maanantai 3. joulukuuta 2012

Pellon kisat 2.12.2012 analyysiä

Pellon kisat takana, oli mukava käydä kisaamassa Rohki-Hallilla, hienot tilat heillä siellä on! Voi jospa omallekin seuralle saataisiin joskus aikaiseksi... hmm.

Tilaa olisi suonut lämmittelyä varten enemmän, että olisi edes jotenkin voinut koiran kanssa lämpimässäkin kävellä. Olin myös unohtanut häkin kotiin, joten pidin Lisaa suurimman osan ajasta hihnassa ja se mahtoi vähän sitten stressata itseä. Testasin sitä myös tuolin nokkaan useamman kertaa, kun välillä katsoin ratoja (järjestys maksi-medi-mini) ja osasi olla tosi hienosti! Vähän se yritti kiljua jos joku jännempi tapaus meni radalla ;) Mutta aika vähän, olin positiivisesti yllättynyt sen rauhallisuudesta. Lisa on paljon, paljon parempi harrastuskoira kuin olen antanut ymmärtää, kotikoiranahan se on paras kaikista, (sydän) bloggerilla ei voi laittaa sitä.

Päivän mittaan totesin, että pidän ehkä kuitenkin enemmän siitä, että minit menee ensin ja siitä, että me lähdetään melko alussa, eikä niin luokan loppupäässä kuin nyt. Ehkä, jos olisi Esa tai muu kokonaan koiralle uhrautunut mukana kisoissa, että tietäisi koiran saavan kaiken tarpeellisen liikuttelun ja itse voisi rauhassa keskittyä omaan suoritukseen, niin järjestyksellä ei olisi niin väliä. Mutta nyt jotenkin tuntui ettei mihinkään osannut rauhoittua eikä mitään ei ehtinyt tehdä kunnolla, sama kuin Kokkolassa keväällä, kun järjestys taisi olla medi-maksi-mini. Mutta oma hauskuutensa on siinä tosiaan, että ehtii rataan hyvin ennalta tutustua toisten suorituksia katsellessa. En vain ehkä sieltä aina muistanut niitä ansapaikkoja tai osannut niitä radalla ottaa huomioon, vaikka monet muut tekivät aivan samoja virheitä kerta toisensa jälkeen.

Eli kaiken tämän selittelyn ;) jälkeen voin kertoa, että tuloksena 3 kertaa hylky ja ihan itse kaikki, kaikki, kaikki mokailin, Lisa oli hieno. Eli tällä tarkoitan sitä, että se on tasoltaan jo ihan hyvin 3. luokkalainen, mutta minä en... Kun voisihan sitä vielä laittaa senkin piikkiin, ettei se vielä osaa tuota ja tuota. Niin ja olihan mulla vähän motivaatiokin huonosti herätelty, kun oikeasti olin varma, ettei kisoihin päästä ja Lisalla alkaa juoksut. Muttei ne ole vieläkään alkaneet... Eikös se selittely kuulu urheiluun olennaisesti? Jos ei julkisesti niin ainakin itselleen?

Ekalla radalla otin hylyn 4. takaakierrosta, jonka meni siis väärältä puolelta, kun aloitin ohjauksen aivan liian myöhään. Tämä lisäksi Lisa ohitti yhden hypyn (tajusin sen sillä hetkellä kun työntö hypylle jäi vajaaksi ja ajattelin vain, että jos nyt tästä lähden, Lisa ei ota sitä hyppyä mutta kun hylky oli jo alla, en jaksanut vaivautua, paha, paha Lotta!) ja sitten Lisa rynni A:n kontaktin, jonka koetin ottaa uudestaan siinä onnistumatta ja jouduin poistumaan radalta. Joten tästä radasta jäi vähän paha mieli, mutta ainoastaan tuon kontaktihomman takia... :(



Toinen rata oli paljolti samasta puusta veistetty profiililtaan ja myös omilta mokailuiltani, tykkäsin alusta, mutta useampi kohta siinä oli, josta en vain tykännyt, vaikka Lisa ne juuri suorittikin. En vienyt kunnolla ensimmäiseen putkeen, oikeastaan ollenkaan, joten Lisa livahti selkäni taakse, josta kielto. Kepeille vienti täpärästi oikein hyppy ohittaen, sille ei siis olisi saanutkaan mennä :) ja keppien lopussa sitten väärästä välistä pois, jonka korjasin väärin ja vein koiran putkeen ja siitä siis hylky. Hylky siis jo alla painamassa ja unohdin jarruttaa muurille, jonka rataantutustumisessa olin suunnitellut ja koira juoksi siitä ohi. Aan kontaktit nappiin mennen ja tullen, otin varmistellen ja Lisa toimi kuten käskettiin :)



Kolmas rata oli hyppyrata ja siitä oli kiva kutina jo kun näin maksien menoa. Nollia ropisikin paljon useammalle tästä. Vein sitten liian hätäisesti 3. esteen takaakierrolle ja siitä vitonen. Muutoin rata sujuikin tosi hienosti, kunnes tein emämokan kepeille viennissä - olin sen niin tarkkaan suunnittelut, että annan koiran hakea itse ja pysyn kauempana ja jopa korjaan koiran linjaa pujottelua varten, ettei vahingossakaan mene viereiselle hypylle ja mitä minä teen?! Metriä ennen keppejä työnnän Lisa viereiselle hypylle. Ja siinä  meni se rata sitten :)



D ja E radoilta jäi kuitenkin hyvä maku suuhun, kontaktit piti ja hyppyrata oli jo ihan kivan tuntuista menoa, kun vain olisin ohjannut rennommin, enkä hermoillut ja hoppuillut. Mutta kaiken kaikkinen fiilis olisi saanut olla parempi, kisoihin lähtiessä siis. Näistä jäänyt ajatus oli nyt vaan "ihan kiva". Että ehkäpä se kisatauko tekeekin itselle parasta ja katsotaanko näitä vaikka sitten helmikuulla taas uudestaan :) epistellään vielä pariin otteeseen tällä viikolla ja sitten siihenkin tulee vähäksi aikaa tauko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti