Omatoimista puuhastelua, harmittelua ja kesän odotusta!!

Saa nähdä jatkaako tämä blogi vastaavanlaista hiljaiseloa koko kesän!! Toivottavasti ei.. :P Tuntuu vain, kun ei pääse säännöllisesti treenaamaankaan kenenkään kanssa on niin vaikea keksiä mitään kirjoittamista, kun ei kameraakaan ole, jolla edes piristää hyvinkin tylsäksi käyviä kirjoituksia, kun ei oikeasti ole mistä kirjoittaa.

Seuramme pj ja kauan lajia harrastanut sekä myös menestystä niittänyt Mika Moilanen pitää koulutusta Kallilla parin viikon päästä :) Ilahduttaa muiden puolesta ja harmittaa tietenkin, kun itse en pääse, olen tätä odottanut siitä lähtien kun valmennusryhmän taakseni jätin, silloinkin kasvavan vatsan takia. No, Carina on onneksi lupautunut viemään Foxyn treenattavaksi, hauskempihan se on treenata, kun koira saa mennä kaikki esteet ja osaakin vielä jotain.

Eilen testasin pihalla Foxyn ja Lisan kanssa rytmittämistä jarruttamalla pysähdyksiin ennen hyppyä tavoitteena kääntää koira vasemmalta aitasiivekkeen ja pystyssä olevan pujokepin välistä mahdollisimman tiukasti. Väli oli n. puoli metriä leveä - se onnistui Foxylla erinomaisesti!! Sen jälkeen otin peruskäännöksellä ilman pysähdystä, käsi alhaalla (hyvä esimerkikki Dammin artikkelissa uusimmassa Agi.fi-lehdessä, vink vink!) ja Foxy venyi pujottelukepin toiselle puolelle, maahantulo tosin oli melko hyvä myös tässä, eli ei siis venynyt kauas muuten kuin leveyssuunnassa.

Lisa sitten oli niin minussa kiinni, että pysähtyi minun kohdalleni kun kokeilin jarrua, se kun ei vielä lue eikä lukitse esteitä samalla lailla kuin Foxy, jos ikinä. Ne vain on sillai erilaisia. Sitten Lisallekin peruskäännöstä ja kääntyy siististi siivekkeen ja kepin välistä, siivekettä nuollen. Tämä hyvä puoli on siitä, että se on niin kiinni ohjaajassa, mutta minkä se voittaa käännöksissä se kuitenkin vielä häviää vauhdissa kolmin kertaisesti. Se epäröi tällä hetkellä radalla tosi paljon, luulisin, että tämä on pitkään jatkuneen puomi ja keppitreenin aikaansaannosta. Eli näiden epävarma suorittaminen heijastuu sitten koko radan suorittamiseen. Mutta kyllä se varmuus sieltä vielä saadaan ja sen myötä vauhti. Muistan kyllä viime kesän, kun keppejä tai puomia ei otettu ja jeps - vauhtia oli kyllä :)

Niin mainostan nyt vielä edellistäkin loistavampaa Agi.fi-lehteä, joka kannattaa kyllä tilata jos harrastat tai kisaat!! :) Erik Erikseni artikkeli vaikutti todella hyvältä, samoin ohjaustekniikat, joita käytiin Jenny Dammin kuvien avulla lävitse. Psyykkauksesta oli asiaa myös, aina niin tärkeä aihe ja tosiaan, mitään en ole vielä ehtinyt lukea, sormet vain syyhyää!!

Joren kivekset ovat pysyneet jo kauan paikoillaan, tervetuloa siis näyttelykausi! :)