Kuvioita

Käytiin Foxyn kanssa kuitenkin hallilla treenaamassa lauantaina, oli tarkoitus viipottaa koko sakilla, mutta hallissa sattui aina olemaan joku muukin, joten tämä ei nyt sitten toteutunut. Foxyn kanssa otettiin muutamaan otteeseen puomin kontaktia pallolla vedättämällä, tätä pitäisi nyt päästä treenaamaan enempi ja lukuisilla toistoilla, jonka jälkeen voin siirtyä laittamaan pallon esteen/esteiden taakse eli ideana lopulta "vedättää" koiraa pelkällä radalla, jolloin päästäisiin normaaliin kisatilanteeseen. Ja sitten kun ollaan tässä, aletaan vähitellen lisäämään häiriötekijöitä ja lopulta jopa ihan pallolla, eli vahvistetaan vain sitä paikalla oloa, lähteä ei saa ilman lupaa.

Paikalla oli myös uroskoira, joka treenaili omiaan siiheksi kun tultiin niin liki, että piti haistelemaan päästä ja kyllähän ne juoksut varmasti vielä haisee, kisoihin meneminen olisi kuitenkin ollut aika epäeettistä...

Sunnuntaina käväistiin kouluttajatreeeissä, minulla oli tarkoitus harjoitella jotain mitä olin nähnyt Janitan ja Jaakon tekevän eräässä agistartissa, koska Foxylla menee aina sentyyppisissä starteissa käännökset pitkiksi. Sannalla oli mielessä muutamia uusia ohjauskuvioita jotka oli nähnyt akatemian videolla ja yksi käsittääkseni oli juuri tämä minun bongaamani, viralliselta nimeltää, käsittääkseni, heh, sylivekki. Näistä kun ei tiedä.. Siinä koiran tule tehdä 90 asteen käännös esteen jälkeen tai tiukempi jolloin koiralle annetaan jonkinlainen hidastava merkki ennen estettä niin, että itse asetutaan/käydään esteen edessä ja vasta koiran hidastaessa vapautetaan se hyppäämään este ja otetaan haltuun esteen jälkeen. Tosi kuppaisesti selitetty ja voi olla että puhun ihan läpiä päähäni, mutta semmoista me treenattiin.

Tällä videolla näkyy se kuitenkin mitä itse koetin treenata, Janitan tekemänä n. 1.23min kohdalla, olipa se sitten sylivekki tai ei... Muutenkin hienoja ratoja joista oppii katselemalla, olen jo aika monesti syynännyt läpi ja vielä muutama juttu pitäisi päästä kokeilemaan :)

http://www.youtube.com/watch?v=j5Q896R4NEI

Foxy hiffasi sen hyvin monen toiston jälkeen... ekat kerrat ajoitin itse väärin tai vekkasin väärin (no, meillä oli tästä useampaan eri mielipidettä, heh) sitten Foxy alkoi lukemaan minun eteen tulemiseni takaakiertona ja hyppäsi esteen aina takaa, hieno koira! :D Kunnes lopulta tässä-käskyn liukastamana koira hyppäsi esteen ihan oikeasta suunnasta, hidasti ja myös laskeutui noin metrin lähemmäs kuin ilman vekkauksia.

Toisena kokeiltiin jo tuttua viskyleikkausta, josta itse tykkään paljon, koira lähetetään takaakierrolle ja vipataan toisella kädellä eteenpäin samalla kun itse jatketaan myös matkaa. Sopii monituisiin kohtiin radoilla ja Foxy myös osaa sen luonnostaan, joten sitä vaan käyttämään lisää :)

Koklattiin myös "kuljetusta" mutta se meni kaikilla niin nappiin, että oli varmaan liian helppo harjoitus ;)

Lisa meni Carinan kanssa, oikein hienosti sekin. Otettiin sen kanssa myös puomia, vautsi vau, se menee niin upeasti, sekä keppejä lievässä kulmassa edelleen, monta upeaa toistoa. Ei mene enää kauan, kun saavat kilpailla ihan oikeasti, nämä kisathan jäi nyt sittenkin välistä sen lääkekuurin varoajan takia.

Saa nähdä päästäänkö me Foxyn kanssa kahden viikon päästä Jaakon koulutukseen, ensi viikonloppuna meillä kuitenkin on vihdosta viimein kisat :)

Ei kisoja..

..huomenna ja ehkä parempi niin, eihän me olla edes päästy pitkään aikaan treenaamaan pakkasten takia. Hallikaan kun ei ole mikään lämmin halli, enkä tahdo jumittaa Foxya turhan takia kylmillä treeniolosuhteilla, kun voidaan aivan hyvin odotella lämpimämpiä säitä ja ehkä joku päivä sitten lähteä hallille vaikka päivällä, kun aurinko ehtii jo lämmittää.

Keväälle olen suunnitellut aika paljon tekemistä, kisojen lisäksi. On muutama koulutuspäivä ja sen lisäksi varmasti aika paljon seuratoimintaa ja luonnollisesti treenien vetämistä ja treeneissä käymistä :) Tottistakin olen vähän mietiskellyt aloittelevani, varmaankin Foxyn kanssa, kun se on sellainen junttura niissä asioissa, jos sille saisi vähän kuuliaisuutta sillä touhulla ja parantaisi esim. kisastartteja. Ei sillä lähtöongelmaa vielä ole, mutta tahtoisin ehkä luottaa siihen vähän enempi siinäkin asiassa.

Muuten kaipaisin enempi ihan omia treenejä koirien kanssa, missä saisi pureutua juuri niihin asioihin joissa tietää tarvitsevansa toistoja, testata uusia juttuja ja ihan vaan olla oman koiran/koirien kanssa rennosti. Se on meiltä nyt puuttunut oikeastaan parin vuoden ajalta, paitsi kesäisin, kun omalla pihalla voi harrastaa. Mutta se on tietenkin tämä auton puute ja näillä näkymin vaikuttaa pahasti siltä, että autoa en tule saamaankaan käyttööni koko talvena, jos koko vuotena, joten on kai vain odotettava kesään...

Pakkanen puree vaan

Pakkaslenkiltä palanneena, koirat onneksi pitivät itsensä reippaasti liikkeellä koko ajan, toki pari kertaa piti nostella tassuja ja Lisalla oli loppusuoralla jo aika pitkä etumatka kotiin päin hipsutellessa, mutta muutoin oikein onnistunut lenkki :) Jore ei yrittänyt astua Foxya vaikka sisällä vielä välillä muka yrittääkin. Bot-mantteli on hyvä siveyssuoja myös, tosin hyvin epäkäytännöllinen kakatessa :/

Foxy ei ole ollut oikein kiinnostunut Joren lähestymisyrityksistä missään vaiheessa ja tärppien pitäisi olla jo ohi muutenkin. Ehkäpä ollaan vain onnistuttu pitämään ne hyvin erillään ja toisaalta, ei Jore välttämättä vielä näiden asioiden päälle niin tajuakaan. Ja ehkä Foxylla luonto pistää vastaan itsensä kopioimiseen, heh, kukapa näitä tietää. Olen tässä laskeskellut ja seuraan tarkkaan tuleeko vuotoa enää, meillä olisi ehkä hintsusti mahdollisuuksia sittenkin osallistua Activen kisoihin, mutta katsellaan nyt...

Foxyn pohjavilla on muuten palannut yhtä loistokkaana kuin ennenkin tai ehkä vähän vielä aiempaa tuhdimpanakin. Jorea pitäisi jaksaa taas nyppiä, jätän sen aina kesken, kun karva on niin pehmeää ja aika tiukassa ja se osaa olla niin raukkis siinä pöydällä! En oikein tiedä, miten siihen saisi vähän enemmän äijää mukaan nyppimisolosuhteisiin, se ei tosin kanna kaunaa mistään tuollaisesta vaan on heti kun otteen irrottaa taas oma itsensä ja hyppisi ilosta naamalle, mutta heti kun alat hommiin niin se on taas kuin lyöty koira - raukka.

Jore 5kk - Jore 5 months

Päivisin hallilla olisi jo lämminkin treenata, etelänpuoleinen seinä kun on pelkkää ikkunaa (toimii siis ravikatsomona muina aikoina), mutta enpä ole moneen otteeseen täältä treenaaman päivällä irronnut, paitsi viikonloppuisin kouluttaja treeneihin. Foxylle pitäisi alkaa kunnolla hiomaan vauhdikasta puomia tennarin kanssa ja Lisan kanssa keppejä sekä puomia. Kyllä me täältä vielä noustaan!!

Ilmoitin Foxyn ja Lisan marraskuussa järjestettävälle parsonien agiteholeirille, jihaa :) Se nimittäin järjestetään tänä vuonna Haukiputaalla, mikä on niin upeaa! Ainakin uskoisin ja toivoisin kovasti, että mahdutaan mukaan...

PS. Olen todennut Joren kiveksen seilaavaksi malliksi, eli se on ns. hissikives. Odotellaan ja katsotaan mitä tuleman pitää...

Kuulumisia Rommilta

Oispa jo kesä... toisi edes vähän lohtua. Murheista kerron tuonnempana. Rommista on ollut tarkoitus laittaa kuulumisia ajat sitten, mutta se on vain jäänyt.

Kuulumiset jatkaa kuitenkin samaa linjaa, Rommi on siellä se maailman upein koira, mitä se ei meillä ollessaan koskaan voinut tai saanut olla. Jaana on mennyt jopa niin pitkälle, että kulkee Rommin kanssa lenkillä ilman hihnaa, niin kuuliainen kloppi siellä on! :D Se on oikeasti sellainen yhden ihmisen koira ja sen tarvitsee olla se ainoa myös jolloin siltä saa kaiken ja enemmänkin. Jopa joku koiraohitus oli mennyt ilman hihnaa - siis voitteko kuvitella!? Ollaan monesti epäilty onkohan se ihan täysiverinen parson... tämä vain vahvistaa epäilyksiä, heh.

Että itkusilmässä melkein noita uutisia lukee, kun niin hyvin vaan menee. Yksinolojen kanssa ei ole tullut ongelmaa, ei myöskään kerrostaloelämän, nyt kun joululomilta on jatkettu normaalia perheen arkea. Se arki onkin tuntunut olevan Rommille kaikki kaikessa - täällä meillä sellaista kun ei oikein edes ole. Kaikki päivät on erilaisia ja mikään ei koskaan oikein mene samalla tavalla. Minussa on itsessäni se vika, en osaa olla kovin järjestelmällinen, vaikka varmasti nämä meidän rauhallisemmatkin koirat kaipaisivat monesti rytmikkäämpää eloa.

No, onnellinen voi vain olla, että kaikki on siellä hyvin ja tulee varmasti olemaan jatkossakin. Tänään on niin upean aurinkoinen päivä, että meidän on nyt ihan pakko lähteä lenkkeilemään, vaikka pakkanen nyt vähän paukkaisikin.

Pirteämpi Lisa

Lisa on jo nyt silminnähden parempi vointinen, kisuaa Joren kanssa ja ryntäilee ulos. Jonkin aikaa tässä nimittäin oli tosi haluton lähtemään pihalle muiden kanssa, tuumailin vain, ettei tahdo jäädä Joren ja Foxyn jalkoihin, kun niillä on ihan omat jutut pihalla, koska harrastuksiin ja lenkille lähdettäessä oli aina tosi innokas. Mutta nyt taas innoissaan lähdössä pihalle noiden muidenkin, eikä vain minun kanssa :)

Jorea olen tässä tutkaillut ja harmikseni näyttäisi siltä, että vain yksi kives on toistaiseksi laskeutunut. Mutta odotellaan vielä, saa nyt sitten nähdä onko tuleva kesä edes näyttelykesä...

Epäonnea onnessa ja onnea epäonnessa

Onni on, että Lisalla ei ollut mitään vakavaa. Käytin sen tänään lääkärissä, kun yleisen apaattisuuden lisäksi sillä näytösti olevan vaikeuksia ponnistaa syliin tai sohvalle ja se aloitti tiistaina kamalan ryystämisen (reverse sneeze) ja pelkäsin jo nenäpunkkiakin. Puhelimessa epäilivät valeraskautta, (en muistanut silloin edes mainita noista aivastuskohtauksista) ja tämähän olikin sitten ihan oikea puhelindiagnoosi - voimakas valeraskaus vielä, nisistä tuli nimittäin ihan maitoakin. Pitää muistaa jatkossa tämä, eikä päästää Lisaa masennnuksen syövereihin vaan kuljettaa ja juoksuttaa ja treenata minkä ehtii, sehän sopii minulle :) Nytkin vähennetään ruoka-annoksia entisestään ja treenejä jatketaan samaan tapaan, mutta kisoihin ei lähdetä nyt sitten.

Valeraskauden lisäksi Lisalla olivat nimittäin anaalit taas täynnä, vaikka olin ne reilu viikko sitten putsannut. Olin aiemmin Rommin anaalivaivojen yhteydessä ottanut selvää anaalinesteen väreistä ja mitä mikäkin tarkoittaa, tämän ilmeisesti kuitenkin unohtaneena, sillä minusta meidän koirilla vaihteli värit ihan valtavasti, eikä muita oireita sitten kuitenkaan ollut tai väri vaihteli itsestään. Noh, neste oli Lisalla nyt paksua ja kellanviheriää ja anaalit olivat pahasti tulehtuneet, johon saatiin lääkekuuri. Tästä on siis johtunut hyppyvaikeudetkin nyt viime päivinä ja sitten tuo reverse sneeze, jatkuvasta takapuolen tonkimisesta.

Toivotaan, että runsasluisempi ruokavalio pitäisi tulehduksen jatkossa poissa, ruokavalio oli välillä aivan liian luutonta ja se on ehkä vaikuttanut asiaan, toivottavasti, ettei ole kyseessä jotain kroonista... Mutta näillä mennään. Foxy myös aloitteli tässä eilen tai toissa päivänä juoksut, eli kumpikaan tyttö ei sitten kisaan pariin kolmeen viikkoon, tasaväkisyyden nimissä :)

Onnea oli siis se, että mitään vakavempaa ei löytynyt, minä kun aina pelkään pahinta ja epäonnea se, että kisaamiset jää taas väliin. Mutta olen jo päättänyt ilmota tytöt KASsin kisoihin sitten kuun lopussa, sitten pitäisi molemmilla olla kuurit ja muut ohi.

Äiti ja poika

Kaivoin kaappien kätköistä vanhan kameran, jolla on aikoinaan otettu kuvia ja äänettömiä videoita Foxysta kun se oli vielä pentu. Hyvin se toimii vieläkin, ellei paremmin kuin entinen viimeisinä päivinään... Tässä äiti ja poika tänään. Jorella heiluu häntä koko ajan, hassu poika. Sillä on aika paljon virtaa edelleen, saa nähdä kuinka monta vuotta vielä... ;)

Ja tässä lähempää se poika. Jore on nyt 5kk ja 1pv vanha, säkä sillä on ehkä vielä vähän vajaat 35cm, yli mahtanee kuitenkin mennä, jos äitinsä vauhtia kasvaa. Uskoisin, että sinne 36-37cm asti ainakin kipuaa.