Mätsärissä

Mätsärissä on nyt käväisty, kehiin ei sitten edes ilmoittauduttu, kun päästiin niin hyvissä ajoin lähtemään, että ehdittiin pyörähtää kehässä harjoittelemassa ennen niiden alkamista. Hienosti otti poika kontaktia ja onnistui namilla palkkaaminen. Kannoin sylissä pahimpien koirasumien läpi ja annoin muutamien valikoitujen lääppiä Jytkyä makkaroiden kera ja hyvin meni. Eräs pikkutyttö viihtyi meidän seurassa pidempäänkin :)

Lähdettiin sitten pois ennen kehien alkamista tosiaan, meille riitti että nakkipussi tyhjeni ja poika pysyi iloisella mielellä. Vähän sillä on isän vinkeitä sen suhteen, että meinaa haukku päästä jos joku huolettaa, mutta hyvin sen sai pidettyä kontaktissa kun oli tarkkana, eikä se ihan niin herkästä huolestunut, vaan aika luottavaisin mielin kuitenkin oli minunkin kanssa :)

Tässä vielä kuva ukosta nakkia odottamassa, kuinkas muuten!

Jytky på Match Showen, väntar på godis...

Mätsäriin huomenna

I morgon ska jag tag Jytky med och vi går till en inofficiel hundutställning som arrangeras i Laivakangas. Det har varit nu en tid att jag har inte haft möjlighet att göra något med honom, så vi får ser hur går det med att träffa så mycket hundar och människor på en gång.

Nästa veckoslut finns det gryträning igen i Oulu, men vi ska se om vi lyckas att gå. Mina föräldrar kommer på besök då, men det skulle ju vara viktigt för Jore att möta reven igen. Kanske bara Esa kunde gå med honom då.

Huomenna lähdetään Jytkyn kanssa käväisemään mätsärissä Laivakankaalla. Nyt onkin mennyt vähän aikaa että ollaan puuhasteltu mitään, joten saa nähdä kuinka meidän käy...!! Jospas hyvin kuitenkin, mennään varovaisin mielin.

Ensi viikonloppuna Oulussa olisi taas luolatreeniä, saapi nyt nähdä päästäänkö lähtemään kun meille tulee Sotkamosta mummia ja ukkia käymään. Ehkä Esa saattaisi lähteä itseksiään Joren kanssa, kun ei saisi nyt liian pitkää taukoa taas tulla tällekään harrastukselle ja tiedettävästi kun näitä treenejä ei hurjan usein ole.

Tiistain treenit ja kisavideot

Sattui ikävyyksiä treeneissä, sillä Foxy kävi Thelman korvaan kiinni. Tämä kaikki omasta ajattelemattomuudesta kuinkas muuten. Thelma on vähän arka ja alkoi haukkua räksyttämään, kun Foxy oli radalla pyörimässä pallo suussaan ja tuli ilmeisesti liian lähelle. Thelma oli kouluttajalla hihnassa radalla, eli siis kaikin puolin typerä asetelma enkä ymmärrä miten saatoin olla tajuamatta! Ei Foxyn kanssa voi pitää radalla yhtä aikaa toista provosoivaa/provosoituvaa tai kuumuvaa koiraa, ellen itse pidä omaa koiraani koko ajan kontaktissa tai töissä. Ja nyt en pitänyt, vaan menin kuuntelemaan kouluttajalta palautetta. Että näin sitten kävi. Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Nujakka oli onneksi nopeasti ohi, saatiin koirat irti toisistaan (onneksi Thelma ei ole terrieri...) ja selvittiin perinpohjaisella säikähdyksellä. Pahoillani olen edelleen sattuneesta :(

Tehtiin alkeisryhmältä jäänyttä rataa, kun ei meitä ollut kuin kaksi rakentamassa/treenissä ja teemana vauhti, joten se sopi hyvin. Foxy teki vauhdilla ja kauniisti! Olin tosi iloinen. Puomit sain kanssa sujumaan ja treenattiin pariin kertaan pallon kanssa päätyyn etenemistä. Sitä sietääkin treenata enempi.

Viikonloppuna käytiin sunnuntaina kisaamassa, surkein tuloksin. Tai ei niistä tuloksista niin väliä vaan siitä, ettei Foxy mennyt kontakteja ollenkaan nätisti vaan ihan miten sattuu. No, aalta nyt en vielä odottanut suuria, mutta onnistuin sössimään taas vaihteeksi puomitkin omalla epäröinnilläni ja niiltäkin sitten virheitä. Eikä keinutkaan mitenkään kauneinta katsottavaa ollut. Mutta jos yrittämällä yritän etsiä jotain positiivista... hmm. äh. En löydä mitään. Mulla on nyt jotain masennusta oikeasti... Hyppyratakin oli semmoista kaartelua, vaikka rataantutustuessa oikeasti koetin paneutua koiran linjoihin ja käännöksiin, mutta ei sekään sitten käytännössä mennyt niin kuin yritin, olin varmasti aina vaan auttamattomasti myöhässä. Sieltäkin tuli siis yksi kielto (agiradat hylsyjä) ja etenemä oli etanan sellaista, niiden kaarrosten takia tietenkin, koirahan kyllä paukutti menemään. Esa onnistui onneksi söhläämään ekan radan videoinnin kanssa, että se tuli vain osittain tallennettua, joten en viitsi sitä tänne laittaa. Kaksi muuta siis alla toinen agirata ja sitten se hyppis.

Batsi sai uudeksi nimekseen Nelli ja ensimmäiset päivät ovat kuulema sujuneet hyvin, yksinolokin :) Kaverina Nellillä on 3-vuotias rotikkauros, ihan niinkuin Foxylla oli Opa! <3

Mörkö kulkee reippaana poikana Joensuussa Baby-pentukurssilla, jota seuraa isompien pentujeen pentukurssi. Sille kurssit tekeekin hyvää, kun osaa vähän arastella sielläkin. Sehän oli se meidän reppana hernepussi täällä kotonakin, joten ihan oikeaan paikkaan pääsi perheeseen, joka pääsee poitsua kuljettelemaan ahkerasti :)

Zelda oli päässyt tiistaina ihan ensimmäisiin agiharkkoihin ;) Lähdössä pysymistä ja takaakiertoa ja eri kulmia hypylle. Rimat maassa tietenkin, eikös niin Marjaana?! ;) Kuulema niin rauhallinen tyttö kanssatreenajankin mielestä :D No se on hyvä aloittaa rauhallisesta, mahtaa siitä vielä kiihtyä jossain vaiheessa, heh.

Ja Jytky se täällä olla Jytkyilee kotona. Se on jo äitinsä korkuinen, HUI! Vaikkakaan kropan mitta ei aivan yllä samaan, että saapa tosiaan nähdä miten Jytky siitä vielä tulee...!! Käsittämättömän ketterä se on tuollaiseksi ronkeliksi, ei voisi uskoa :) Suunnitelmissa oli käväistä viikonloppuna Mätsärissäkin sen kanssa. Se on niin reipas ja iloinen nassikka ettei ole toista.

Hei, hei tyttö

Niin siinä sitten kävi, että Batsikin lähti uuteen kotiin. Kävi kuitenkin niin ihanasti, että uusi koti löytyi Keminmaasta ja saattaisi olla jopa mahdollista, että me nähdään tyttöä vielä agilitynkin merkeissä, ehkäpä ihan samassa seurassakin, kuka tietää! :)

Batsia (tai nimihän mahtaa vielä vaihtua) koitellaan kuitenkin myös metsätouhuissa, isäntä oli jo ihan kokenut luolametsäilijäkin, joten mielenkiinnolla jäädään odottamaan tuloksia siltä saralta. Osasivat kuitenkin ihan terveellä tavalla suhtautua pennun ottoon ja kuulema jos ei typykästä luola-/metsästyskoiraa tule, niin laitetaan sitten uusi ;) Niin näiden kanssa aika herkästi käy, itseasiassa myöskin siinä tapauksessa, että se ensimmäinenkin olisi ihan toimiva kaikessa mitä sen kanssa yrittää! Parsonit nyt vaan tykkää kulkea kaksin, heh, tai kolmisin.

Haikeus tuli tietenkin, eihän sille minkään voi. Pentupaketit sain kuitenkin väsättyä kasaan, villapaitakin löytyi autosta lopulta! Jytkylle joutuneekin sitten jo tekemään uuden, mutta sillä on niin hyvä, tiheä karva, ettei sen kanssa varmaan tule olemaan huolta kylmästä, se on niin touhukas muutenkin. Autossa nuo villikset tarpeellisempia on muutenkin.

Huominen häämöttää jo ja pelkkä ajatus väsyttää! Neljältä ylös, jos aikoo ehtiä ajoissa Ouluun kisaamaan. Brr...

Tässä vielä viimeinen kuva kaksikosta:

Neljätoistaviikkoiset

Onnistuin ottamaan uusia kuvia pennuista pöydällä. Se olikin huomattavasti helpompaa taas, kun malttavat seistäkin sen 10 sekuntia minkä itselaukaiseva vie ;)

Witty Fox Baci e Abbracci

Witty Fox Bandito Bianco

Tiistain treenit

Tiistain treeneissä vauhtia piisasi. Meitä oli paikalla minä ja Katja. Foxy pystyy paremmin kulkemaan matolla tänä vuonna. Ehkä olen ollut tietoisempi lämmittelystä ja homma toimii siksi paremmin, eikä liukastele lähestulkoon ollenkaan. Nyt kun saisi vielä iskostettua mieleen ne rangantaivutukset aina ennen treeniä.. ne meinaa välillä unohtua.

Otettiin Pajarin rataa, kuten suunnitelmissa oli, tosin pari estettä jouduttiin jättämään pois, kun meidän halli ei ole aivan normi kisaradan levyinen, vaan uupumaan jää muutama metri. Juuri sitten nämä kohdat joissa rataa oltiin vähän muokattu, tuli sitten virheitäkin molemmille. Minulle ihan loppuun asti ongelmaa tuotti tiukka käännös pituudelle (kuvan 11-12, tosin 11 hyppy oli oikeasti aikalailla kohtisuoraan 12 alla), jota ennen koira nakattiin nopsaa hypyn kierrolle ja jolta Foxy aina ja iankaikkisesti suuntasi suoraan puomille, joka oli heti pituuden vieressä. Aina. Paitsi ekan kerran, kun tehtiin nolla. Sain sen hilkusti käännettyä ajoissa. Ja nyt sitten, kun olen asiaa kaksi päivää miettinyt... Miksi en vain valssannut? Eteen kun ei ollut kiire, pituuden jälkeen tuli keinu. Valssiin ei ollut kiire myöskään, Foxy tuli esteen kierrolta hypylle, joten vauhti vasta kiihtymässä. Se olisi varmasti toiminut.

Tässä ratapiirros. Estevälit n. 5m. Ei ole aivan totuudenmukainen valitettavasti, heh. Olen nyt kaikki vaan änkännyt siihen, että vähän yhtä tyhjän kanssa koko kuva!!

Mutta tyytyväinen olen, että ensimmäinen rata oli nolla, ihan ok, ei edes pahasti pelasteltu ;) ja jopa Aan kontakti meni hienosti. Tämän jälkeen se ei sitten mennytkään enää, kun koira sai vauhtia kinttuihinsa innostuttuaan vähän (se mm. räkytti aika reippaanlaisesti välillä) ja sujahteli Aan suurimman osan ajasta miten sattuu.. Jepujee. Mutta vaadin siltä sitten aina vain parempaa jäämistä, ensin pysähtymällä lähemmäs jne, kunnes lopulta sai jo juosta vapaasti ohi ja heittää pallon eteen, jonka jälkeen vapautus.

Haaveena toki tulevaisuudessa on, että kontakti pysyy, vaikka heitän pallon suoraan eteen koiran kuonon edestä. Vielä niin kaukainen haave tosin.

Puomi ja keinu joka kerta upeesti. Hyvä Foxy jee! Ja otettiin rataa aika monesti. Näillä eväillä me nyt sitten mennään Ouluun rohkiasti vaan starttaamaan 3 rataa. Toivotaan, että kontaktit pitää ja koira pysyy hallussa.

Foxy liikkuu ja toimii nätisti ja kepeästi, mutta silti se pitäisi muistaa se fyssariaika varata, miten muistan??? Päivisin ei hierojaa saa kiinni, joskus kokeilleena, joten pitäisi muistaa illalla soittaa. Minulle kaikkein pahinta on koettaa muistaa soittaa johonkin tiettyyn aikaan :P

Kisat tähtäimessä

Kylläpä väsyttää. Pitäisi tulostaa muutama nippu lippulappusia illan valmennusryhmän treenejä varten, luonnollisesti vähän siivota myös ja suunnitella jotain... aina pitää olla vähän suunnitelmia.

Olin pari päivää sitten blogannut huomaamattani "vauvablogin" juttuja tänne Witty Foxyyn, ei varmaan jäänyt lukijoilta huomaamatta, että teksti oli vähän kuin väärässä paikassa ;) Joten se on poistettu ja siirretty sinne minne se kuuluu.

Pentuja tekisi mieli paijata lakkaamatta, ne ovat jotenkin vain niin ihania ja totuus siitä, ettei niitä voi pitää juoksentelemassa lattioilla koko päivää, tekee niistä varmaan vain entistä paijailtavampia. Ilse siis joko kiljuu, kun pentu tulee vasten ja nuolee/raapii/puree tai sitten se yllyttää pentuja varta vasten hyppimällä ja pomppimalla, ETTÄ ne nuolee/raapii/puree ja isä tai äiti joutuu tulla hätiin. Eli ei toimi ei. Vauvaa voi kyllä pitää lattialla kun kerran tai pari pennuille murahtaa, niin eivät tule sen luokse. Itse siis toki vieressä ollen. Onneksi pennut viihtyvät edelleen hyvin ulkona, nykyisin pidän jo koko laumaa kerralla aitauksessa. Foxy kuopii maata pitkään ja hartaasti tehdäkseen selväksi paikkaansa laumassa ja hyvin pennut sen tunnustaakin. Eikä meidän nartutkaan koskaan millekään ala, jos en minä ole läsnä. Silloin Lisan päässä yleensä napsahtaa päälle "narttu"-vaihde ja jos tilanne niin vaatii (lelu, ärinä tms), se haastaa Foxylle riitaakin. Mutta, kuten aiemminkin todettu, riitaa ei olla nähty sitten kevään ja toivottavasti tällä jatketaan!

Seisontakuvia pitäisi taas koettaa saada aikaiseksi, kun pöydällä käyttäytyminen on jo tosi hienoa, sitä sentään ollaan harjoiteltu. :) Hihnassakin nämä kävelee (vielä) niin nätisti, kun sitä tehdään niin vähän. Yleensä jos jompikumpi pennuista lähtee lenkille mukaan (yksin lenkkeillessäni mukana ei ole kuin max. yksi aikuinen koira ja yksi pentu, koska ylimääräisenä elementtinä on aina myös vaunut ja/tai irti oleva lapsi, heh) niin se saa kulkea vapaana koko matkan. Eilen löydettiin Foxyn ja Batsin kanssa metsästä vanha poron tai peuran ruho. Luut ja karvoja enää jäljellä, lantio löytyi toisesta paikkaa ja rintakehä toisesta. Leukaluusta puolet polun varrelta ja pää komeine sarvineen kaatuneen puun juurelta. Ja heijastinpanta lojui sotkun keskellä. Foxy kävi tarmokkaasti kuopimassa maata ruhon luona. Batsi vain haisteli tarkkaan.

Mutta nyt alan tekemään niitä hommia. Illalla treenit ja viikonloppuna kisat, hauskaa!! :) Näin se on marraskuukin jo puolessa välissä. Nämä kisat onkin tämän vuoden viimeiset.

Suloinen

Minipentutreffit

Jag skriver bara lite på svenska på en gång. Jag måste kolla up orden så ofta att skrivning blir alldeles för långsam!

Marjaana, Zelda och Ninja var på ett minibesök igår, det var lite för hektig för Esa inne i huset, så jag kunde inte stanna ut för så länge..

Valparna fick äta massor av godis, då de var så kalt och mörkt ute och dem såg ut inte så roliga, heh. :) Jag hade varit ut först med Jytky, och han var ju pigg och duktig, även med pappas igelkott-tröja på ;) Valparna fick också träffa med rottweiler Jupe. Han är jättesnäll och lung, men så stor, att det är väldigt svårt får en liten terriervalp att förstå, att det blir ingen harm att han också rör sig lite, för att inte tala om, springer efter!

Till slut tränade vi lite passerande med Foxy, Ninja och Zelda, och det gick jättabra med alla. Så duktiga tjejer! För Foxy räcker det att säga "Bollen" och efter den finns där ju inte nåt annat på hela världen :)

Marjaana kävi eilen Zeldan kanssa pikaisella pentutapaamisella, kun ei perhe-elo antanut myöden touhustella pidemmästi. ;) Toisella kertaa sitten oikein perusteellista pentupuuhaa, eikös?

Me ehdittiin kuitenkin ottaa parit luoksetulot ja säikytellä pentuja Jupe-rotikalla.. Säikyttely tosin ei ollut itse tarkoitus, Jupehan oli vain oma rauhallinen itsensä, mutta ehti nuuskutella Zeldan perään ennen kuin Kaija sai sen taas luoksensa. Zelda tietenkin kiinnosti eniten kun haisi joltain aivan muulta kuin nuo meidän naperot. Ei Zeldakaan mitenkään järkyttynyt, mutta ehkä meidän olisi tovi kauemmin kestänyt olla pihalla, että pennut olisivat kunnolla rauhoittuneet ja todenneet ettei missään ole mitään hätään. Ehkäpä kuitenkin pimeä, kylmä piha vaikutti eniten, ettei mitään riehumista tosiaan edes nähty ja tuskin edes olisivat siihen rauhoittuneet, kun sisälle vain teki mieli jos ei nakkia ollut koko ajan tarjolla!

Yhtään ei edes kellään tehnyt mieli äristä suuntaan tai toiseen, vaikka sisätiloissa herkästi aletaankin "seisoskella" - sen verran inhaa oli olla ulkona! Jore käväisi pihalla juoksemassa myös ja taas Zelda sai eniten körmyytystä.. että taitaa olla uusimisen paikka tälle reissulle ja mieluusti valoisan aikaan vielä. Pistetään ensin paikat uusiksi täällä sisällä niin että kuumuvat tarpeeksi ja sitten vasta ulos tutustuilemaan muihin koiriin :)

Lopuksi otettiin vielä ohitusharjoituksia Foxyn avustuksella sekä Ninjalle että Zeldalle ja samalla se toimi toisin päin. Foxy on nykyisin jo niin pallohullu, ettei sitä kiinnosta mikään muu maailmassa enempää. Eilen lenkillä ollessa pikkuinen - VALKOINEN - westie (korostan pientä ja valkoista, koska ne ovat juuri niitä pahimpia Foxyn mielestä) käveli polun yli meidän edellä. Näin ensin miehen, otin koirat haltuun "pallo" vihjeellä ja olin pantoja selvittelemässä, kun koira asteli tien yli. Foxy käänsi päänsä koiran suuntaan - edelleen ilman hihnaa, kun en ehtinyt! - ja katsoi takaisin minuun - laitoin sen hihnaan ja pallo suuhun. Voi miten olin ylpeä! :) Vasta uudelleen hihnasta päästettyäni Foxy hieman etsi koirakon hajuja, mutta siinä kaikki. Meidän hihnaräyhä alkaa ehkä tosiaan olla jo entistä aikaa.... :) Siispä nämä eilisetkin ohitusharjoitukset menivät joka kerta aivan nappiin. Vielä harjoittelua, uskon, kaipaa se, että vastaantulijaa saattaa itse moikata ilman että pöhinää kuuluu sivulta. Täällä pikkukylillä kun on hyvin tyypillistä morjestaa kaikkia tuttuja ja tuntemattomia, aikuisia ja lapsia ja se voi toisinaan tehdä pienelle ärrierille tiukkaa ymmärtää, että "Hei!" sanoessaan mamma ei oikeasti tarkoita "Nyt kimppuun!!!"

Loppuun vielä kevennys meidän löhöpojista tv:n äärellä...

Taitavalle kuskille taitava hevonen

No minulle ainakin sattui ihan luonnonvalinnan kautta tosi taitava heppa ja kuskikin vaan kehittyy ;) Harmi etten enää elä niitä ihan nuoruuteni vuosia, että kiinni otettavaa riittää!

Eilen pyrähdettiin ensimmäisissä valmennusryhmän treeneissä. Ollaan vähän semmoinen "risa" porukka vielä, kaikki kolme ketä paikalla eilen oli, on näin alkuunsa kovasti vain kunnon kohotus meiningillä liikkeellä, eikä siinä mitään, siinähän se kunto nousee ja mieliala ja into samalla :) Ryhmähenki kasvaa kun ollaan samalla lähtöviivalla ja pyritään eteenpäin yhdessä.

Koska aivan kaikki ei olleet paikalla, jätettiin nyt vielä porinat tuonnemmaksi ja rakennettiin vain 14 esteen hyppyratapätkä viikonlopun koulutusten pohjalta. Foxy pääsi taas totuttelemaan mattoon ja liekö sillä tänä vuonna lihakset vähän paremmassa kunnossa, varmastikin, kuin viime vuonna pentujen jälkeen, koska liukastelu oli aika vähäistä viime syksyyn verrattuna. Tuolloinhan se venäytti jalkansakin kepeillä ekoissa treeneissä. Lämmittelytkin koetin hoitaa huolella, ilta oli jo viilentynyt pakkasen puolelle jopa, joten liikkeessä sai tosiaan koko ajan koettaa olla. Mattoon tutusteltiinkin ensin vaan puolella teholla "hipsutellen" ja vain vähitellen vauhtia lisäten.

Sen kummempia ongelmia en onnistunut ohjaamiseen kehittää kuin putkihässäkästä ohjaaminen tai lähestulkoon ohjaaminen aina väärälle esteelle. Lopulta sain senkin Mikan ohjeilla onnistumaan sujuvasti ja loppurata menikin tosi sutjakasti joka kerta. Että aika vähällä sähläyksellä selvittiin, minulle epätyypillisesti ;)

Ensi viikolla Mika rakentaa jotain Pajarin tyyppistä rataa, kun meillä on viikonloppuna 3 Pajarin Tuomon starttia Oulussa.

Käytiin tänään pitkällä lenkillä Ossin ja Foxyn kanssa ja otettiin samalla vähän kontaktitreeniä (A, keinu) sekä avokulmaa kepeille. Kontakti oli upeat, otin voimakkaita persjättöjä ja takaaleikkauksia lopuksi heittäen pallon kentälle ja vapaaksi vasta "tule" käskyllä. Tätä olen nyt koettanut alkaa vahvistamaan, kun vapautuskäsky on ollut milloin mitäkin... Jopa avokulmat sujuivat lähes 90 asteen kulmassa erinomaisesti niin, että lähetin koiran kolmen metrin päästä ja palkkasin heittämällä pallon eteen/vasemalle keppien lopuksi. Muutaman kerran se haki toista väliä, helpotin kulmaa puolella mertrillä ja sitten alkoi sujumaan. Ihanaa :)

Vähän jo jännättää kisat, meillä kun on ne virheet nyt olleet lähinnä Aan kontaktia ja ne alkaa oikeasti olla jo sievässä kunnossa, joten ehkäpä kenties saataisiin jotain puhdasta rataakin aikaiseksi - sen näemme!

Tässä vielä kuva Zeldasta, joka sekin oli mukana koulutuksessa Marjaanan ja Ninjan kanssa :) Vahtaamassa mitä radalla touhutaan (oikeasti Ansku heilutteli sillä karvalelua aidan toisella puolella, että se seisoisi edes jollain tavalla :D)

Witty Fox Bella e Unica

Igår var vi på den första träningsmöte av Arctic tränings grupp. Alla var inte där så vi bara gjorde en kort hoppbana med 14 hinder. Jag tog det lite långsammare först med Foxy för att låta henne bli van vid mattan igen som kan vara något hal ibland, särskilt om hunden är inte bra uppmjukat.

Idag då tog vi kontaktträning (Aet & gungan) på vår egen plan och det gick så bra och jag är så stålt över henne! :) Det ska bli spännande att se hur det går på 20.11. tävlingar, när de största svårigheterna hittils har varit på Aet och gungan... Foxy också ser ut att vara i gott skick, men jag har tänkt att ta henne till en fysioterapeut för säkerthets skull.

Viikonloppu takana päin

Viikonloppu vierähti Haukiputaalla Mikon ja Marin koulutuksessa Active Dogilla. Oli kyllä huippuopettavaista, oivalluksia ja hienoja hetkiä sisältävä viikonloppu kerrassaan! :) Taas vähän enemmän tajua sen suhteen, miten koira kroppaa lukee ja miten saada se kääntymään. Eteenhän Foxy osaa kyllä mennä, se olikin erään Mikon radan parhaiten irtoava koira <3 Hieno, pieni poksi!

Foxy nautti taas tekemisestä, ei edes ehtinyt ärhennellä kellekään. Sen kanssa meneekin vähän niin, että kun tarpeeksi tiukat paikat tulee, ei se uskalla alkaa millekään - kaukaa vain huudellaan. Mutta nyt ollaan saatu ohituksetkin pelittämään "pallo" -vihjeellä niin hyvin, että vain yksi kimpoamisyritys hihnasta, vaikka koko Martinniemi oikein kuhisi pieniä ja valkoisia - niitä arkkivihollisia siis!

Mari piti ryhmäläisilleen palopuheen koirien huollosta, mitä tulee lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn ja se olikin mainio puhe. Koskaan siitä ei voi muistuttaa tarpeeksi ja se on yksi sellainen asia, jota et oikeastaan voi tehdä yli (jos siis tietää mitä tekee). Nyt varsinkin, kun Foxy taas aloittaa tavoitteellisen treenaamisen, tulee nämä asiat hyvinkin ajankohtaiseksi ja tärkeiksi. Rankan viikonlopun jälkiä ei kuitenkaan Foxyssa onneksi näy, mutta fyssarille olen sille aikaa suunnitellut ihan lähiviikoille.

Tuleva talvi aloitetaan kevyesti omaa ja koiran kuntoa kohottaen. Kisataan vähän ja keskitytään enempi yhteistyön parantamiseen sen kunnon kohottamisen lisäksi. Vuoden alusta vasta sitten aletaan enempi keskittyä tulosten tekemiseen ja kisaamiseen. Saa nähdä miten meidän suunnitelmat onnistuu :)

Pennut saivat olla mukana Haukiputaalla toisena päivänä. Suurimman osan ajasta vain nukkuivat autossa, mutta kävivät välillä katselemassa hallilla tai pikku lenkeillä (vaikkei Batsille ulkoilu oikein mieleen ollutkaan..) Reippaita olivat, veli enempi, sisko vähempi, mutta yhtä kaikki silti :)

Uusia tuulia

Eilen kokoustettiin ja sen päätteeksi aloin koordinoimaan Arcticin valmennusryhmää tällä tulevalla 2011-2012 kaudella. :) Suunnitelmat ovat jo kauan muhineet päässäni ja myös paperilla, hauskaa päästä testaamaan niitä käytännössäkin, varsinkin kun olosuhteet valitun uuden valmennusryhmän myötä tulevat olemaan oikeinkin otolliset. Eli innokkaita, taitavia ja kokeneita koirakoita kaikki! Ollaan Foxyn kanssa treeniporukassa myös, sillä ryhmä tulee toimimaan itseohjautuvana, jolloin jokainen vetää treenin vuorollaan.

Huomenna päästään sitten Foxyn kanssa Haukiputaalle Marin ja Mikon koulutettavaksi. Ossi tulee mukaan lauantaina ja sunnuntaina kokeillaan ensimmäistä kertaa kokonaista päivää erossa...! Pullosta kun ollaan nyt hyvällä menestyksellä syöty taas useamman kerran, taito nimittäin uhkasi välillä jäädä kokonaan uudestaan oppimatta! Tulen silti yöksi kotiin ja vähän jo kauhistuttaa, varsinkin sunnuntai, kun takana on sitten kaksi vähillä unilla sinniteltyä yötä ja ajaakin pitäisi. :(

Pennut pääsivät tänään taas mukaan kaupungille, kävin itse kaupassa ja sitten tutustuttamassa pentuja hevosiin. Parin metrin päästä vain katseltiin, ei sen likemmäs vielä uskalla noin pientä otusta viedä. Batsi tosin taisi yhden ponin ihan vierestäkin kulkea, kun sattui olemaan niin rauhallinen otus ja aita tietenkin välissä.

Halliin siirtyminen

Jytky och Batsi är fortfarande hemma hos oss, båda så roliga och sociala <3 Vi hade dom med igår då vi flyttade tillbaka till hallen från planen - agilityhallen menar jag - naturligtvis :) Det är så mysigt att börja träna i hallen igen efter så många mörka och blöta träningskvällar i planen... usch.

Valparna tyckte att det var bara lustigt att hälsa på alla klubbmedlemmar och rinna i denna stora hallen. Fast dom egentligen sovade nästan hela tiden på deras bur...

Eilen siirryttiin viimein kentältä hallille taas ja talkoilemassa oli huipusti porukkaa :) Pennut pääsivät mukaan myös, molemmat niin reippaita isossa betonipohjaisessa hallissa, jossa koluutettiin ja rymyytettiin ja ihmisiä joka puolella. Suurimman osan ajasta tosin vain koisivatkin omassa häkissään.

Metsälenkeillä molemmat ovat pääseet käymään vuorotellen. Batsi on todella sydämistynyt villapaidan pukemisesta ja alkaa kulkea vasta kun otan paidan pois... Karva vain on vielä sillä niin ohkainen, että tekisi mieli paitaa sillä pitää mutta minkäs teet - olevinaan itse tietää paremmin ;) tänään sai semmoiset hepulit metsässä kun villis lähti, että oksat pois ja risut alta!

Molemmat pennut ovat tosiaan edelleen koteja vailla. Ollaan sitten Esan kanssa tuumittu, että osamaksukin onnistuu, jos vain se oikea koti kohdalle sattuu. Ilmoituksia olen koettanut tasaiseen uusia ja päivittää ja tänään hoksasin laittaa ilmon myös Ruotsin KöpaHundiin, noh, varmaan ei kyllä haittaisi jos sanasen tai toisen ruotsiakin välillä kirjoittaisin! ;)