Minipentutreffit

Jag skriver bara lite på svenska på en gång. Jag måste kolla up orden så ofta att skrivning blir alldeles för långsam!

Marjaana, Zelda och Ninja var på ett minibesök igår, det var lite för hektig för Esa inne i huset, så jag kunde inte stanna ut för så länge..

Valparna fick äta massor av godis, då de var så kalt och mörkt ute och dem såg ut inte så roliga, heh. :) Jag hade varit ut först med Jytky, och han var ju pigg och duktig, även med pappas igelkott-tröja på ;) Valparna fick också träffa med rottweiler Jupe. Han är jättesnäll och lung, men så stor, att det är väldigt svårt får en liten terriervalp att förstå, att det blir ingen harm att han också rör sig lite, för att inte tala om, springer efter!

Till slut tränade vi lite passerande med Foxy, Ninja och Zelda, och det gick jättabra med alla. Så duktiga tjejer! För Foxy räcker det att säga "Bollen" och efter den finns där ju inte nåt annat på hela världen :)

Marjaana kävi eilen Zeldan kanssa pikaisella pentutapaamisella, kun ei perhe-elo antanut myöden touhustella pidemmästi. ;) Toisella kertaa sitten oikein perusteellista pentupuuhaa, eikös?

Me ehdittiin kuitenkin ottaa parit luoksetulot ja säikytellä pentuja Jupe-rotikalla.. Säikyttely tosin ei ollut itse tarkoitus, Jupehan oli vain oma rauhallinen itsensä, mutta ehti nuuskutella Zeldan perään ennen kuin Kaija sai sen taas luoksensa. Zelda tietenkin kiinnosti eniten kun haisi joltain aivan muulta kuin nuo meidän naperot. Ei Zeldakaan mitenkään järkyttynyt, mutta ehkä meidän olisi tovi kauemmin kestänyt olla pihalla, että pennut olisivat kunnolla rauhoittuneet ja todenneet ettei missään ole mitään hätään. Ehkäpä kuitenkin pimeä, kylmä piha vaikutti eniten, ettei mitään riehumista tosiaan edes nähty ja tuskin edes olisivat siihen rauhoittuneet, kun sisälle vain teki mieli jos ei nakkia ollut koko ajan tarjolla!

Yhtään ei edes kellään tehnyt mieli äristä suuntaan tai toiseen, vaikka sisätiloissa herkästi aletaankin "seisoskella" - sen verran inhaa oli olla ulkona! Jore käväisi pihalla juoksemassa myös ja taas Zelda sai eniten körmyytystä.. että taitaa olla uusimisen paikka tälle reissulle ja mieluusti valoisan aikaan vielä. Pistetään ensin paikat uusiksi täällä sisällä niin että kuumuvat tarpeeksi ja sitten vasta ulos tutustuilemaan muihin koiriin :)

Lopuksi otettiin vielä ohitusharjoituksia Foxyn avustuksella sekä Ninjalle että Zeldalle ja samalla se toimi toisin päin. Foxy on nykyisin jo niin pallohullu, ettei sitä kiinnosta mikään muu maailmassa enempää. Eilen lenkillä ollessa pikkuinen - VALKOINEN - westie (korostan pientä ja valkoista, koska ne ovat juuri niitä pahimpia Foxyn mielestä) käveli polun yli meidän edellä. Näin ensin miehen, otin koirat haltuun "pallo" vihjeellä ja olin pantoja selvittelemässä, kun koira asteli tien yli. Foxy käänsi päänsä koiran suuntaan - edelleen ilman hihnaa, kun en ehtinyt! - ja katsoi takaisin minuun - laitoin sen hihnaan ja pallo suuhun. Voi miten olin ylpeä! :) Vasta uudelleen hihnasta päästettyäni Foxy hieman etsi koirakon hajuja, mutta siinä kaikki. Meidän hihnaräyhä alkaa ehkä tosiaan olla jo entistä aikaa.... :) Siispä nämä eilisetkin ohitusharjoitukset menivät joka kerta aivan nappiin. Vielä harjoittelua, uskon, kaipaa se, että vastaantulijaa saattaa itse moikata ilman että pöhinää kuuluu sivulta. Täällä pikkukylillä kun on hyvin tyypillistä morjestaa kaikkia tuttuja ja tuntemattomia, aikuisia ja lapsia ja se voi toisinaan tehdä pienelle ärrierille tiukkaa ymmärtää, että "Hei!" sanoessaan mamma ei oikeasti tarkoita "Nyt kimppuun!!!"

Loppuun vielä kevennys meidän löhöpojista tv:n äärellä...