Jore näkyy nyt myös jalostustietokannassa, tosin kummasti niin, että Foxylle on merkattu kaksi pentuetta yhden sijaan. Ei sillä nyt käytännön merkitystä kai ole.
Katselin sitten velipoika Aapon tuloksia samalla. Aapohan on aloittanut todella reippaasti kisauransa tänä kesänä ja rohkeus ja yhteistyö on jokaisen kisastartin myötä vain kasvanut, menoa on ollut upea katsella, kasvattajana sitä aivan "ratkeilee" liikutuksesta, on siinä ollut tekemistä! :)
Vertaan usein minun ja Joren harrasteluyrityksiä Annen ja Aapon yhteistyöhön ja paljon meissä on samaakin lähtökohtaisesti, en ole oikein luottanut Joreen ja luottamushan kasvaisi vain vähän kerrassaan ja kovalla työllä ja yhdessä tekemällä. Siis työllä, jota me ei olla tehty, mutta joka oikein paistaa nykyisin Annen ja Aapon tekemisessä, miten luottamusta jo on startata erilaisilla kentillä ja uusissa ympäristöissä. Upeasti heillä on siis todella mennyt :)
Vaikka monet jutut erilaisia onkin, Aapon ja Annen kisaura muistuttaa minua niin paljon Foxyn ja minun aloituksesta, kun ne nollaradat oli niin monesti niin lähellä eikä sitten kuitenkaan! Usein startit meni ihan sähläämiseksi ja minä reppana usein jopa itkukurkussa Esalle selvitin jotain ratakiemuroita, kun pettymys oli välillä niin karvas. Joillakin pettymys näkyy enemmän sisuuntumisena, ehkä kätevämpi niin :D Mutta se pettymys siis, kun ei jotenkin osannut olla niin hyvä kuin koira oli, meillä se oli sitä. Ja se minua harmitti eniten. Ajattelin - ja ajattelen edelleen - liikaa sitä mitä muut meistä ajattelevat. Foxyllehan minä olin juuri niin hyvä kuin pitikin, meillä oli hauskaa, se oli se juttu. Ei sitä itkettänyt koskaan kisaratojen jälkeen, aina vain nauratti! Lisan kanssa onkin jo osannut ottaa rennommin, ja Foxynkin kanssa äkkiä oppi siihen, että lajista tulee aina vain nauttia, sattuipa tielle mitä tahansa - ainakin niin kauan, kun kisakaveri pysyy terveenä.
--
Esa on tuuminut mitä hyötyä on kirjata koira Suomeen, mutta eihän sitä tiedä jos aletaan vaikka starttailemaan ja sitten vaikka arvokisoihinkin joskus ;) Jore on hieno agimenijä ja nyt kun se on kuvattu päällisin puolin terveeksikin, niin mikäs tässä ja kesääkin jatkuu. ;)
Otettiin juuri pysäytyskontaktitreeniä pihalla. Hienosti meni :) Manukin sai osansa aamusta, mutta akku oli silloin loppu, hienosti meni Manukin! Otettiin namietupalkalla tällä kertaa, paljon hillitympää menoa ja keskittyneempää. Otin sitten lelun taskuun mutta se meni heti aika lailla sen lelun kyttäilyksi sitten vaan, vaikka koetinkin käyttää sitä megapalkkana hyvin menneen namille vapautuksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti