Kuulumisia Rommilta

Oispa jo kesä... toisi edes vähän lohtua. Murheista kerron tuonnempana. Rommista on ollut tarkoitus laittaa kuulumisia ajat sitten, mutta se on vain jäänyt.

Kuulumiset jatkaa kuitenkin samaa linjaa, Rommi on siellä se maailman upein koira, mitä se ei meillä ollessaan koskaan voinut tai saanut olla. Jaana on mennyt jopa niin pitkälle, että kulkee Rommin kanssa lenkillä ilman hihnaa, niin kuuliainen kloppi siellä on! :D Se on oikeasti sellainen yhden ihmisen koira ja sen tarvitsee olla se ainoa myös jolloin siltä saa kaiken ja enemmänkin. Jopa joku koiraohitus oli mennyt ilman hihnaa - siis voitteko kuvitella!? Ollaan monesti epäilty onkohan se ihan täysiverinen parson... tämä vain vahvistaa epäilyksiä, heh.

Että itkusilmässä melkein noita uutisia lukee, kun niin hyvin vaan menee. Yksinolojen kanssa ei ole tullut ongelmaa, ei myöskään kerrostaloelämän, nyt kun joululomilta on jatkettu normaalia perheen arkea. Se arki onkin tuntunut olevan Rommille kaikki kaikessa - täällä meillä sellaista kun ei oikein edes ole. Kaikki päivät on erilaisia ja mikään ei koskaan oikein mene samalla tavalla. Minussa on itsessäni se vika, en osaa olla kovin järjestelmällinen, vaikka varmasti nämä meidän rauhallisemmatkin koirat kaipaisivat monesti rytmikkäämpää eloa.

No, onnellinen voi vain olla, että kaikki on siellä hyvin ja tulee varmasti olemaan jatkossakin. Tänään on niin upean aurinkoinen päivä, että meidän on nyt ihan pakko lähteä lenkkeilemään, vaikka pakkanen nyt vähän paukkaisikin.