, kyllä, olin taatusti hermostunut tuossa vaiheessa, mutta Manun käytös oli aivan uutta, vaikka se ei tosin koskaan ole myös ollut tuossa tilassa aiemmin.

Ja tietenkin olin siinä vaiheessa aivan maani myynyt ja lannistunut, koetin asetella Manua vielä ja odotin harmaata korttia, sillä murina oikeuttaa täysin hylättyyn suoritukseen. Mutta hämmästykseni oli suuri, kun saatiinkin H. Se oli vähän kuin tuomari olisi antanut meille toisen mahdollisuuden. Ehkä se huomasi että oltiin aika vihreitä... Se oli tosi kiltti tuomari ja minä olen tosi pahoillani että se meni noin...

Olen nyt tullut siihen johtopäätökseen, että kun vaan jaksan touhuta Manun kanssa eri tilanteissa, eri paikoissa ja erilaisten ihmisten kanssa, aina hyvällä vireellä, palkaten oikeasta toiminnasta olipa se sitten leikillä tai ruoalla, niin hyvä siitä vielä tulee. Toki harmittaa, että käsittely meni NOIN huonosti, meillä ei ole (liekö yhtään?) kokemusta miestuomareista tai edes harjoiteltu miehen käsittelyä, joten sitäpä todella sietää treenata nyt sitten, toivottavasti jo tämä yksi kokemus ei ollut liian kamala.

Arvostelu kuului näin, tuomarina siis Kurt Nilsson:

Välformad huvud med utmärkt utryck. En tanke lång. Bra bröstparti. Goda vinklar. Tillfrädställande rörelser. Skulle uppföra sig bättre.

Ja suomeksi:

Hyvin muodostunut pää erinomaisella ilmeellä. Aavistuksen pitkä (runko). Hyvä rintakehä. Hyvät kulmaukset. Tyydyttävät liikkeet. Tulisi käyttäytyä paremmin.

Manullahan on oikeasti hyvät liikkeet (ainakin sivusta), mutta jännitys tekee tehtävänsä taatusti ja mahtaa lyhentää askelta reilusti ja kylläpä se ehkä teki välillä jotain muutakin kuin ravasi nätisti... Matalan rakenteen sijasta saatiinkin maininta pitkästä rungosta - voihan sen niinkin ilmaista!! :D Manuhan on siis säkäkorkeudeltaan n. 48-49 ja antaa pitkärunkoisen vaikutelman.

(C) Katja S.

(C) Katja S.

(C) Katja S.

No niin, Mutta joko tässä olisi näyttelylöpinää tarpeeksi. Meillehän riittäisi tuo H, mitä agilityyn tulee ;) mutta ei me vielä periksi anneta, vaan treenataan ja lähdetään koettamaan uudestaan sitten kun tuntuu siltä.

--

Muhokselta lauantaina kotiin ajellessa olo oli kamala, väsynyt, nuhjuuntunut ja nälkäinen kun yöunta oli alla vain 5 tuntia, Hamppari ja kokis Iin Haminan grilliltä helpotti vähän oloa :) ja aavistuksen paremmat yöunet seuraavana yönä. Että jaksoin herätä sunnuntaina innokkaana Virpiniemen maitopurkki sateeseen.

Pakkasin mukaan kolme vaatekerrastoa, ja viidet kengät, aina sukista vedenpitäviin takkeihin ja ne riitti :) Kahdet lenkkarit jäi käyttämättä, kun käytin vain talvi-goretexsaappeita ellei jalassa olleet kumpparit tai kisakengät. Vaihdoin vaatteet noin kahteen otteeseen, molempien ratojen jälkeen. Ja aikalailla kaikki menivät märäksi. Sellainen sää oli se! Nyt satoi siis ihan oikeasti. Ja tuuli.

Me tehtiin aivan hirveä rata tosi surkealla fiiliksellä heti alkuun, että hyvin alkoi. Mutta se oli meidän onneksemme nolla. Ihme kyllä, koska kyllä joku tiukempi olisi voinut hyvin antaa vaikka 15vp!! Vaikka ihan en ole varma ehtikö Lisa puraista ennen Aata, yritti se ainakin jotain ;) videolta saa itse kukin sitä tihrustaa. Muita virheitä olisivat voineet olla kielto pujottelulta ja kielto putkelta ennen keinua.

Aa rata oli paljon sujuvampaa menoa, mutta hypyllä ennen aata en tehnytkään valssia / persjättöä, kuten suunnittelin, vaan takaaleikkauksen aalle, joka johti kontaktivirheeseen, vauhdin kiihtymiseen ja siten virheeseen myös pujottelulla. Voi toki olla että virheitä olisi tullut muutenkin, mutta itseäni syytän taas rohkeuden puutteesta, kun jätin sen valssin tekemättä ja jäin taakse kun ei olisi pitänyt.

https://youtu.be/F0OdveoqQpM

Tuloksia ei hurjasti tullut koko päivänä, kummaltakaan radalta (vaikka eipä ollut osallistujiakaan), joten ihan minä näihin molempiin olen tyytyväinen. Viikon päästä sitten SM-iltakisoihin :) Ei vesisadetta sitten enää, jooko??

Missä kaikki minit luuraa?