Apetta

Jos iltani ratoksi kirjoittaisin mietteitä palluroista, Ossi kun nukkuu, vaikkei ihan vielä nukukaan ja isot koirat ovat vielä ulkona tekemässä iltapissejään ja haukkumassa naapureille, onneksi ei sitä sentään. Kuvat on vain otettu iltaruoalta eilen, pennut saavat ruokansa yhdestä tai kahdesta astiasta kerrallaan, välillä nirsoillaan - välillä syödään hyvin, Jytky on yleensä astialla ensimmäisenä ja viimeisenä ;)

Prinsessa, pikkupirpana, sirppana, tirpukka. :) Aivan ihana piiperö! Se on niin pikkuinen ja niin hassu, muistuttaa monelta osin äitiään, sekä käyttäytymisen, luonteen että ulkomuotonsakin puolesta. Niin hurmaava tyttö ja niin pieni! Minille tulee kippurahäntä tai ainakin porukan kaartuvin.

Miss Bones eli Miss perfect ;) Tämä tyttö on jotenkin äärimmäisen tasapainoinen kaikilta osin, en tiedä mikä siinä tarkalleen ottaen tekee sen, se vaan on jotenkin niin harmoninen olemukseltaan. Ihana, ihana tyttö! Bonesilla on pieni, sisäänmenevä napatyrä. Saa nähdä mitä lääkäri siitä tuumaa. Olen itse koettanut näistä lueskella, kun ei aiempaa kokemusta ole, joten en ole aivan vielä toivoani menettänyt neidin "täydellisyyden" suhteen. Vaikka eihän kukaan sitä oikeasti ole... Tyrän saattaa lukemani mukaan erityisesti kehittää pentu joka on syntynyt ahtaan synnytyskanavan läpi ja Bonesillahan oli vaikeuksia ulostulemisen kanssa kovastikin, juuri vatsankohdalta otti kiinni.

Pikkupoika, jäppiäinen, ikku-ukko. Meidän yees-mies, se vaan on ja sille sopii. Vaikka kyllä se osaa pistää hanttiin ja sanoa takaisinkin tarvittaessa! Pikkupoika syntyi häntä ihan säkkärällä, nyt se on suora siihen verrattuna, mutta arvailisin, että mutka sillä on tai sellainen tulee/tulee näkyviin. Tällä pennulla on myös, vielä edellista pikkuista pienempi napatyrä.

Jytky, iisopoika, valkoinen, kuten Ilse sanoo, on porukan kovaäänisin ja isoin edelleen. Käyttää selvästi kokoaan häikäilemättömästi hyväkseen leikin tiimellyksessä. Jytky on kaikin puolin virheetön pakkaus - paitsi että se on aika iso... Mutta pitää olla pikkuisen pläski!!

Tämä on ihana pesue kaiken kaikkiaan, laidasta laitaan on taas saatu ihmeteltävää (ainakin) kahdeksan viikon ajaksi, joista ajatella, enää 3 jäljellä... Harmittaa kyllä nuo kaksi tyrää ja häntämutka pikkupojalla. Pikkupoika on kyllä muutenkin niin kummanoloinen, tappijalkainenkin, ettei sille näyttelykotia olla etsimässäkään, vaikka se onkin muuten kaikinpuolin aivan mahtava ukkeli <3 Ja ehkäpä Miss Bones vaan olisi muuten aivan liian täydellinen, jos ei sille olisi tullut jotain tuommoista.