Muistaakseni Katja sanoi että rata oli Mattsonin, tai alku sellaisesta. Sitä harkattiin ensin pari kertaa, otin Lisan takaakierrolla kakkoselle ja sitten jotenkin hitaan tuntuisesti 3. ja 4. hypyt ja siitä kepeille 4. käytin vastakäännöstä, ettei ehtisi hakea 2. hyppyä. Pujottelun ajoituksessa ja rytmitksessä oli vaikeuksia, että sai koiran menemään loppuun asti mutta samalla saattoi itse vähän jätättää ja ohjata se eteen ottamaan 6. hyppy. 7.-8. välille passasi sokkari kuin nyrkki silmään, keinulle takaaleikkaus, valssi tai sokkari, taisin kokeilla vähän kaikkea.
Rata ei siis ollut se rääkki vaan se mitä siitä seurasi.. Tässä välissä nimittäin käytiin juoksemassa meidän Kallin rinneportaat kahteen otteeseen peräjälkeen ajanotolla. Hullu koutsi, saanut vääriä vaikutteita valmennusryhmästä... ;) Ennen ensimmäistäkään porrasta (en tiedä montako kymmentä niitä on, ehkä 100? pitää laskea joskus) tuntui ettei siitä voi juoksuvauhdilla selvitä, mutta selvisin kuitenkin, vaikka vauhti kyllä hiipui, kun siinä vaihtuu askelvälikin sillai ovelasti kun rinne muuttuu jyrkemmäksi. Ja sen jälkeen vielä uusinta kierros... Yllätyksekseni paransin ensimmäistä aikaani sekunnilla, olin tosi ylpeä kyllä, vaikkakin aivan rikki. Koetin kävellä loivempaa hiekkatietä takaisin (jos olisin kokeillut tulla sitä rinnettä myöden alas, kuten ekan rappujuoksun jälkeen tein, olisin tullut kerien). Loivaakin rinnettä jouduin laskeutumaan siksakkina, kun polvet ei oikein pysyneet suorana niinkään jyrkässä rinteessä... heh. Ajattelin erheelliseti jopa, että jos juoksu olisi jotenkin kevyempää ja meinasin kupsahtaa heti ensimmäiseen jalan alastuloon, joten sitten hissuttelin kiltisti siksakkia alas sen koko mäen. Meni jalat vähän hapoille siis kyllä :) Mutta hauska treeni se oli itselle.
Vähän aikaa sinä jaloteltuani pystyi taas menemään rataa ilman ongelmia, otettiin siis vielä pari kertaa samaa pätkää, ja alku toisella tapaa sijoittuen jo 2.-3. esteen väliin valmiiksi ja yhdellä taka-askeleella ja kädellä ohjaamalla näytin Lisan 2. hypylle ja siitä eteen päin; vauhtiakin tuntui näin päin olevan paremmin. Saattoi tosin vaikuttaa sekin, että oli ehtinyt rappusepisodin aikana haukkua ja ressata ittensä sopivan kuumaksi...
Eikä jalat ole edes olleet kipeät nyt, vaikka muuta epäilin. Kaupungilla jouduin eilen läpyskäkengät jalassa vähän kirmaamaan ja siinä hötäkässä kärsi vähän akillesjänne joka kipeytyi, varmaan vähän herkillä olleet kuitenkin jalat tuon rääkin jälkeen, mutta sekin jalka on jo hyvä tänään taas, kouristus, revähdys tai mikä siinä olikin laukesi itsekseen illan mittaan.
Myös SM-kisakirje oli tullut. Perjantaina startataan numerolla 79 ja joukkuekisassa tosiaan ankkurina lauantaina iltapäivästä. Tuomareina pe Anne Huittinen ja joukkuekisassa Allan Mattson.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti