Toko - Laivakangas

"The wild dogs cry out in the night

As they grow restless longing for some solitary company

I know that I must do what's right"

--

"Gonna take some time to do the things we never had"

Toto - Africa

Suurinpiirtein niin se meni, kun koetettiin harjoitella hallilla rauhoittumista keskenänsä. Siis Manu keskenänänsä. Ja sitä meidän pitäisi myös jatkaa. Siellä sun täällä ja joka paikassa, mihin itseni kanssa venyn, toivottavasti venyn. Minulla onkin jäänyt pahasti kesken kirja Control Unleashed - joten takaisin työpöydän ääreen siis.

"En mää mitään, mää vaan näin..."

Manulla ja minulla oli siis elämämme ensimmäiset tottistreenit eilen, nimellisesti lähinnä, sillä se oli taas niin stressissä ettei tekemisestä tullut paljon mitään. Ehkä se C vaan oikeasti on maailman suurin juttu, koska C = Svea ja Svea = maailman paras leikkikaveri. Me kokeillaan vielä kerran ensi viikolla ja sitten mietin, onko kokonaisuudessaan rauhallisempi agitreeni se meidän juttu, vai onnistutaanko rauhoittamaan tilannetta tottisharkoissa jotenkin niin, että C pysyy vieläkin enempi sivussa ja päästäisin Manun kanssa tekemään sitä tottistakin. Nythän meillä ei ollut Svea edes mukana hallissa, C vain yhtä aikaa meidän kanssa ja ensi kerralla kokeillaan, ettei Carinaakaan näkyisi.

Ja se miksi me kuljetaan yhdessä treenaamassa, vaikka se on Manulle hankalaa Svean vuoksi, on nämä matkat (45km suuntaansa) ja se, ettei meidän seura järjestä kuin yhden tottistreenin per viikko ja tämäkin on jäsenten oma järkkäämä. Kyse on siis tosiaan agilityseurasta, jossa aksa on aina etusijalla, vaikkei muita lajeja tietenkään kielletä harrastamasta, mutta esim. kun kyse on treeniajoista ja ryhmistä.

No mutta itse treenistä siis. Meillä oli siellä tavallaan "vieraileva kouluttaja" Anni, joka myös keskittyi ensimmäiseksi Manun stressitasoon. Näytettiin pikkupikkuisen mitä osataan ja sitten kokeiltiin eri juttuja, mitkä saattaisivat vaikuttaa koiraan rauhoittavasti. Lopuksi kokeiltiin vielä tolppaan kytkemistä kentän laidalle ja se alkoikin lupaavasti, piippasi se vähän, mutta pisti pian makuullekin (piipaten vähän). Ehdin pari kertaa käydä tervehtimässä sitä kehuin hiljaa ja silittelin (ei namia), kunnes ilmeisesti kaverin tottistreeni pisti sen sekaisin ja se alkoi käyttää ääntä enempi. Pääsin kuitenkin kehumaan sitä jostain hiljaisesta hetkestä ja sitten meidän treeni olikin jo ohi, koska oli C&Svean vuoro.

Että niin se meni. Joo... Jotenkin nyt tuntuu semmoiselta haparoinnilta sen suhteen miten meidän pitäisi oikeasti tehdä. Enkä taida oikein kokea saavani tottistreenistä - ainakaan tällä hetkellä - irti yhtään mitään. Rauhoittuminenkin pitäisi ensin tehdä jossain aivan muualla kuin siellä, missä pahin stressin aiheuttaja on. Ollaan tänään menossa hallille myös tekemään hyppyharkkaa, jälleen Team C&Sven kanssa, joten katsotaan miten tällä kertaa, nyt hallilla ei ole ketään muita.

Minulla tulee elävästi mieleen Rommi, joka oli meille tullessaan vuoden ja siihen asti koko elämänsä käynyt koirapuistossa sekoamassa muiden koirien kanssa - siinä sen koirakontaktit. Ja se  meni aina aivan totaalisen sekaisin, kun näki koiria - mutta niin voimakkaasti, ettei se edes syönyt namia, vaan ne tipahteli vaan maahan. Joskus se leikki vähän, mutta suurinosa ajasta meni vain muista koirista stressaamiseen. Manulle kelpaa kyllä namit, mutta se onkin sitten joko tai: Nenä kiinni namissa tai jossain aivan muualla - ja minä tosissaan pelkään / uskon, että nytkin syy ei ollut hallissa, tai siinä että oltiin edellisenä päivänä tehty siellä agilitya (Koska se toimi silloin tosi kivasti! Olin tyytyväinen todella!) - ja muuta muutosta verrattuna keskiviikon agilitytreeniin ei eilisiltaisessa taas ollut, kuin C & Svea...

No niin. Pikkupikkuiselta edetään ja kyllä me joskus päästään yli Sveasta. Tai ei ehkä yli vaan jotain. Kevitystä vähän siihen.

Mutta nyt toinen kuppi kahvia ja arvaatte minkä kirjan parissa.

"Onks sulla ruokaa?"

--

PS. Igsy on ollut reipas, lääkityksellä kylläkin. Nyt pari päivää ollut ilman - koska Esa ei ole muistanut käydä apteekissa! Odotan myös lihasrelaksanttireseptiä tälle päivää ja sitten aloitetaan kipulääke & relaksantti yhdistelmällä ja jatketaan suunnitelmia.

--

Viikonloppuna kisataan todella isot kisat OKK:n uudella hallilla. Oiiiiii, jospa oisin saanut olla mukana! Kaksi kasvattiani, Aapo ja Zelda kisaavat Oulussa sunnuntaina, isot tsempit sinne!! :)

--

Sunnuntaiaamuna järjestän kasvattitreffintapaista hallilla (huono päivä sinänsä kun kaksi kasvattia on juuri kisaamassa :/ ) ja yksi ei kasvattikin sinne tulee, päästään taas miettimään, miten Nelli motivoidaan :D Ja kyllä me jotain keksitään, otan koko meidän lelukavalkadin mukaan!