14.7.2011 laadittiin Brysselissä Komission toimesta säädös jonka mukaan kaikki rajan yli Suomeen kulkevat koirat tulee käsitellä ekinokokkoosia vastaan ennen Suomeen saapumista. Laki tuli käytäntöön 1.1.2012 ja siitä tiedotettiin Eviran nettisivuilla.
Pelätään siis, että koira matkustellessaan saa loistartunnan esimerkiksi syötyään ketun kakkaa ja olisi näin vaarassa tartuttaa taudin omistajaansa, ihan pelkän kosketuksenkin välityksellä. Säädös koskee nykyisin myös Ruotsin rajan yli Suomeen kulkevia koiria. Haaparannasta katsottuna lähin ekinokokkoositartunta on kuitenkin löytynyt Etelä-Ruotsista, 1000km päästä Haaparannalta. Ruotsissa on vuosien 2011-2013 aikana tutkittu 3500 kettua tai niiden ulostetta joista on löytynyt viisi loistapausta eli n. 0,14% tutkitusta kannasta on ollut saastunutta. (Lähde1: sva.se)
Suomessa kettuja, supikoiria tai niiden ulosteita tutkitaan n. 300-500 vuodessa. (Lähde2: evira.fi) Eikä yhtään loistapausta ole löydetty. Mikäli kuitenkin oletettaisiin, että saastunut kanta Suomessa olisi yhtä laaja kuin länsinaapurissamme Ruotsissa, tulisi näytteitä tutkia lähemmäs 1000/vuosi, että päästäisiin totuudenmukaisempiin arvioihin Suomen ekinokokkitilanteesta. Venäjällä taas tiedetään ekinokokkikannan olevan huomattavasti suurempi kuin Ruotsissa ja rajanylityssäännöt ovatkin madotuksen osalta samat. Virossa v. 2003 tutkituista 17 ketuista 24% oli tartunnan kantajia (Lähde3: evira.fi). Kuitenkaan rajan yli kulkevien kettujen metsästystä ei valvota, esim. Venäjällä vierailleita kettuja metsästäviä koiria ei ole vaadittu madotettaviksi kerran kuussa, vaikka riski että ne kantavat ekinokokkoosia on huomattavasti suurempi, kuin rajan yli harrastuskäytössä kulkevien koirien.
On myös ihmetelty, että Ruotsista löytyivätkin ensimmäiset ekinokokkitapaukset, kun uskottiin että Suomi ehtisi ensin; sillä kuitenkin on yhteensä 1300km yhteistä rajaa Venäjän kanssa (vrt, Ruotsi - Tanska. Norja on myös luokiteltu ekinokokkivapaaksi alueeksi). Valittevasti Venäjältä ei ole saatavissa aivan yhtä tarkkoja tilastointeja kettukantojen saastuneisuudesta.
Haaparantalaiselle, harrastavalle koiranomistajalle koiran madottaminen säädösten mukaisesti, kerran kuussa, tarkoittaa 50km matkaa lähimmälle klinikalle Kalixiin, joka on auki vain. klo 16 asti. Tästä täytyy luonnollisesti myös maksaa n. 20€ / koira ja passi leimataan. Passia ei kuitenkaan olla Kennelliiton tai Metsäjäliiton tai minkään muunkaan virallisen koiria harrastavan tahon puolesta pyydetty esimerkiksi kilpailuissa tarkistamaan ja tulli on jopa länsirajalla ilmoittanut kantansa; ettei heillä riitä resurssit tarkistaa rajan yli päivittäin kulkevien koirien passeja ja niiden merkintöjä. Eli passia leimataan oikeastaan ihan tyhjän kanssa. Ei ole myöskään todisteita, että koira sietää kuukausittaisen madottamisen koko sen loppuelämän(?) ajaksi. Sivuvaikutukset on lueteltu kunkin lääkepakkauksen selosteessa. Jatkuvan madottamisen seurauksena on myös teoriassa mahdollista, että loinen kehittää uuden matolääkkeelle immuunin kannan.
Mikäli kuitenkin niin kävisi, että ekinokokkia Suomesta löytyisi, niin laki poistettaisiin. Keski-Euroopassa, jossa saastuneiden kettujen määrä on jopa 35-65% kettukannasta, koirat kehotetaan madottamaan n. 3kk välein. Siis maissa joissa heisimatoa esiintyy paljon. Kuitenkin vaara saada ekinokokkoositartunta on minimaalinen sielläkin, vain n. 1 / 300 000 asukkaasta vuosittain voi saada tartunnan. (Lähde4: jägareförbundet.se) Ja toki sielläkin ketunmetsästäjät mahtavat pitää vielä parempaa huolta koiriensa madotuksista kuin ns. taviskoirien omistajat. Ruotsissa matolääkityssuositukset ovat samat kuin Suomessakin.
Maa- ja Metsätalousministeriön kanta on, ettei säädöstä voida poistaa Suomeen rajan yli tulevien koirien osalta, mutta pyytäisin vielä armahdusta vain Ruotsin ja Suomen rajan yli kulkeville koirille, vaikka vain raja-asukeille, jos se jotain helpottaa. Mikäli säädös kuitenkin aiotaan pitää samanlaisena, olisi minusta reilua että myös Suomessa tutkittaisiin vähintään 1000 ketun ulostetta per vuosi ja suurin osa mieluiten sieltä kaakoisrajalta (tai täältä länsirajalta jos uhka tuntuu todelliselta), jotta oltaisiin paremmin kartalla siitä, millainen ekinokokkoosin levinneisyys mahtaa olla.
Muussa tapauksessa ko. säädöstä ollaan todennäköisesti tarkastelemassa seuraavan kerran vuonna 2017 (Lähde: eur-lex). Alla ote komission julkaisusta:
Komissioa) tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä eläinten Echinococcus multilocularis -tartuntojen alalla tapahtuneen tieteellisen kehityksenpohjalta; b) toimittaa tarkastelunsa tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.Tarkastelussa arvioidaan erityisesti ehkäisevien terveyttä koskevien toimien oikeasuhtaisuutta ja tieteellisiä perusteita.
Eli toiveita säädöksen muuttamiseen saattaisi kuitenkin olla jo aiemmin, koska oikeasuhtaisuutta se ei mielestäni ole nähnytkään.
Koiranomistajaan täytyy voida luottaa, koira madotetaan, kun tarve vaatii. Ekinokokkoosi ei lukemani perustaalla ole todellinen uhka kellekään Suomessa tahi Ruotsissa asuvalle, vaikka omistaisi koirankin. Poikkeuksena mahtaisivat toimia erityisesti ketunmetsästyskoirat, joille voitaisiinkin suositella sekä Suomessa että Ruotsissa pitämään yllä madotusta esim. 1-3kk välein, ympäri vuoden, etenkin riskialueilla / jahtikaudella. Ei säännöllisistä madotuksista muutoinkaan tule laistaa. Mutta toki, omistajan omalla vastuulla tämänkin pitäisi olla.
Allekirjoita, jos olet myös sitä mieltä, että harrastuskoirat jotka kulkevat Suomen ja Ruotsin rajan ylitse eivät ole todellisessa vaarassa kantaa tai tartuttaa ekinokokkoosia. Ei tervettä koiraa tule pitää jatkuvalla lääkityksellä - varmuuden vuoksi.
Toivotankin jokaiselle mukavia harrastushetkiä koirenne kanssa, olipa sijaintinne tai kantanne asiaan mikä tahansa!
Lotta Leinonen
Haaparanta
Eviran sivuilta:
Käsittely ekinokokkoosia vastaan
Lääkitys ekinokokkoosia vastaan vaaditaan ainoastaan koirilta, kissoja ei tarvitse lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut sekä mm. Ruotsista Suomeen tulevat koirat pitää lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Suomen ulkopuolisen maan eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin.
Lääkitys on asianmukainen annos pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää, koiralle
Vaihtoehtoisesti EU-maista tai niihin verrattavista maista tuotaessa, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä passia koira voi käyttää 28 vrk:n sääntöä. Lemmikki pitää lääkitä ennen matkaa vähintään kaksi kertaa enintään 28 vrk:n välein EU-maassa tai EU-maihin verrattavissa maissa ja sen jälkeen käsittely toistetaan säännöllisesti enintään 28 vrk:n välein niin kauan kuin edestakaisin matkustelua kestää. Viimeinen loislääkitys tulee tehdä Suomessa matkustelun päätyttyä. Jos lääkityksessä pidetään pidempi tauko, lääkitysohjelma täytyy aloittaa alusta. Ekinokokkiloinen kehittyy tartuntavaaralliseksi vasta 28 vuorokautta sen jälkeen, kun koira on saanut tartunnan ja siten toistuvan säännöllisen loislääkityksen tarkoituksena on estää loisen kehittyminen lisääntymiskykyiseksi.
Jos koira käyttää 28 vrk:n sääntöä, siitä merkitään maininta lemmikkieläinpassiin ekinokokkikäsittely-kohtaan. Maininta kirjataan suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Merkintöjä 28 vrk:n säännön käyttämisestä voi alkaa merkitä passiin vuoden alusta lähtien. Jos passin sivut tulevat täyteen, koiralle myönnetään uusi passi. Matkoilla kannattaa kuljettaa mukana sekä uutta että vanhaa passia.
Ekinokokkilääkitystä ei vaadita, kun koira tulee suoraan Suomeen Norjasta, UK:sta, Irlannista tai Maltalta.
Lähteet
Kannanottoa varten on nyt myös luotu oma sivu FB:ssä, jota voi käydä tykkäämässä. Kiitos edelleen jokaiselle! https://www.facebook.com/pages/Ekinokokkil%C3%A4%C3%A4kityst%C3%A4-vastaan-tultaessa-Ruotsista-Suomeen/544837882216825
VastaaPoista