Naapurin koirat

Kävin Rommin ja Lisan kanssa iltalenkillä, aikeissa ottaa vähän agiakin omalla kentällä. Lenkillä meni kivasti, lapsukaiset saivat revitellä oikein olan takaa, heittelin oikein keppiäkin! ;) Rommi haki yhden lammestakin ja sittenkös sitä vasta juostiinkin.

Paluu matkalla nähtiin yksi Beagle, joka käväisi nuuskaisemassa Lisaa. Rommi oli kiinnittänyt katseensa niin tiiviisti omistajiin, ettei se edes huomannut, kun toinen koira kävi kahden metrin päässä. Laitoin koirat jo tuolloin takaisin hihnaan tielle menoa varten.

Parin sadan metrin päässä kotipihasta kauempana tiellä näkyi kaksi koiraa. Kuulin erään naapureistani huutelevan jonkun perään. Huikkasin, että tiellä on kaksi koiraa ja hän kurkisti katsomaan. Naapuri totesi siihen vain että nuo ovat ****:n koiria. ***** on naapurimme ihan aidan takaa. Hänellä on useita koiria, tällä hetkellä sekä aikuisia että pentuja. Vaikkei tarvitsisi kyllä olla kumpiakaan, puhumattakaan pennuista. En jotenkin ensin tajunnut kenen koirista on kyse, kunnes dogo-tyyppinen sekarotuinen uros oli niin lähellä, että näin sen musta-valkoisen kuvioinnin ja tunnistin koiran. Taempaa tuli toinen koira, tämä oli rottweilernarttu. Naapurin nainen oli jo tässä vaiheessa aika paniikissa; ihmekös tuo, minun kaksi pientä koiraa hihnassa ja irti olevat isot, uhkaavat ja aiemminkin tiedettävästi toisten kimppuun käyneet koirat tulemassa päälle. Ensin huusin ja kävin vieraiden koirien ylle, vedin omia pois, missä samassa vieras narttu tarttui Rommia pakarasta ja retuutti. Naapuri kiljui kauhuissaan; Otin Lisan syliin ja päästin Rommin hihnan irti. Onneksi koirat eivät olleet kiinnostuneita Lisasta - yksi kohde riitti niille. Narttu oli selvästikin pelkuri, dogo-uros lähinnä vain kiinnostunut, ei hyökännyt tai käyttäytynyt erityisemmin uhkaavasti, Rommi onneksi tajusi alistua.

Lähdin itse kävelemään tilanteesta pois, dogo-tyyppinen ahdisti Rommin naapurin pihalle autojen taakse josta kutsuin sitä luokse kulkiessani Lisa sylissä omaa pihaa päin. Rommi tulee perässä, kahden muun ahdistelemana, mutta kumpikaan ei enää pure tai hyökkää, narttu taempana, uros tiiviisti Rommissa kiinni.

Omalle pihalle päästyämme käskin Rommin sisälle, ts. portin luokse, ja karjuin dogolle painumaan muualle, se onneksi väisti ja jäi kauemmas. Rotikkanarttu oli tässä vaiheessa kadonnut paikalta. Vähän tärisevänä, ääni käheänä ja selvästikin itseäni muksauttaneena johonkin huuleen ja ohimoon menin sisälle koiruuksien kera.

Onneksi Foxy ei ollut mukana. Tai Ilse.

Sisälle päästyämme dogo meni vielä meidän piha-aitaukseen haistelemaan ja Esa meni laittamaan sen säppiin koira sisällä. Rotikka meni oman pihan puolelle haukkumaan taakse jäänyttä kaveriaan, pihan näkee tästä meidän olohuoneen ikkunasta, välillä on vain parimetriä korkeat aidat, naapurin puolella verkkoa ja meidän puolella lautaa. Ei nimittäin ole minkäänlaista mielenkiintoa nähdä sille pihalle. Omistajia ei ole kotona. Nämä koirat ovat ennenkin juoksennelleet ympäriinsä ja juurikin tämä rotikka on käsittääkseni myös käynyt kimppuun aiemminkin. Ettei mitään uutta siltä rintamalta. Tähän mennessä meidän haittanamme kyseiseltä naapurilta on ollut vain runsas haukkuminen olipa sitten yö tai päivä, nyt mentiin askel pidemmälle. Väärät koirat väärällä omistajalla - vaikka henkilökohtaisesti olenkin kyllä sitä mieltä, ettei tämä henkilö tarvitsisi omistukseensa yhtä ainoaa sielua.

Rommilla oli reidessä viitisen reikää, Jokunen vähän syvempikin, pitää muistaa putsailla ahkeraan, onhan tuolla onneksi ollut noita reikiä aiemminkin ja se ei niistä hätkähdä. Onneksi Lisa ei jäänyt hampaisiin. Siinä olisi mahtanut käydä huomattavasti pahemmin sekä psyykkisesti että fyysisestikin.