Jore

Jore täyttää huomenna 13 viikkoa. Mittailin sen eilen n. 29cm korkeaksi, eli samoissa mennään kuin Foxy Joren iässä. Toiveena olisi semmoinen 36cm, luonnollisesti, onhan se uroksen ihannemitta. Jore tulee varmaan isäänsä sen suhteen, että se on vähän korkeuttaan pidempi, sillä se on oikein sopusuhtaisen ja hauskan näköinen nyt, vaikka sen pitäisi olla jo aika honkkelijalkainen kolistelija tällä hetkellä :)

Se roikkuu lahkeessa edelleen aika paljon, lopettaa käskystä, mutta aloittaa uudestaan kun liikut. Tai sitten pitää vähän puuttua nappaamalla niskasta. Sitten se heiluttelee häntää ja saattaa vähän komentaa samalla, että mitäs sinä nyt siinä kieltelet minua, mutta istuu yleensä lopulta ja odottaa rapsutuksia. Se on oppinut muiden koirien kanssa jo odottamaan ruokailuvuororaan, oikein fiksu penska siis. Saa säännöllisiä rallihepuleita, mutta jää rauhallisesti odottamaan häkkiinsä/nukkumaan, jos se laitetaan jäähylle. Olen niin ylpeä, kun olen saanut sen opettettua pois siitä vinkumisesta :) Se on tällä hetkellä meidän koirista ehdottomasti paras häkkeilijä!

Karva sillä on karheaa ja tasaista sieltä mistä olen nyppinyt, pentukarva alkaa olla jo poissa. Jalat sillä on vielä aika karvaiset, niihin en ole vielä koskenut. Saa nähdä nyt sitten, tuleeko siitä oikeasti karkeakarvainen, vaiko vain reippaasti karkea broken. Nyt ainakin näyttäisi hyvältä ja vaikka turkki varmasti onkin työläs pitää oikein nättinä koko ajan, niin sen varmaan pystyy pitämäään koko ajan nättinä, kuten Foxylla. Rommi ollessaan oikeasti karkea, käy välillä aivan pehmoisella pohjavillalla, eikä puhettakaan että semmoisella tarkenisi ulkona tai voisi käydä näyttelyissä tms. Puolikarkea on siitä kätevä, että oikeatahtisella nypinnällä se pysyy oikeastaan koko ajan hyvännäköisenä, peittävä ja säänkestävänä.

Tässä kaksi kuvaa viime viikolta, ei se ole vielä niin paljon ehtinyt siitä muuttua... Meidän trimmauspöytä tärisee niin, että Jore ennemmin laittaisi siihen vaan pötkölleen ja siksi sen häntä on alhaalla, sitten laitoinkin sen ruokapöydälle ja poseeraaminen onnistui paljon helpommin.

Rommi kaupassa

Kylmä päivä taas, ellei vähän kylmempi.

Foxyn kanssa oltiin eilen hallilla treenaamassa hyvin vähälukuisessa kouluttajien treeniryhmässä ja harjoiteltiin mm. lauantaisen kisaradan alkua. En vain osannut rakentaa putkeen menevää suoraa oikein, eikä Foxy hakenut ollenkaan väärää päätä, mutta muutoin rata oli melko lailla sama. Ennen sitä otettiin pieni lämmittely rata ja pelkäsin itse niin paljon Foxyn liukasteluja, että ohjasin tosi varovaisesti ja vauhti oli ihan nollissa. Mutta ei siitä varmaan haittaa ollut. Sitten kun oltiin muutamaan otteeseen menty lämmittelyrataa, niin uskalsin lisätä vauhtia. Ollaan Foxyn kanssa aloitettu temppuilut kotona uudestaan, ne kun ovat jääneet ihan kokonaan pois muiden koirien myötä ja nyt ollaan sitten treenattu takajaloilla kävelyä, kottikärrykävelyä, kierimistä molempiin suuntiin ja tarkoitus opettaa vielä jalkojenvälistä pujottelu ja ympäri hyrrääminen. Tavoitteena on siis kehittää Foxyn tasapainoa ja ketteryyttä ja sen myötä sitten ehkä myös vähentää liukastelua hallilla :)

Treenien jälkeen pääsin Carinan kyydillä Djur Magazinetiin Foxyn kanssa. Kerättiin ostoskori täyteen kahdestaan kauppaa kierrellessämme ja odotettiin Esaa Rommin kanssa hakemaan. Ajateltiin ostaa Rommille talvitakki myös. Se on tähän asti lainannut Foxyn Bottia tarvittaessa ja Foxylla on ollut villapaita, mutta ei se Foxyn Bot oikein Rommille asetu, vaikka on Foxyllekin vähän löysä joten ostettiin sille ihan oma musta-oranssi takki. Räiskyvä väri sen mukaiselle koiralle. ;) Rommi oli hyppiä pöksyistään eläinkaupassa, hyllyt oli aika jänniä joko siksi, että se pelkäsi että ne tulee päälle tai sitten se ujosteli mennä lähemmäs niillä lepääviä luita ja muita herkkuja (kun aina on kielletty ottamasta hyllyiltä!), että pikaisesti nuuskaistuaan polvet koukussa pakitti nopsaan useamman askeleen pienimmästäkin eleestä. Häntä sillä heilui koko ajan ja kaikkia ihmisiä olisi pitänyt päästä katsomaan heti!! Saatiin kuitenkin takit sovitettua ja valitettavasti tosi nätti vaaleansininen jäi hyllylle koska oli sen verran paljon kalliimpi :( Se olis ollut just Rommille. Mutta nyt näin. Minulla kun on vielä ajatuksena, että Rommille pitää hankkia tuon manttelin alle keskitalvella vielä jokin fleecehaalari, koska se joudutaan vielä nyppimään varmaan ennen vuoden vaihdetta ja sitten sillä kyllä varmasti on kylmä. Foxyn kanssa oltiin käyty tervehtimässä röhkiviä, kaakattavia ja vinkuvia leluja ja Foxya ne vähän jänskätti, kun olivat vielä aika isojakin! Pallot olisi pitänyt kaikki saada hakea ja Rommille yksi jostain ihmeestä tarttui suuhunkin, possuihin ei niin mielenkiinto riittänyt siinä ärsykkeiden täyteisessä ympäristössä.

Jore pitää ottaa matkaan ensi kerralla, Lisakin on aikoinaan siellä käynnyt punnittavana. :) Foxy painoi 8,3kg - vielä vajaa kilo ihanteeseen... :P

Kaamosrallista

Semmosta rallia se!! :)

Päästiin Suomessa vierailevan tuomarin Alen Marekovicin agiradalle, vähän jäi tietenkin polttelemaan, että lisää olisi pitänyt saada kun oli radalla niin hyvä fiilis ja Foxy oli innokas. Valittevasti ohjasin surkeasti, päästin väärään putken päähän ja sen jälkeen sitten löysäilin, unohdin rataa ja kaarroksetkin meni pitkiksi... Ihanneaika oli hurja ja sen alitti vain yksi koirakko, Marjaana parson Xenan kanssa, he harmillisesti saivat vitosen tosi pikkukiellosta, joka oli minusta aika tulkinnanvarainenkin tapaus jopa, mutta tuomari tulkitsi sen tässä tapauksessa kielloksi. Yhtään nollarataa ei siis kolmosille tullut! :P Jospas vähän keventäisivät aikoja, jos seuraaville säkäryhmille on käynyt samalla tavalla. Aapon äiskät Anne ja Iines voittivat radan muutamalla hassulla kymmenesosan ajanylityksellä. :)

Rata oli lyhyt pituudeltaan ja etenemä laskettu sen mukaisesti, 3,9m/s mutta se oli täynnä tiukkia kaarroksia ja haltuunottoja, jotka kyllä hidastaa vauhtia ja roimasti. Se sitten näkyi tuloksissa.

Piti tietenkin itse päästä ronkkimaan videota niin kuin se olisi nollarata ja oltaisiinkin Foxyn kanssa saatu reilun -1 s aliaika, kaarroksineen, eli monta monituista kohtaa radalla tosiaan oli, missä kaarrosten ei olisi tarvinnut venyä niin pitkiksi, oli itse ohjauksen kanssa joko pielessä, eli väärä tapa, myöhässä, kerroin koiralle liian myöhään minne jatketaan tai muuten vaan hukassa, eli unohdin omat ratkaisut rataantutustumisesta ja annoin koiran venyä liian pitkälle. Eli aikamoista sähläystä minun osaltani!! Voi minua!

Mutta kuten sanottu, olin silti tyytyväinen Foxyn yhteistyöhön minun kanssa, se oli kuulolla ja teki juuri niinkuin käskin, olipa ne sitten pieniä tai suuria kaarroksia - hieno tyttö! :)

Tässä rata videoituna. Eli ensimmäinen putki meni jo väärään päähän, Aan jälkeen tulevan hypyn jälkeen olisi pitänyt sujahtaa putkeen ja siitä kepeille, mutta koska en saattanut ja varmistanut putkeen menoa... :

Poksin herkkä hipiä

Foxy ilotteli lenkillä eilen kuin pikkupentu - mistä lie intoutui. En enää muista, olenko blogannut Foxyn selkänahasta, joka on ollut tosi paksu ja jäykkä, niskasta hännäntyveen. Hännäntyvessä ja niskassa sillä on aina ollut aika nihkeästi irtonaista nahkaa, mutta tänä syksynä nahkaa ei ole koko selän matkalta saanut irti ihosta vaan se nousee yhtenä laattana, kun kokeilee nostaa sitä kädellä. Joskus nuorempana muistelen, että sillä oli sama juttu vähän pienemmässä mittakaavassa tosin, en vain tuolloin ajatellut sitä sen kummemmin, enkä tietenkään osaa yhdistää sitä nyt mihinkään. Selkänahka on ollut huonompi ehkä nyt pentujen takia, vaikea sanoa enää, oliko nahka jäykkää jo tiineyden aikana, vaiko vasta imettäessä, tai ehkä jo keväällä? Toisaalta Foxy on saattanut myös reagoida elämässä tapahtuneisiin muutoksiinkin "nahallaan" onhan me muutettu uuteen kotiin ja se vielä pentuillut samaan syssyyn, että tuollainen määrä herkästikin varmasti aiheuttaa stressiä, kerää kuona-aineita ja jäykistää paikkoja.

Tällä viikolla nahka on kuitenkin ollut jo parempi, löytyy ihan virallisesti ja oikeasti löysää koko selän pituudelta, niskassa on jonkin vielä verran jäykkyyttä, ajattelin, voisikohan johtua hihnassa vetämisestä? Foxy on aina vetänyt hihnassa... :/ Takapuolen päällä on myös vielä "laatta", mutta tosiaan, se on aina ollut tosi kireä alue Foxylla... sen lonkat on siis kuvattu ja todettu terveiksi, mutta ehkä siellä voi silti olla jotain, ainakin herkästi jumia kehittävää ja siksi nahka ei oikein ehdi missään välissä palautua kunnolla. Mutta tätä pitää nyt seurata tätä nahka hommaa, alkaako helpottaa oikean liikkumisen aloittamisen myötä.

Lenkkikäyttäytyminen, eli se hassuttelu tuli myös taloon asti ja Foxy on kotonakin ollut iloisempi ja myös hakenut itsenäisesti tarjolla olleita leluja. Hyppää sohvalle yhtä hyvin kuin normaalistikin, se ei ole koskaan ollut niin ketterä kuin Lisa, Lisa on kuin elohopea, mutta ajattelin sallia tämän jäykkyyden Foxylle. Siitä ei varmasti koskaan tulekaan yhtään vötkyä, vaikka taikoisi se pullataikinaksi. Ajattelinkin huomenna uskaltautua hyvin perusteellisten lämmittelyjen jatkeeksi sille yhdelle radalle aamulla. Vähän tosin harmittaa, etten aiemmin ajatellut, että olisi ollut kivempi aloittaa hyppiksellä, ihan vaan kontaktien takia, sillä kontaktitreeni on lumentulon jälkeen ollut olematonta.

Lisa ja Foxy otti taas eilen yhteen, liekö tulleet pikkutappelut jäädäkseen, mutta enpä usko. Lisalla on nyt juoksut, että se varmaan vielä vähän herkemmin syttyy kuin normaalisti ja Foxy on edelleen vähän etuoikeudella komentamassa Jorea, ettei se oikein olisi muiden juttu ollenkaan ja siitä sitten tulee nämä tilanteet. Foxy sai jopa reiän leukaa! Raukka! Vaikkei se raukalta juuri silloin näyttänytkään.

Sydän, kieli...

...munuainen ja naudan niska, yök, yök, yöööökk!! Niska sai mennä pakkaseen sellaisenaan, mutta muista ajattelin tehdä sisälmysmönjää, hyi että mikä typerä ajatus!! Ällö, yök! Hyi! Mutta se on onneksi ohi nyt.

Jaa niin, ei kielessä tai sydämessä niinkään ollut sitä ongelmaa, mutta se munuaisten haju on jotain aivan tuskallisen karmeaa. Onneksi niitä ei muutenkaan uskalla antaa kovin usein, joten ensi kerran sisälmysmössöstä jää kyllä munuaiset pois. Yök. Munuaiset taas lähinnä muistuttaa maksaa ulkonäöltään, mutta kieli on ihan juuri sian kielen näköinen ja sydän ihan selkeä sellainen, joten ei tosiaan teurastajan homma olisi minua varten. Osaan kyllä aika hyvin sulkea ajatukset itse hommasta ja tehdä työni, mutta se haju...

Koirat tykkäsi kyllä ja kaikki kyttäsivät vieressä mahdollisia roiskeita, joita valitettavasti myös syntyi. Laitoin samoin tein pesukoneen pyörimään, että se munuaisen haju ei jäisi taloon leijumaan.

Hoitoja

Illaksi ohjaamaan treenit hallille ja samalla pääsen käymään kaupassa, kun on oma auto! Jännää.

Rommi pääsee taas matkaan, me käydään DM:ssä katsomassa sille manttelia jos ja kun sen joutuu nyppimään nyt joulu-tammikuussa taas, eihän se sillä pohjavillalla tarkene pakkasilla.

En ole vielä päättänyt lähteekö Foxy kisaamaan viikonloppuna. Se hyppää sohvalle kuten ennenkin, se ei ole koskaan ollut se vaivattomin hyppääjä jos ei alla ole mattoa, se yksinkertaisesti vain on jäykempi kropaltaan, aivan eri tyyppiä kuin Lisa. Rommi taas on jotain siltä väliltä, ehkä enempi Foxyn sorttia. Se kuitenkin liikkuu tosi hyvin, otin sen lenkillekin tänään ihan ainoaksi, että saan tuijottaa sitä aivan rauhassa :) Iloinen ja pirteä tyttö, liikkui monipuolisesti ja kuopi maata vähän väliä, jossa kyllä reidet joutuu koville, ettei ne kovin kipeät voi olla, kun sitä piti harrastaa vähän joka väliin ja huolellisesti... Mutta seurataan.

Rommillahan epäilin selkävaivoja aiemmin, joskus siitä blogiinkin kirjoitin ja sitä varten käytettiin hieronnassa, mutta nykyisin se ei enää arista selkää, eikä taputtelua, kun saattoi ennen tarttua käteen selkää taputettaessa, siis ei vihaisesti, mutta näykkäisi, ilmoittaen ettei tunnu hyvältä. Uskon, että kuka tahansa menisi jumiin, jos pääsee revittelemään heti ovelta, mitä se ruukasi edellisessä kodissa tehdä ja tekisi edelleen silloin tällöin, jos saisi tilaisuuden siihen. Ennen kun lähdettiin omalta pihalta suoraan metsään ja otin hihnan mukaan vain harvoin. Nykyisin pitää aina mennä ensin hihnassa ja sitten vasta vapaaksi jos ollenkaan ja onkin paljon parempi tapa ensin vähän lämmitellä ja sitten vasta irti revittelemään vapaammin.

Foxya nyt seurailen ja tunnustelen kroppaa ja liikkeitä lenkillä. Back on Track sillä on ollut nyt enempi päällä ja hyvin viihtyy unten mailla sen kanssa. Kotonakin on alkanut harmittaa tämä matottomuus ja liukkaat lattiat, kuitenkin pentu aiheuttaa koko lauman juoksentelua edes takaisin ja sitten liukastellaan taas ja kun Foxy on semmoinen jäykkis, ei ollenkaan niin jäntevä ja sulavaliikkeinen kuin Lisa, joka pysyy polvien päällä seisoen vaikka niitä heiluttelisi edes takaisin koko ajan.

Mutta nyt kuuluu ääniä pihalta, joku on herännyt :)

Foxy levossa

Foxy loukkasi jalkansa tänään treeneissä :( Lämmittelyt oli kyllä tehty, mutta typykkä oli niin intopiukeessa kun otettiin keppitreeniä pallon kanssa ja vielä vedätin sitä persjätöllä seuraavalle esteelle, että se liukastui jossain kohtaa niin, että vauhti hävisi aivan täysin. Liikkui vielä hyvin, mutta pari kertaa näin oikean puolen tassun ilmassa ja nyt kotona se ei hyppää sohvalle.

Ei auta kuin odottaa, että aika parantaa ja ajattelin, että viikolla voisi vielä hierotuttaa ja kuulla tuomio ensi lauantain startista. Jos se on vain venähtänyt tai revähtänyt, niin varmaan toipuukin pian, onneksi otettiin vain yksi startti viikonlopulle, jos nyt ei sitten päästä lähtemään.

Botit on selässä, kiitos Marin :) treeneissä meillä on aina Bot, samoin jähyttelyt ja lämmittelyt ja matkustukset tietty, kotonakin pidin vähän aikaa, mutta vasta myöhemmin hoksasin, ettei pääsee sohvalle hyppäämään, joten saapi nyt olla yllä koko yön.

Lisalla alkoi juoksut toissapäivänä, joten mulla ei nyt sitten ole koiraa epiksiin. Toivotaan kuitenkin, että Foxy toipuu nopsaan, ettei se olekin vaan jotain muuta.