Kolmen kopla kentällä

Kuten aiemmin esitetyssä viikkokalenterissakin, tänään on tosiaan Foxylla vapaata :) Tuolta se nyt kurkisteleekin sohvatyynyjen välistä, ehkä se osaa lukea ajatuksia, tähän asti kun on tuhissut silmät kiinni oikein sikeästi. On se vain ihana koira.

Eilen vedin treenit yksin kun Anssi oli vilistänyt lomalle. Annan ryhmä on lomalla kokonaan joten koko kenttä oli meidän ja väsättiin porukalla vauhtiympyrä, jossa oli tosin kontakteja, eli ei varsinaisesti pelkkää vauhdin keräämistä varten ollut tämä harjoitus, mölleistä kun on kyse ja kontaktit on otettava nätisti. Muutaman kerran mummoja ympäri juoksutettuani (anoppini ja hänen myös mummoutuva ystävänsä kun ovat molemmat tässä ryhmässä serroineen) olikin seuraavaksi osattava väistää joka toinen este. Oli siellä toki nuorempiakin ja serratkin saivat vähän kyytiä Carinan kanssa, joka saikin juosta oikein urakalla eilen taas ;) Foxyn puomi treenin takia Carinalla on todellakin kiire sinne puomin toiseen päähän vastaan ottamaan, ettei niitä loikkia tapahdu ja tosi napakasti Foxy sinne jämähtääkin kunhan Carina vain on ajoissa. Joten toiveikkaana katseet kohti sunnuntaita, ehkei tähän asti tehty työ olekaan ollut hukkaan heitettyä aikaa... Itsenäisesti se ei tosiaan vielä malta kontaktille pysähtyä, joten Carina pysäyttää sen, niin kuin kapistuksellakin treenatessa, sen jälkeen maltillisesti lupa jatkaa.

Tänään otetaan Foxyn kanssa kontaktikapistus treeniä, huomenna käymmä ehkä vielä radalla päiväseltään (voisin ottaa pikkutinniskän ja rasittavuudenkin mukaan) ja lauantainapa Foxy lähtee kohti suurta koitosta... ensimmäisen kerran ilman minua. :) Se on kyllä jo sen verran Carinan perään, ettei varmasti mitään ongelmia tule, kunhan Carina vain pitää huolta äidin pikku kullanmurusta..... sniff. :´)

Lisa ja Rommikin olivat tosiaan eilen kentällä mukana aikataulujen pettämisen takia. Rommia koetettiin pitää hihnassa ulkona, mutta tuliko siitä mitään niin ei. Se meteli oli jotain aivan järkyttävää. Pehmohäkin vetoketjun se avasi kerran ja saikin olla sitten loppuajan ulisemassa Kisun häkissä, se kun oli ihan metallia... Lisa uikutti sievästi omasta kopastaan ja koetti välillä raapia ovea auki sekin. Käytin sitä pikkuisen kentällä leikkimässä, mutta kun ei ollut antaa nakkia, niin eipä se niin kovin jännää ollut. Lisalle ruoka on maailman paras palkka totisesti. Mentiin me kuitenkin A vauhdikkaasti lelun perässä ja loikittiin esteitä kun palkka lensi eteen.

Treeniä ja eeposta epiksistä

Maanantain treeneissä teimme rataa josta videoita alla. Meillä oli siis ensin tunnin sm-ryhmä treenit, sitten vähän luppo aikaa kun harjoiteltiin pöytää (se nimittäin saattaa olla kivana ylläri esteenä kisoissa... Foxy heh, ei osaa sitä, joten pitää käyttää vippaskonsteja) ja sitten Carinan ja Foxyn uuden ryhmän treenit, joissa tehtiin rata vain kerran, sillä se oli aikalailla sama kuin nuorten ryhmän ratakin, vain putki vaihtunut puomiksi.

Foxy teki siistiä ja nopeaa rataa, kerran töppäsi kepeillä, olisiko siihen vaikuttanut vedättäminen, jolloin koira jätti viimeisen välin pujottelematta tai jokin muu? Ensimmäisellä videolla nuorten sm-treeniryhmän rata ja sitten toisen ryhmän rata Aalla. Aan kontaktit on muuten olleet hienoja viime aikoina. :)





Tänään oltiin sitten epiksissä ja joka radalla oli puomi... No, epiksissä on se hyvä puoli, että ne otetaan treenin kannalta ja Foxy pysähtyi puomille joka kerta, samaan tyyliin kuin ollaan sitä harjoiteltu. Tämä siis edellytti joka kerta, että Carina ehti puomin toiseen päähän reilusti ennen Foxya antamaan "ota" käskyn. Radoilta huomasi, että vasemmalta puolelta ohjaaminen on Foxylla hyvin vaikeaa vielä ja ota käskyn saadessaan koira ikään kuin lipsahtaa maahan, oikealta ohjattaessa tätä ongelmaa ei ole. Joten enempi vaan reeniä!!! Pena otti kyllä videoita mutta minä unohdin kameran kotiin...

Ekalta radalta nolla (A ja puomi meni hienosti :) vaikka Foxylta lipsuikin takapuoli maahan...) toiselta radalta vitonen (avokulma kepit! Ja Carinalta unohtui saattaa tai mitään siihen suuntaan, Foxy osaa olla kyllä itsenäinen, mutta ei avokulmissa ;) ja kolmas rata olikin sitten tooooosi vaikea ja suurin osa kolmosissa kisaavistakaan ei tuolta radalta nollaa saanut, hylkyjä suurin osa. Foxykin teki tuomarille selväksi noin viiteen otteeseen että se sitten kans oli hylly tämä rata!! Mutta!! Puomin kontakti täydellinen töks pysäys ja nakit juuri siellä missä piti, kunnes tuli käsky eteenpäin :D Lotta on hyyyyyvin ylpeä pikkutytöistään ja povaa suurta menestystä Varkauden kisoihin. Luokassa on nimittäin hurjat 4 kisaajaa, joista 3 pääsee jatkoon ;) Hylkäys ei tule kuuloonkaan sitten tietenkään!

Huomiset treenit vedänkin sitten minä itse, kun Anssi lähti johonkin reissuamaan. Mitähän sitä keksisi... Jos vaikka keppien avokulmaa ;) Vauhdissa!

Foxyn kiireinen viikko

Maanantai: Treenit nuorten SM-valkkuryhmällä (+ oman ryhmän treenit?)
Tiistai: Epikset
Keskiviikko: Minun apuohjaamani ryhmän treenit
Torstai: Vapaa?
Perjantai: Ratatreenit a la Lotta, ihan vaan Carinan kaa kahdelleen
Lauantai: Puomisuorituksen hiomista Seskarössä
Sunnuntai: Nuorten SM-agilitymestaruus Varkaudessa, ohjaajana siis Carina :)

Näin meillä! Joten touhua pitäisi riittää...

Kontaktitreeniä on koetettu ottaa ahkerasti, uskoisin sen menevän kisoissa hyvin, koska kontakteja ei ole muulla tavoin otettu kuin pysähtymällä, ellei sitten vauhti ole jollain yliluonnollisella tasolla sunnuntaina... Toivotaan että ei! :) Keinu meillä on ollut toinen kompastuskivi toisinaan, se menee omalla painollaan. Samoin kepit, joita on kyllä harkattu paljon myös (kotoa kun löytyy vain kontaktikapistus ja kepit)

Pikkuisen ahdistaa koko kontaktitreeni ja kisaaminen, mutta ei ne yhdet kisat koiraa tai treeniä kaada. Toivotaan vain parasta lykkyä Carinalle ja Foxylle ja mikä ettei siellä hyvin menisi, mestaruus kainalossa takaisin ;)

Vähän harmittaa oma kisainto, kun harmittaa tämä maha ja se ettei pääse itse koiran kanssa enempää touhuamaan. Kun haluaisin nauttia tästä mahastakin kokonaisvaltaisesti enkä harmitella sitä, etten pääse keräämään nollia :P Mutta pitää nyt ajatella niin, ettei Foxyn kanssa voisi kisata kuitenkaan, kun tarkoitus on harjoitella uudet puomin kontaktit. Ja kovasti on toiveissa päästä alkutalvesta taas radalle. Ei sieltä voi pysyä poissakaan...

Olen kyllä suunnitellut jotain koiranäyttelyäkin loppuvuodelle, joko erkkari, Jyväskylä tai messari. Erkkari sattuu vähän huonosti lasketunajan kannalta, joten mahdollinen ilmoittautuminen jää ainakin viimetippaan. Jyväskylä ja messari sen sijaan ihan mahdollisia, jos vain perhe pysyy terveenä. :) Sertejä tuskin kahmitaan noista kisoista, vaikka Foxy onkin nykyisin tosi sirpakka nuori nainen, hauskinta olisikin saada Lisa jo mukaan junnuluokkiin, ehkä mahdotonta, mutta olisi se siltikin kiva!

Kesä mielellä

Muutamia kesäisiä otoksia pihariennoista. :) Rommilta on jälleen kerran nypitty pää... nyt vakaana aikomuksena saada nypittyä siitä loputkin... *huoh* Ja kuvat saa jälleen kerran klikattua isommiksi! Mulla ei olleet aivan säädöt kohdillaan ja siellä auringon paisteessa sitä ei hoksannut, joten osa kuvista nyt on vähän mitä sattuu. Piti kuitenkin saada laittaa kun niitä kerrankin sain otettua.

Sun keppi on paras keppi











Vanhan on pakko levähtää...










Onhan se Rommi aika....












Ruma mutta rasittava (ymmärtääköhän kukaan muu meidän Rommi-huumoria?? Sitä on nimittäin pakko olla että jaksaa aina sen päivän kerrallaan...)







Lisa-Lirpukka, ainakin joku keppi on suussa ainakin vähän aikaa! JES!










Pusuja! (Ei oikeesti, mutta vähän näyttäis siltä :)











Lopuksi Foxy ja ne pokaalit... :D

Leikitään rommipalloa!

Foxyn ja Lisan kanssa treenattiin tänään kontaktikapistusta. :) Lisa tulee kontaktille "ota" -asentoon paljon säpäkämmin kuin Foxy, se on huomattavasti enemmän herkkujen perään, eikä sillä ole tietenkään mitään entisiä suorituspaineita kontakteista.

Lisa ei myöskään innostu leluista jos tietää että tarjolla on jotain parempaa, eli namuja. Foxy taas on jotakuinkin päinvastainen, se jaksaisi pallotella vaikka loputtomiin treeninkin yhteydessä ilman yhden yhtä namia. Lisassa on kuitenkin paljon saalistajaa ja taistelijaa, joten uskoisin, että oikein kanavoimalla saataisiin Lisastakin samanlainen leikillä palkittava, ellei raivokkaampikin, ainakin sen luonteesta päätellen. Nami on kyllä ihan hyvä motivaattori sitten luopumaan siitä leikistä, heh. Rommilla taas ampuu yli lelujen kanssa, lelun saatuaan se ei pysty enää motivoitumaan yhtään mihinkään muuhun, sillä kilahtaa niin sanotusti ja se kilahdus on jatkuvaa kolinaa sen päässä joka estää kaikenlaisten muiden stimulanttien tunkeutumisen sen aivolohkoihin. Joten Rommia palkkaamme namilla vain ja ainoastaan. Näin meillä, kolme koiraa, jotka ovat käytökseltään, ulkonäöltään, luonteeltaan ja kaikilta muiltakin osin niin erilaisia.... Että vähemmästäkin menee pieni ihminen sekaisin.

Lisan kanssa mentiin kepitkin ekan kerran. Pitäisi alkaa harjoittelemaan oikeaa väliä sen kanssa, Foxyn kanssa kun se taisi jäädä vähemmälle ja siksi se nyt sitten kostautuu toisena ja kolmantena välinä vähän väliä.

Ajattelin sitten ottaa treenin päätteeksi leikkimiskuvia pihalla, hain kameran ja Rommin ja heitin jalkapallon nurmelle. No, Rommi otti sen jalkapallon ja juoksi metsään ja tytöt meni perässä. Siellä Lisa sitten haukkui Rommia ja Foxy tuijotti vieressä etteikö tässä mitään enää tapahdukkaan. Koitin pari kertaa leikittää tyttöjä kepillä, mutta Rommi ja sen pallo houkutti aina metsään - Rommi ei siis hievahtanutkaan sieltä. Vein tytöt sisälle ja hain Rommilta pallon ja pistin takaisin varastoon (se onneksi luovuttaa minkätahansa lelun helposti eikä lähde sen kanssa pakoon - tämä jos mikä on ihana asia!!! Muutenhan sitä ei saisi ikinä sisälle tuommoisessa tilanteessa!). Koettipa vielä kaivautua varaston kivijalan alle, josko pallo olisi sieltä kautta saatavissa takaisin. Se koetti vielä pakoleikkejä minun kanssa, kun pyysin sitä sisälle, mutta sain sen sylitettyä jonkin "kiinnostavan löydön" varjolla ja kannoin takaisin sisälle. Että se niistä hauskoista kuvaussessioista.... Ensi kerralla jätetään se pallo suosiolla pois. Voi Rommi, Rommi...

Köllöilyä

Arvostelu

Unohtui sitten kirjoittaa arvostelu, se löytyy nyt myös päivitetyltä Näyttelyt-sivulta, joka ei hetki sitten vielä toiminut. Arvostelu kuului näin:

Bra huvud, slarvar ngt med vänster öra, bra ögon, bra bett, hals, skuldra, kropp, korrekt kors, bra ben, fötter, vinklar, rör sig OK.

Suomeksi jotakuinkin näin:

Hyvä pää, vasen korva jokseenkin kevyt, hyvät silmät, hyvä purenta, kaula, olkapää, vartalo, oikeanlainen 'risti' (kors, eli sään ja lantion välinen alue selässä), hyvä luusto, jalat ja kulmaukset, liikkeet OK.

Heh, eli aikas nopeasti saneltu, tuomarilla oli selvät sävelet ;) Foxy käyttäytyi todella hienosti ja kävelykin meni nappiin, ainoastaan roppikehässä lähdin liian innokkaasti liikeelle ja Foxy laukkaili puolet ympyrästä. Nyt harmittaa tietenkin, kun ei olla enempi käyty tänä kesänä kehissä vaikka tarkoitus on kyllä ollut, edes Oulun näyttelyyn en muistanut ilmoittautua.. aiemmissakin ilmoittautumisissa kävi juuri niin, että päivän liian myöhään olin menossa ilmoittautumaan, tai vasta muistin että ainiin se näyttely!! Tekisi tietenkin mieli erkkariin, mutta koska LA on 2. 10 ja erkkari 11. päivä, heh, taitaa jäädä väliin. :) Mutta ehkis messariin sitten, sieltä tuskin vaan on mitään serttejä noin vain noudettavissa...

Kemin koiranäyttely

Lunttasin eilisiltana netistä parsonklubben sivuilta koiria mitkä Lars Adeheimer, Kemin tuomari oli rankannut rotunsa parhaiksi kussakin tuomaroimassaan näyttelyssä Ruotsissa ja siellähän oli liuta värikkäitä, pilkullisia ja joillakin korvatkin vähän repsallaan :D Sekös minua ilahdutti!

Eli vähän eläteltiin toiveita jopa sertistä, kun tiesin, että muutamat lähiseutujen mahdollisista kilpailevista kanssasiskoksista olivat jo sertinsä saaneet. Toki siellä sitten oli monta aivan tuntematonta nimeä ja sanoipa Lissu, että yksi tiukka kilpakumppanikin löytyy junioriluokasta. Junioriluokan neidit saivat kuitenkin parhaimmillaan vain EH:ta ja kun Foxy oli ainoa avoimen luokan erinomainen ja pääsi Aavan kanssa kahdestaan PN kehään, tarkoitti se jo kehään mennessämme sitä, että serti oli meidän! Se ihan oma ensimmäinen serti!!! Kaiken huippuna tuomari valkkasi Foxyn PN ykköseksi ja Maitomiehen Morganin retostellessa upealla kropallaan sijoituttiin toiseksi rop-kehässä ja Foxy oli näin on VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras edustaja, hih! Hurjasti saatiin läpysköjä ja ruusukkeita ja kaksi pokaaliakin käytiin jälkeenpäin hakemassa.

Avoimen luokan nartut:


PN-kehä, Aava ja Lissu sekä me:


ROP-kehä, Maitomiehen Morgan ROP, Dark Russell's Falconetti VSP :):


Kehäsihteerillä vain oli hurja hinku mennä eteenpäin, joten tappijalat olivat kehässä jo ennen kuin ehdin arvosteluani saada, ettei siinä jäänyt aikaa poseeraamista varten roppikoiran kanssa tai mitään muutakaan. Kuvia on tosi hintsusti. Tässä yksi ROPista ja meistä. Kyllä se vain edelleen minun huomaamattani ottaa välillä tuon järkyttävän takareisien venytys poseerauksen....

















Muuten laittaisin tuloksen jo parsonpalstallekin, mutta minulta meni narttujen sijoitukset ihan sivu suun, urokset kyllä muistaisin kaikki. Edellisen kerran ollaan käyty näyttelyssä erkkarissa Lokakuussa, joten oli vähän semmoista hoppuilua koko kehäily. Käytin Foxyn palkkaamisessa kumipalloa, joka maistui niin pahalta, että se piti heti pudottaa suusta, kun sen sai napattua, mutta aina piti tietenkin suuhun se saada. Pallolla toimi tosi hyvin, ei jälkeäkään nuoruusvuosien löysäilystä, häntä tönötti pystyssä koko ajan ihan ilman pitelemistä. :)

Lisa pääsi mukaan myös, vähän jänskätti isoimmat ja äänekkäimmät koira, mutta pallon johdatuksella niistäkin selvittiin. :)
















Otetaan joku oikea edustuskuva tuossa omalla pihalla myöhemmin, tässä näyttelyssä napattua tuhrua.

Agirotu :) - lisätty kuvia

Vihdoin ja viimein pääsimme Agirotuun, joka järjestettiin tänä vuonna Nastolassa Lahden kupeessa. :) Alunperin tarkoitus oli lähteä Foxyn ja Rommin kanssa, Rommi varakoirana ja Foxy kilpailevissa mineissä ihan oikeana koirana. Suunnitelmat muuttuivat ja yhdistimme rotuilun meidän ainokaiseen häämatkaan ruotsin laivalle, jolloin Foxy sai olla hoidossa Esan tädin ja sedän luona Kirkkonummella. Rommia kun ei oikein luota hoitokoiraksi vieraammille..

Torstai aamuna päivää ennen lähtöä olin kohtuu apeana, sillä lepäilin vielä sairaalassa tarkkailtavana supistelujen takia, jotka kuitenkin osoittautuivat aivan vaarattomiksi. Neuvoivat kyllä lepäilemään ja ottamaan rauhallisesti, joten ei auttanut kuin etsiä Foxylle agirotuun sijaisohjaaja, kun en itse nyt sitten voinut juosta. Lähdettiin suunnitellusti matkaan perjantaina ja yövyttiin Jyväskylän lähistöllä maatilamatkaillen. Foxy teki tuttavuutta pihapiirin koirien kanssa, molemmat taisivat olla aika iäkkäitä jo ja erityisesti pulskan puoleinen basset oli oikein veikeä ilmestys ja haukkui Foxya kun se juoksi pihavahtia karkuun. Basset ei pahemmin enää juoksuaskelia ottanut. (Kuvat saa klikattua kivemmiksi, aina pitää muistuttaa, varmuuden vuoksi vain :))














Lauantaina oltiin sitten ihan ajoissa paikalla Nastolassa ja etsiskeltiin tovi parsontelttaa. Näin ystävällisen näköisen parsonistin uroksensa kanssa ja kysäisin teltasta, hetihän sieltä tuli vastaus ja tunnistin tämän laupiaan samarialaiset myöhemmin Marjaksi, olisikohan tuo komea poika sitten ollut Hugo? Terkut sinne, jos satutte lukemaan, minä en vielä aivan kaikkia kasvoja tunnista. :)

Näkymää kentille, joita oli siis neljä plus harjoituskentät.













Teltalla juttelin hetken Marjun kanssa kun siihen tulikin Sari ihmettelemään, josko hänen lainakoiransa olisi jo saapunut paikalle. Ei me sen kummempia siinä poristu, kun aikaa starttiin oli alle tunti enää. Sari kävi Foxyn kanssa harjoitusradoilla ja totesi että ohjattavissa on. :)

Ensimmäisenä ratana meillä oli SM open karsintarata. Odotukset olivat tietenkin nollassa, heh, mutta vitonen sieltä tuli, tällä kertaa kepeiltä, jotka Foxy lopetti kesken. Tuomarina Bob Griffin ja kisaajia mini2:ssa 39. Sijoitus 9.



Vitostuloksellakin pääsimme siis jatkoon 20 parhaimman joukkoon ja pian alkavaan finaalistarttiin. Sari lupasi pistää kampoihin kolmosille, mutta vaudin lisääntyessä virheet lisääntyy ja nyt vitonen kerättiin puomilta. Tällä vitosella Foxy selviytyi SM Open mini 20. Ja vaikka ohjaajan muutos ilmoitettiin ajoissa, joka paikassa kuulutettiin minun nimeäni ja tulokset myös on kirjattu minulle, vaikka ohjaksissa olikin siis Puusaaren Sari. Tuomarina tällä radalla Anne Tammiksalu.



Foxyn olin ilmoittanut myös D-kisaan ja sieltä jälleen vitonen, jälleen puomilta. :P Ollaankin nyt Sarin kanssa kiitos hänelle, käyty keskustelua kontaktiharjoittelusta ja olen päättänyt vaihtaa metodia toiseen. Siitä kerron lisemmin myöhemmin tässä blogissa, jos saisi vaikka jotain treenivideota otettua, että selkenisi useammalle mitä me oikein koetetaan tehdään ja saadaanko edes mitään tuloksia aikaiseksi!



Foxy pääsi vielä sunnuntaina kirmaamaan, kun oli joukkueviestien aika. Sari halusi (niin, ihan halusi ;)) ohjata Foxya sunnuntainakin, vaikka joutui pitämään päässään kirkkaan keltaista nilkkasukkapipoa johon oli niitattu tennispallo. Alla olevalta videolta näette kaiken... Joukkueeseen kuului neljä vauhdikasta pallosalamaa, joka oli siis myös joukkueen nimi. Ensimmäisenä radalle kiihdyttelee Foxy, toisena Rätti Annen ohjaamana, kolmantena Sera ja Johanna ja viimeisenä viestin vievät loppuun Teemu ja Fanni. Tällä kokoonpanolla sijoituttiin hienosti kymmenensiksi, vaikka yli puolet koirakoista olikin ensikertalaisia, tai miten sen nyt laskee ;) Vaudikas laji tuo joukkueviesti, ensi vuonna pitää kyllä myös päästä mukaan jos aikataulut vain mitenkään antavat myöten! :)

Pallosalama Foxy ja sijaissalama Sari



















Foxy kiskaisi tällä kertaa sen vitosen keinulta.. Olen pahoillani Sari, niin kovasti kun koetitkin niitä nollia meille saada :) Kiitos kuitenkin loistavasta ohjaamisesta ja ennen kaikkea treenivinkeistä!



Lopuksi vielä pukukilpailun voittanut medi kilpailevien joukkueen "Latin Lover and his Ladies" viesti videoituna :D