Haaste Varjakasta

Tämä kuvahaaste on kierrellyt netissä ties kuinka kauan ja saapui sitten tännekin. Tehtävä meille tuli tuolta Foxyn Åsku-veljen suunnalta ja mielellään tähän tartutaan. :) Olen jo aiemmin katsonut että mikähän kuva sieltä sattuisi, mutta meidän kuvat on niin useisiin eri kansioihin järjestelty, että se neljäs kuva neljännestä kansiosta on mahdoton löytää joten ihan vain vähän sääntöä soveltaen... Neljäs kansio koirakuva-kansiosta jossa säilytän valokuvia on Lisan. Ja sen sisällä neljännen kansion neljäs kuva on tämä:
















Siinä on Lisapien siskonsa Tytin kanssa vielä kasvattajan luona Porissa. Tytistäkin on muuten kasvanut jo hurjan nätti neitonen! :)

Kuvahaasteen lähetän sitten seuraaville blogeille tai päiväkirjan pitäjille, aivan varma en voi olla, joko haaste on noissa käynyt, joten saa passatakin. :)

.. Tytti-sisko
.. Nyytti ja Vanilla
.. Bosse
.. Peppi ja Ulpu

Ja säännöthän meni jotenkin näin:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään samoin

4,3kg ja 31cm

Foxyn tahdissa on neiti pysynyt edelleen kutakuinkin. Siis mitä tulee kiloihin ja mittaan, se vain tuntuu niin pieneltä kun Foxy on niin iso... Mutta jos kerran Foxystakin tuli mini, niin tulee se sitten Lisastakin, no worries ;)

Tohtorilla käytiin siis keskiviikkona ja punnittiin ja rokotettiin. Kyseltiin tuosta ihottumastakin ja lääkäri sen tutki muttei siinä sen kummemmin mitään nähnyt. Syynä saattavat olla kasvukivut tai ruoka-aine yliherkkyys. Kokeillaan jättää piimä pois ja jos kutinat jatkuu niin voi käyttää Dermacoolia. Lisa ei vain hulluna siitä välitä... Ollaan kokeiltu.

Keskiviikon treeneissä jutskattiin menneistä kisoista ja vähän luennoitiin koiran vieteistä ja stressitasosta. Tai aika paljonkin kun treenipätkälle jäi aikaa enää puolisen tuntia. Otettiin sellaista nopeusharjoittelua jossa piti ehtiä ennen koiraa, mutta lähteä samaa matkaa, ohjata kahden viiston hypyn jälkeen takaahyppy. Se meni vähän huvittavaksi, koska Foxylla osaa olla todella räjähtävä lähtö kun se hoksaa, että se saa lähteä samaa matkaa minun kanssa. Koeta siinä sitten ehtiä!! Aika mahdottomalta se tuntuu, varsinkin kun itse olen tottunut vain armottomaan löntystelyyn kentällä :D

Kyllä me muutaman onnistunutkin otos saatiin, vaikka alussa Foxy juoksi auttamattomasti minusta ohi joka kerta ja ehti suorittaa viimeisen hypyn edestä. :P

Otin tänään lenkiltä kuvia, mutta ovat aika tylsiä, joten en taida laittaa niitä tänne.

Päästäisten taivaassa sataa kauroja

Kauniit päivät vain jatkuu, mutta lisäksi on tullut pakkasta. :P Ja kun Esa ei ole edes intoilemassa lämmityksen kanssa, niin pitäisi itse jaksaa viimeistään huomisaamuna kantaa puuta tupaan ja pistää pökköä pesään. Hrr...

Hepostelemassa piti käydä pitkästä aikaa, ettei hopo aivan laiskistu ja käytiinkin sitten puolisen tuntia kentällä keekoilemassa ja menin niin kipeäksi että piti siirtyä metsään kävelemään. Tavoitteena tosiaan oli vain ja ainoastaan kävellä metsässä, se kun voi olla toisinaan ongelma Pepen kanssa. Yhteensä kipsuteltiin semmoiset puolitoista tuntia, että ihan mukava rauhallinen lenkki siitä tuli. :) Ja kaunis oli sää! Tosin pikkuisen olisi voinut olla enempi vaatetta ehkä.

Lisan karvat alkaa taas kasvamaan aika kivasti, ei siis ole jatkanut jalkojensa nuolemista/puremista. Jospa se siitä.

Tytöt yhdessä tappoivat tänä aamuna tallin lattialle päästäisen. Jompikumpihan sen ensisijaisesti teki, mutten tiedä kumpi. Olin juuri loimettamassa Pepeä kun kuulin ihmeellistä sirkutusta ja ajattelin, että joku lintu on lentänyt sisälle talliin. Tytöt tuijottivat siinä käytävällä tiiviisti lattialle jossa kieri selällään pikkuinen tummanharmaa otus säksättäen kovasti. Koetin siinä ilmeisesti komentaa Foxya tyyliin että tapa se tai jotain vastaavaa, josta se meni vain hämmennyksiin ja väistyi sivulle ja jouduin sitten itse lopulta liiskaamaan ötökkärukan. Se oli siis jo loukannut itsensä pahasti, kun kellotti vain selällään, niska oli hassussa asennossa ja huusi kovasti. Polkemisen seurauksena siltä pullahti suolet pihalle ja katsoin paremmaksi nakata toisen metsän suojiin. Foxy siitä olisi ollut vähän kiinnostunut, mutta ei se sitä syödä halunnut. Nyt iltapäivällä sitten oli joku suolestanut ötökän lopullisesti ja vain harmaita karvatupsuja oli jäänyt jäljelle. Ja näin kauniina kevätpäivänä vielä... Se oli saattanut olla tekemässä pesää Pepen loimeen joka on viikon päivät lojunut lattialla lämpimien säiden vuoksi ja siihen päälle ropisee aina aamuin illoin jonkin verran kauroja. Mikäs sen ihanempi koti kuin pehmeä loimi kaurasateessa... Ehkä se pääsi sinne takaisin päästäisten taivaassa.

(Toim. Huom. Pienen nettitutkimusretken jälkeen valkeni, että päästäiset ovat hyönteissyöjiä joten otus tuskin oli päästäinen vaan jokin muu. Wikipedia ei kuitenkaan minulle vastausta antanut, eikä ole tietoa esim. oliko ötökällä isot vai pienet korvat jne. Eniten kuitenkin muistutti päästäistä värinsä puolesta, mutta jos se päästäinen oli, toivomme, että taivaassa sataa kaurojen sijaan paljon herkullisia hyönteisiä.)

Arcticin vuosikokous

Käväisin tänään ensimmäistä kertaa Arcticin vuosikokouksessa ja olikin ihan kiva kerta käydä, kun palkittiin vuoden koirakot :) Jymy-yllätyksenä tuskin tuli kellekään että Moilasen Mika ja Fai saivat menestyksekkäimmän koirakon tittelin ja Mika Wendyn kanssa vuoden tulokkaan tittelin! Hyvä Mika, Fai ja Wendy!!! :)

Meidän valmennusryhmän Almasta, cavalier-narttu, tuli eilen Oulussa agilityvalio!! Hyvä Alma ja Kaisa!! :D Ja Kaisa palkittiin myös vuoden nuori ohjaaja tittelillä. Anna Mäkynen sen sijaan vuoden "agility taistelijana" ;) ja meidän entinen treenikaveri cavalier Nana ja ohjaajansa Katja palkittiin vuoden harjoittelijana. Nanakin kohosi kolmosiin eilen! Hienoa! Nyt on Arcticilla jo useita mini kolmosia, pitää aivan valita edustus joukkue SM-kisoihin. :D

Me sitten ensi vuonna pokaamaan jotain. ;) Ja jos ei ensi, niin sitten seuraavana kun Lisakin saadaan mukaan kuvioihin, se täyttää 18kk sopivasti kesäkuun 1. ajatellen kaikkia niitä herkullisia kesäkisoja joita varmasti on taas tiedossa...

Täällä sitä vietellään koti-iltaa aivan yksin, koirat villeilee vaan kun ei ole ketään niitä komentamassa... huokaus.

Videot

Nyt on Oulun reissusta toivuttu ja myös niistä lukuisista hyllyistä... heh. Ei tullut nollia sitten ei. Sunnuntai alkoi käsittämättömällä sähläysradalla jonka jälkeen olin jo menettää toivoni kaiken suhteen. Ensimmäiset puoli tusinaa estettä meni nätisti, tosi aika vauhdilla joten oli ihme kun pysyin mukana edes sinne asti. Puomin kontaktilla VALTAVA loikka, kepeiltä ulos heti parin jälkeen (ei neitiä selvästikään huvittanut mikään niin tylsä ja hidas este kuin kepit) ja pujottelipa se niitä sitten väärin päinkin ja vielä lopussa livisti, korjasin kuitenkin vielä senkin. A:lta taas roimat alasloikkaukset ja pisteenä iin päällä putken väärä pää ennen viimoisia hyppyjä. Ja myönnän, minä luovutin. Luulin nimittäin, että keppien väärinpäin pujottelusta tulee hylly, mutta näin ei käynytkään, tuloksena olisi siis ollut 15vp ilman putki mokaa, vaan eipä sekään paljoa lämmitä, jos totta puhutaan...

Huoh.

No se toinen rata meni jo kohtuu kauniisti, mutta olisi pitänyt taas luottaa niihin omiin ohjaustaitoihin ja ohjata toiselle putkelle meno oikealta eikä mennä valssailemaan vasemmalle puolelle siellä putken ja pituuden välissä. Tällä oltaisiin saatettu säästyä hyllyltä, mutta valituksi tuli siis putken väärä pää ja hylly taas. Mutta kauniit kontaktit ja muuten puhdas rata toi minun uskoni lajiin takaisin ja lämmittävät mieltä edelleen. ;) Oltiin Esan kanssa puhuttu sen sähläysradan jälkeen että kokeilen mennä rauhallisesti seuraavan kerran ja siksi siis himmailin siellä Foxyn perässä alussa kun tosiaan ajattelin, että sekin osaisi mennä rauhallisesti. Heh. Tilanne olisi saattanut pelastua myös sillä, että olisin ollut ajoissa ohjaamassa Foxya sinne putken oikeaan päähän enkä vain huudellut sieltä jostain.... Eli kyllä se on niin, että nopean koiran kanssa kannattaa myös itse olla nopea ;)

Eipähän tarvinnut jäädä palkintojen jakoon, vaikka kisaajia mineissä oli sunnuntaina vain 5. Käytiin kaverin luona myöhäisellä kakkosaamiaisella ja tietenkin esittelemässä Lisaa ja huristeltiin sitten kotiin.

Lauantain videot löytyy edellisestä postauksesta.

Sundays games... Result: Two disqualifications. First course (first video) was a total mess, that's how I'd describe it. Jumps on A obstacle and the dog walk, messed up weave poles and finally wrong end of the tunnel. Well, she had speed alright and obviously had fun too at least until the dog walk when even Esa back at the viewers area could hear my tut-tutting. :D

The second course (second video) was so much better, wrong end of the tunnel again. I actually tried to go slower, that's why I was hanging behind letting her do what ever she wanted. I had actually originally planned guiding her from the right side to the tunnel without the waltz after the first tunnel, but I changed my mind and plan. I think that could have saved us from the mistake.

Ekat startit

Päätettiinkin jäädä Ouluun yöksi kun tilaisuus oli, muutoin oltaisiin oltu illalla myöhään kotona ja sitten taas aamulla viiden aikaan nousemassa ylös :P Ei oikein houkutellut. Ja nyt säästyy kilometritkin.

Kisapaikka oli oikein kiva ja maneesin pohja jotain turvehiekkasekoitusta. Kengän pohjiin tarttui vähän ja Foxyn naamaa oli turpeessa kun se koetti tonkia hiekasta herkullisia hevosenkakkamurusia.

Se mieltä piinaava mittaus tehtiin tietenkin ensin. Risto on nyt ehkä meidän lempparituomari ;) Hän nimittäin mittasi Foxysta minin! Taas toiselta puolelta säkää saatiin isompia tuloksia kuin toiselta, mutta keskiarvoksi saatiin selvä mini. Sen jälkeen ei kisamenestykselläkään olisi ollut niin väliä, mutta voidaan nyt vielä mainita, että ekalta radalta tuli sähläys hylly, kun ohjasin Foxyn väärältä puolelta hyppyä, muuten puhdas kontakteineen kaikkineen. Olin itseasiassa jopa luullut minua edeltäviin kahteen koirakkoon asti, että se pitää ohjata edestä, joten ohjauskuviota en ollut sitten edes harjoitellut. No, pieleen se meni.

Toinen rata oli hyppäri tulos rv5, se myös hutiloidusta ohjauksesta ja kiellosta, siis ohjasin Foxyn ohi yhdestä hypystä. Jäätiin vielä jännäämään yhteistuloksia, kun oli kuitenkin mahdollisuuksia päästä palkintosijoillekin ja sattuipa niin mainiosti, ettei kukaan mineistä ollut tehnyt vitosta parempaa tulosta ja meidän aika sattui olemaan nopein, joten päästiin ykköspallille! Tuomari aivan hihkaisi ja hypähti kun tultiin hakemaan rusettia! :D Saatiin M&M lahjakortti ja Artcin nimi komeili ensimmäisenä ;)

Radat on toki videollakin, mutta ne laitetaan vasta huomenna kun päästään kotiin. Aamusta siis vielä kaksi starttia, molemmat agiratoja. Nyt rentoudutaan saunomisen ja tv:n katselun merkeissä, eikä ainakaan murehdita huomista. :)

(JEE, FOXY ON MINI!!!)

Foxy was measured as a mini dog and I couldn't be happier!!! :D :D :D

I guided her badly on the first course (first video) to the third jump and she jumped it the other way around. Too bad, otherwise clean course with nice contacts, too. :)

The second course was a speedyfull jump course and I made a mistake by trying to guide her through those zig zagged jumps only from the right side when taking the left side at times, would have leaded into more accurate guiding. So, it was a fiver and the first place too. :)

But as I was planning to get at least 3 zeros from this weekend it wasn't nothing like it, only bits of despair, hope, some tears (it's the pregnancy hormones I say) and some joy :)

Psyykkausta

Huomenna ne sitten koittaa; ekat startit tälle vuodelle ja ekat yli neljään kuukauteen. Huh. No, etuna tässä on nyt ollut se, ehkä, että ollaan harkattu huomattavasti vaativampaa rataa kuin useimmat möllit? Toisaalta taas pelkään sitä, että Foxy vetää siellä mutkat suoriksi kun ykkösten radoilla tunnetusti saa päästellä aikamoisia suoria (ihan niin kuin semmoiset olisivat helppoja ohjattavia jos on nopea koira!) ja sitten kun siellä mutkan päässä onkin jokin "kikka" kun takaahyppy (niin kuin viimekisoissa) niin peli onkin jo menetetty. Kun nyt ollaan harjoiteltu niitä kaikenlaisia mutkaratoja ja nämä onkin taas ykkösten kisat.

MUTTA ei pidä lannistua vielä, heh. (Minäkö pessimistinen?)

Sääntöjä huomiselle (ja kaikkiin muihinkin kisoihin):
- Ota rennosti ja pidä hauskaa! Varmista, että koirallakin on hauskaa.
- Älä lannistu virheistä! Vaikkei se olisikaan nollarata, se voi siltikin olla hauskaa!
- Ohjaa fiiliksellä ja opi muiden virheistä ;) (jos et ole ekana vuorossa...)
- Pyri kuitenkin ohjaamaan niin kuin olit suunnitellut (spontaani improvisointi ei ole vielä minun juttuni...)

Lisa me otetaan varmaan mukaan ja koetetaan joutua sitten ajoissa takaisin kotiin. Huomisen startit on vasta iltapäivästä, sunnuntaina sitten aamukisat.

Käytiin saunassakin tänään. On se vain niin voittajafiilis kun selviää tuolta ulkoa takaisin sisällekin.

Jumppatreenit

Vaan olipa taas! Paita märkänä kotiin eilisistäkin treeneistä :D Tässähän nousee pian kunto!

Mika on nyt aivan innostunut näistä "nyrkkeilijä" - harjoituksista, että juostaan eteen taakse ja sivuttain ja tottahan se on, että kaikkea tuota tarvitaan myös agilityssa. Not only the dog, but also the OWNER needs to be AGILE ;) Viimekertaisten edestaas -juoksemisen lisäksi tehtiin hypyistä neliö joka ohjattiin sisältä niin, että koira kiersi jokaisen esteen, siis hyppäsi. Ohjaajien riemuksi esteet piti ohjata ensin juosten pitkä sivu eteenpäin, lyhyt sivu sivuttaisaskelilla, toinen pitkäsivu peruuttaen (ulkokäsi valmiina ohjaamaan koira takaa tulevalle hypylle) josta käännös taas sivuttaisaskeliin ja uusi kiekka suoraan eteenpäin juosten, sivuttain, peruuttaen jne. Ja toki vauhtia lisää joka kierroksella kun alkoi vähänkin luonnistumaan ;) Niin, eikä se siihen loppunut, viimeinen kerta mentiin vauhdilla JA suunnanvaihdoksilla, mietipä siinä sitten kun eka sivu on peruutettu ja sitten menty sivuttain ja käsky suunnan vaihdolle, että mennäänkö se peruutettu sivu sitten eteenpäin juosten vai peruuttaen kun kerran mennään rataa väärinpäin ja ohjaa siinä samalla sitä koiraa.... heh, yllätävän hyvin se meni ja olipa vain kivaa! :D

Lopuksi tehtiin ajastintreeniä pikkuradalla jossa pitkillä suorilla (4kpl) kaikki kontaktiesteet ja kepit ja päädyissä kierrettävät hypyt. Saatiin Foxyn kanssa aikakin ekalta radalta, se meni hyvin ja vielä medi-hypyillä! :) Ainoa mikä ei sujunut niin hyvin ja sitä tulee kovasti harjoitella on keinu. Se on alkanut tosissaan himmailemaan sen kanssa, vaikka ennen meni tosi rohkeasti loppuun asti, nykyisin keinuun tuhrautuu varmasti parikin sekuntia, kun se jää heti alkuun odottamaan että keinu hitaasti laskee alas ja sitten vasta juoksee sen loppuun. Joten sitä treenaamaan namin tai ehkä vielä parempi, lelun kanssa, niin varmasti saadaan vauhtia. :)

Anna ehdotti vielä pikatreenejä lauantaiaamulle, muilla kun startit on vasta myöhään illalla, mutta ehkä me ehdittäisiin muutama vartti käydä hallilla ennen lähtöä, ei välttämättä huono tapa vähän lämmitellä kisoja varten. :)

Laitoin Akuutille (ell asema oulussa) mailia röntgenkuvauksista koskien Rommia. Ovat olleet aina tosi ystävällisiä ja ripeitä lintuasioidenkin kanssa, täällä kun ei lintulääkäreitä ole mailla halmeilla, onneksi reseptit on saanut puhelimitsekin. Joten jospas vastaisivat pian!

Lisa-lipsukka ei suostunut syömään tänään ja oksensikin vatsahappoja sitten pitkin ja poikin sohvalle ja lattialle. Muutoin ollut kyllä touhukas eikä siitä huomaa että vatsa olisi sekaisin. Voipa olla ihan vaan nirsoiluakin, kun jauhelihaa ei ollut tänäaamuna seassa, kun unohtui illalla ottaa pakkasesta. ;) Ja toki massu menee sekaisin kun siellä ei ole ruokaa. Jospa se iltapäivästä jo söisi. Foxylle ja Rommille kyllä maistuisi! Kokeiltiin tosiaan isojenkin kanssa vähän aikaa taas aamu-iltaruokintaa, mutta ei Foxylle maistu kahdesti päivässä ja se lihoo heti, en tiedä kuinka, vaikka ruokaa on varmasti annettu sama määrä. Joten iltaruokinnassa ollaan taas isojen kanssa, Foxy alkoikin näyttää aika pallerolta... Ja on se mini, onhan se? On se, pliis tuomari pliis!!!

Hoitelua

Lisalle on ilmestynyt salaperäistä ihottumaa jalkoihin. Tai ei se varsinaisesti ole ihottumaa, vaan ärsyyntynyttä ihoa, kun tyttö nuolee ja kirputtaa jalkojaan. Ollaan alettu nyt hoitelemaan sitä pesulla ja voitelulla ja toivotaan että kutina tai mitä se ikinä onkin, lakkaisi ja mikä tärkeämpää, ei tulisi uudestaan. Mutta tärkeämpää vielä olisi voida selvittää mistä kutina johtuu jotta se asia voitaisiin korjata ensin. Varsinkin, jos tämä tästä nyt vielä uusii. :( Toivotaan, ettei se ainakaan olisi mitään allergiaa. Edelleen syötetään samaa ruokaa kuin mitä tyttö sai kasvattajalla, lisänä jauheliha ja rasvainen piimä.

Pennun elämää ei kutinat ole kuitenkaan mainittavasti haitanneet. :) Yhtä iloinen se on edelleen, ulkona olokin alkaa jo maistua ja mittaa on maanantaina suoritetussa mittauksessa todettu huimat 28 senttiä ja rapiat. :)

Makkarista kuului pussinrapinaa ja päätin mennä katsomaan mitä Lisa oikein touhuaa, sillä muut kaksi olivat tässä minun jaloissani, ovelle päästyäni typykkä hiippailee sängyn alta minun juhlakenkäni suussaan! Meillä on makkari nykyisin kiellettyä aluetta, edes Foxy ei pääse sänkyyn! :) Hyvin ovat tottuneet osaansa olkkarissa, tytöt nukkuvat sohvalla ja Rommi omassa nojatuolissaan.

Netistä luin jostain artikkelista joka käsitteli koirien selkävaivoja, että koiralta löytyy selästä sellainen kuoppamainen kohta, josta saa painaa reilustikin, jos selkä on terve. Foxy antaa painaa, Lisa myös jos malttaa ;) Mutta Rommi näykkäisee, painautuu maata vasten ja pyrkii pois. Niin, siis selässä on jotain vikaa. Kuinka sitäkin sitten lähtee selvittämään, ajattelin, että jos saisi käytettyä sen ensin hierojalla, sitten koettaa rauhoittaa lenkitystä niin ettei aina niitä älyttömiä revittelyjä heti alkuunsa, eli Rommi hihnassa. Se on viime aikoina myös terävöitynyt tosi paljon, haukkuu aivan olemattomia, kun muut ovat aivan rauhallisia ja tuijottelee ovelle, luimii korviaan. Osaa toisinaan edelleen rauhoittua, mutta tuo vahtiminen on todella pahentunut. Liikunnan määrä tai laatu ei ole lisääntynyt, eikä mielestämme mikään muukaan olennaisesti, paitsi että pentu on tullut taloon. Selkä on kyllä koiralla saattanut olla kipeä ties kuinka kauan. Mahdollistahan on jopa, että kaikki mikä Rommissa on Rommia, johtuukin kivusta; rauhattomuus, paineistuminen, komennus kohtaukset tai kun se ei osaa lopettaa... äh. En tiedä. En ole psykologi enkä lääkäri enkä mitään muutakaan ja kyllä Rommi varmasti meidän tuurilla ;) vaan on mitä on ja sen lisäksi sillä on selkä kipeä.

Mutta lähdemme kokeilemaan sillä hieronnalla ja liikunnan valvonnalla ja katsotaan onko paranemista nähtävissä.

Foxy sen sijaan on elämänsä kunnossa, kuten aina. Yltiörauhallinen ja pihalla monesti omissa oloissaan (Esaa ei välttämättä kuuntelekaan!) joten liekö jotain lievää valeraskautta ilmassa. Kunhan se ei liikaa vaikuttaisi kisoihin. Edelliset harkat ainakin meni plörinäksi. Totesin kyllä, että lelulla kiinnostuu paljon enemmän kuin namilla, joten leikkitreenejä harjoitellaan sitten tänäkin iltana. :)

Lauantain treenit

Meitä oli hallilla kolme, tehtiin alkuun pikkurata jossa jokainen pisti sekaan kolme estettä ja loppu sompailtiin sitten sen mukaan mikä näytti hyvältä. ;) Pari erilaista esteensuoritustapaakin sai testata, koska muutoin rata oli aika suoraviivainen. Foxy viiletti nätisti loppusuoran heti alkuunsa kun minulta puuttui kokonaan käskytys puomille, joka oli siis ihan eri suunnassa. Arvelin ilmeisesti, että Foxy on tutustunut rataan jo samalla kuin minäkin... tollo. No, muuten se meni sitten ihan näpsäkästi ja vauhtiakin riitti, mutta kierrettävä hyppy puomin jälkeen tuotti ongelmia toisella kerralla, kun Foxy kerta toisensa jälkeen alitti sen. :P Mentiin taas medi-hypyillä, sillä haluan varautua pahimpaan ensi viikonloppuna. Tuollaisten kulmien kanssa saa siis olla tarkkana.

Toisena ratana tehtiin minun tuomaani rataa, jonka kopsasin netistä juuri ennen lähtöä. Siinä oli hauska pätkä joka ohjattiin kaarella olevan putken takaa kokonaan ja tytöt sitä ihmettelivät että eipä ole koskaan tullut tuollaista ohjattua ja itse ajattelin, että toki koirat sen menee kun muutakaan mahdollisuutta ei ole. Heh, no muiden koirathan toki menikin, mutta Foxy tempaisi hyppäämällä putken yli minun luokseni takaisin! Käytin Annan ehdotuksesta eri käskyä hypyn sijasta ja käskytin kierrä:llä ja sillähän se sitten meni nätisti kaikki kolme estettä. Foxy ottaa hyppy käskyn usein hyvin tosissaan, kun kotonakin ollaan sitä vahvistettu ja se tuumasi että johonkin tässä pitää hypätä joten putken yli sitten. :D Toistamiseen rataa ottaessamme päätti neiti olla hyppäämättä ensimmäistä hyppyä, huoh. Tätä siis tapahtuu toisinaan medi-hypyillä mentäessä, ei tietenkään koskaan mineillä, kun ei se ali mahdu. Harmittaa kyllä tosissaan, jos medeihin päädytään, vaan ei se auta sitten kuin harjoitella korkeampien rimojen ylittämistä ja toivoa, ettei treeni mene koiralle liian rankaksi.

Tässä molemmat kaksi rataa jotakuinkin piirrettyinä vasemmalla eka ja oikealla toka. Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi.















Käytiin me sitten sunnuntainakin vielä koko omalla poppoolla ja Esakin intoutui harkkaamaan Rommin kanssa (kun ei kestä katsella minun räpeltämistäni sen kanssa) ja Lisan kanssa vauhtisuoraa ja putkea nyt jo mutkalla, hienosti se sukeltaa läpi. Rommin kanssa harjoiteltiin ihan vaan hyppysuoraa, kun se on aika kädestä riippuvainen, vähän Aa:ta josta se tykkää ja puomia jota se pelkää. Ja vauhtia riitti! :) Foxy sen sijaan oli hyvinkin huitelevaisella päällä, pelkään että se johtui lauantain medi-hyppytreeneistä, joista se on varmaan mennyt kuitenkin kipeäksi, vaikka lämmittelyt olikin kunnossa. Ei kiinnostanut enää hyppiä, vaikka matalia mentiin minikorkeuksia. Haluasinkin varata hierojan tälle viikolle vielä ennen ensi viikon kisoja... Toinen syy huitelulle saattaa tosin olla myös se, että olen tehnyt paljon puomia jolla palkkaan taas maahan Mikan ehdotuksesta ja olen vain sitten pelännyt milloin nuuskuttelu taas alkaa, kun namia etsitään joka paikasta.

We've been trying to practice with medium jumps now that her final measuring is getting closer. She's quite exactly that 35cm or a few millimeters higher and medium jumps slow her down a lot, as you can imagine. Her speed was not so well last summer, when we practiced almost only with medium jumps and after changing into small, she's been full of energy again. Well, back to loosing some speed again. She ignores the jumps sometimes, just by going below them or she won't jump high enough and thus the bars come down. What concerns me most, is that she seems positively sore after medium jump training, as if it actually is too much for her jumping capacity. But I guess that's just lack of practice, she'll get use to it in time. But I'm still hoping for a small dog next weekend... Maybe we could squeeze in an appointment for a massage before the weekend.

Kalenterin täyttelyä

Monta näyttelyä ja agikisaa menee päällekkäin tänä keväänä. Kisoja kuitenkin yleensä on sekä lauantaina että sunnuntaina, joten voidaan varmaan silloin tällöin tehdä kompromissi ja mennä toisena päivänä kisoihin ja toisena näyttelyyn. Riippuu toki siitäkin missä kutkin kisat ja näyttelyt järjestetään, ihan kaikkialle ei varmasti venytä.

Viikon päästä meillä onkin sitten kisat Oulussa pitkän tauon jälkeen. :o Eihän me olla kuin kuudesti startattu ikinä muutenkaan, ettei pitäisi liikaa ottaa stressiä. Kyllä mulla on silti toiveena kolme nollaa neljästä startista ;D Ja kyllä toivoa pitää aina olla ja yritystä varsinkin ;) Kaksikin kyllä riittäisi laskelmieni mukaan. Tavoitteena olisi siis olla kolmosissa vappuun mennessä. SM-nollia me ei kuitenkaan taideta saada kasaan tällä vauhdilla kun niin monet kisat on jo keväältä jääneet käymättä. :( Mutta kyllä me niihin SM:eihin ehditään vielä useampaan otteeseen, olen varma siitä.

Jännittää vähän se viimeinen mittaus. Tosiaan silloin omissa treeneissä testattiin medi hypyillä ja kerran taisi tippua rima sivuhypyssä, joten hyvin se hyppää ne medi-korkeudellakin, mutta toki se rasittaa koiraa enemmän ja syö paljon vauhtia. Joten peukut pystyyn ja sormet ristiin ja mitä kukin nyt ruukaa tehdä, että saataisiin se mini koira. :)

Jos olen oikein ahkera ja kaikki menee suotuisasti ehdin treenaamaan hallilla vielä neljä kertaa ennen kisoja. Omissa treeneissä tosin hiotaan varmaan vaan jotain pikkujuttuja, kuten kierrä käskyä ja vaikka A:ta. Vähän jo jännittää kun kisoja miettii, mutta nyt taas pitäisi pitää mielessä, että sinne mennään pitämään hauskaa ja harrastamaan koiran kanssa, joka siitä niin kovasti nauttii ja jos niitä virheitä tulee, niin sitten harjoitellaan lisää :) Kaikkein kivointa tässä on se, että harjoittelu ja kisaaminen on ihan yhtä hauskaa! :D

Varasin Lisalle 16 -viikkoisrokoteajan parin viikon päähän. Sekin alkaa olla iso tyttö jo... Tänään meille tulee eräs tyttö hakemaan undun poikasta uuteen kotiin, joten pitäisi vielä vähän kuurata paikkoja ja laittaa paperit kuntoon.

Filling in the calendar... A lot of dog shows and agility competitions are at same weekends, but I guess we could end up compromising and taking a couple of starts on a saturday when the dog show's on sunday etc.

Foxy has her first competition this year the following weekend, not this one. I have been counting that I should take 2 - 3 zeros from that weekend and 2 - 3 from the next competion in April to be in the third class before mayday. :) No harm done, if I won't succeed, surely I'll be in the 2nd class by then alreay, that's ok too. (But I'm still hoping and trying for those faultless courses, as many as I can)

I should just remember to try and have fun with the dog and our hobby. I get nervous so easily... I'm nervous already when I think of the weekend. Agility is fun! - I ought to keep that in mind. :)

Treenit

Olipa kiva treenailla eilen pitkästä aikaa :) Nykyisinhän kuvio menee jotakuinkin niin, että alkutunti on joko teoriaa tai lajikohtaista kuntoilua ohjaajille ja koirat monesti saavat lämmitellä siinä samalla. Tänään harjoiteltiin ohjaajien räjähtäviä lähtöjä, pysäytyksiä, peruutuksia ja muutamia käännöksiä. Eli hurjaa vauhtia eteen Mikan käskystä, peruutusta käskystä, seis käskystä tai käännös. Koirat irti mukana koko ajan :) Ei niiden tarvinnut katsekontaktissa olla, kunhan siinä hengasivat ja seurasivat ohjaajan liikkeitä tai askellusta. Foxy oppi melko pian hidastamaan jo tihentyvistä askelista kun tuli peruutuskäsky, mutta viimeisellä kerralla se jäi jo aika häiritsevästi himmailemaan jalkoihin, kun koetti koko ajan ennakoida minun seuraavaa liikettäni. Ja niin, onnistuinhan minä muksahtamaan kerran nurinkin ekoja kertoja peruuttaessani, häntäluu vähän kopsahti, mutta kokemuksesta tiedän, että siihen olisi voinut sattua pahastikin. Nyt tuskin on enää edes kipeä. Treenitkin pystyin vetämään ihan normaalisti loppuun asti.

Urheilusuoritusten jälkeen rakennettiin kierrä -rata, jossa siis viisi estettä; kaksi putkea ja kolme hyppyä asteltuna jotakuinkin näin:





















Jokainen hyppy periaattessa käskytettiin siis "kierrä" käskyllä, paitsi aivan viimeinen. (Periaattessahan jos haluaa, voisi viimeisen esteen ottaa taas ensimmäiseksi kierräkäskyllä ja tehdä rata useasti peräkkäin) Foxyn kanssa ollaan aina käytetty hyppykierrä käskyä, koska se opetettiin meille niin ja nyt sitten jätettiin se hyppy käsky pois ja hyvin meni. :) Vähän epäilin sen kiertämiskykyjä, mutta päättelin tämän niin, että koska yhdenkään esteen takana ei ole voimakkaasti vedättävää seuraavaa estettä, on koiralle luontevaa kääntyä seuraavaksi ohjaajaa vasten ja kuunnella seuraavaa käskyä. Foxy nimittäin kääntyi aina hyvin. Emme ehtineet ottaa radan kuin kerran (tai siis kahdesti omalla vuorolla) rimat olivat alhaalla ja neuvoksi saatiin sitten vähitellen nostaa rimoja korkeammalle, kun on muutaman kerran harjoiteltu oikeaa kääntymistapaa. Minun piti lähteä hakemaan Esa töistä :P Vaikka juuri olisi ollut niin tärkeät treenit... No, tätä voidaan onneksi hyvin harjoitella itsekin. Foxy irtosi hyvin putkiin, mutta hyppyjen jälkeen oli kuitenkin hyvin kuulolla seuraavaa estettä varten.

Then in english ;) Yesterdays training was about quick and effiecient turns at jumps. The drawing above shows our drill from yesterday. Foxy was surprisingly good at listening and taking good, efficient turns at every jump, but I believe that only because there are no other obstacles pulling the dog to make it's own decicions on which one to take next, it most likely will listen to you where to go next. And you can easily place yourself accordingly, that the dog will have no other option as to go where you guide it to.

It was a good drill for turning, and I'm sure we will build that same track for several times later on. :) First time all the bars were down. Next step would be to place them a little higher (15cm) then again little higher etc. This way the dog will more likely learn the correct way of taking the jump instead of jumping ahead and after wards taking the turn. What I mean is that the dog should learn to turn WHEN jumping and not afterwards.

You can also repeat the drill by turning after the last jump and doing it all over again. :)

I should really study some english vocabulary for agility... Otherwise everyone will just end up wondering what an earth am I trying to say... ;) Please, if you know the correct word for those turns around the jump, tell me - is it swing?

Lukkoon lyöty

Meillähän ei ole vara-avainta (ennen kuin haen sellaisia TÄNÄÄN kaupungista), koska oven lukitseminen on koko ajan toiminut munalukolla. Esa vaihtoi siihen uuden toimivan lukon vain pari viikkoa sitten ja siihen on olemassa vain yksi avain. No toki, kun tässä on reilut puoli vuotta jo asunut ja oven on voinut laittaa lukkoon vain ulkopuolelta, ei ole kamalasti tullut stressattua sen suhteen onko avain mukana vai ei.

Kerran ollaan sitten Esan kanssa lukittu itsemme ulos. Tai Esa lukitsi, minä olin viattomana tallihommissa. Esa sai oven vielä väkivalloin auki, ehjänä kyllä sillä karmit ei ole mitään huippunapakkaa laatua vaan antaa kivasti periksi (varkaille tiedoksi).

No, tänään sitten tein sen ihan itse. Ovihan ei mene lukkoon kuin oikein kunnolla tönäisemällä ja kun nappi on ylhäällä. Se oli jäänyt meiltä ylös toissapäivänä, kun olimme poissa kotoa ja olisi siis voinut mennä lukkoon ihan milloin vain tarpeeksi tönäistäessä, mutta teki sen vasta tänäaamuna. Esa on työmatkalla Kiirunassa, vara-avainta ei yksinkertaisesti ole olemassa ja talon avainten lisäksi tietenkin myös auton avaimet olivat sisällä. Jostain syystä puhelin oli taskussa, olin ulkona käyttämässä koiria aamupissalla, enkä tiedä miksi kannoin puhelinta, mutta kiitän onneani! Soitin Esalle joka soitti isälleen joka tuli puolen tunnin kuluttua avaamaan minulle oven. Lenkitin koiria sillä aikaa ja pistin sitten pienimmät autoon kevyt häkkiin (Rommi tulee siitä läpi) ja Rommin satulahuoneeseen ja aloin siivoilemaan tallia ettei tule vilu. Seppo tuli kuitenkin pian ja kävi heti oven kimppuun. Käytimme apuna lapiota ja hakkua joka toimitti sorkkaraudan virkaa. Kyllähän se taas auki saatiin, ovi on edelleen jotakuinkin ehjä, siis toimii ja olen juuri lähdössä kaupunkiin asioille, muun muassa teettämään muutaman avaimen lisää...

Aamu vähän venähti kun Sepon kanssa vielä kahviteltiin ja sen jälkeen vielä Katin kanssa joka sattui tulemaan ratsastamaan juuri kun olimme murtautumassa sisään. Kello on jo yksi vaikkei sen pitäisi olla kuin vasta yksitoista. :P

Sattuuhan sitä. :) Koirat olivat mielissään kun tuli vieraita. Rommi oppi jouluna että Sepon tullessa saa hyppiä sohville ihan miten sattuu ja tehdä mitä haluaa, kun Seppo ei sitä osaa kieltääkään. Aina kun silmä välttää niin se on taas sohvalla keikkumassa sylissä. Ja kun se osaisikin olla nätisti, ei kai siinä mitään, mutta kun ei se ole hetkeä aloillaan. Se on aika vaikea sylikoira ja rasittava. Lisalla ei ainakaan ole mitään kammoa isoja möreääänisiä miehiä kohtaan, pusutteli vain ihan onnessaan Foxyn kanssa. :)

Mutta nyt lähden asioille. Illalla meillä on ohjatut treenit pitkästä aikaa! :D

Uudet sivut

Tänne kun ei voi bloggerin omia sivuja lisäillä, linkitin sitten nuo vuodatuksen vanhat sivut tänne, eli koirien omat sivut ja näyttelysivun ja kisakalenterin. Sieltä vanhasta blogista toki sitten löytyvät myös, sitä en ole poistamassa mihinkään.

Katsoo jos tässä jaksaisi askarrella jotain vaikka tuohon otsikkopalkkiinkin niin ei olisi niin kamalan tylsän näköinen blogi, mutta nyt en ainakaan jaksa alkaa tappelemaan, vaikka varmaan tällä bloggerilla kuvien asentaminen olisi helpompaa kuin vuodatuksella, kun en ole mikään huippukoodari.... :P

Esa on tehnyt moottorikelkalla pari pidempää reittiä tuonne metsään, joita ollaan koirien kanssa juoksenneltu. Lisalla ilmeisesti jäänyt metsäpoluista huonot muistot kun lunta on tullut niin kamalasti että on ollut ihan inhottavaa kahlailua vaan, joten se pitää aina kantaa metsään ja sitten sopivan matkan päästä voi päästä alas, ettei se juokse takaisin kotiovelle.... Pihassa se tykkää jo kovastikin juoksennella ja metsässä myös sitten kun se hoksaa että siellä on ihan sitä varten tehty tie. :)

Eilen Rommin kanssa peuhatessaan toisesta korvasta oli irronnut teippi ja kiskoivat sitten yksissä tuumin sitä niin, että teippi vein lisan toisesta korvasta sen suun kautta ulos josta Rommi sitten veti voimiensa takaa.... Ei likka kiljunut kuitenkaan, mutta katsoin paremmaksi pistää pelin poikki, etteivät korvan sentään veny ;) Nyt ovat päivän olleet oikein nätisti alhaalla, että ihan eri sorttia nuo ovat kuijn Foxyn korvat.

I added some of the old links there from the previous blog as you can't add your own pages to blogger. Esa has made some new tracks to the woods with a snowmobile and now even Lisa can walk there without difficulties. She's just had so bad experiences from heavily snowy paths before, that she refuses to come to the woods unless I carry her. When I let her down deeper in the forest she goes on like the others, there's a road now for her too. :) And the bigger ones sure love to run along the new runnable tracks. The weather has been perfect for several days now, and the forecast promises but the same. I'd only wis for some more sun and I'd be perfectly happy, for a while. ;)

These pics are from last week.

Iltavillit

Muutamia ylimääräisiä iltapisuja ja ulkoa tulon jälkeen riittää vauhtia! Ja juu, ne korvat on teipattu. :P Eivät sentään höröile niin kuin Foxylla aikoinaan, mutta taittuvat melko korkealta. Saattaisi korjautua ajan myötä, mutta ei oteta nyt riskejä ;) Otetiin kuvia metsälenkistäkin eilen, mutten saanut niitä sitten postattua. Jos huomenissa sitten.

Lisan kasvutuloksia en ole muistanut tänne merkata, mutta vähän tullaan Foxyn jäljessä. Mittaa oli viimeksi mitattaessa vajaat 27cm. Ruokaa menee reilut 2dl päivässä piimän ja jauhelihan kera.

Lisa on nuollut tai kirputtanut karvaa irti jaloistaan, reisistä ja kintereistä. Sani puristi anaalit tyhjiksi toissapäivänä. Pitää itsekin muistaa tarkkailla rauhasia ja toivoa, että jyrsiminen olisi johtunut niistä. :(

She totally looses it all when her paws are slightly wet after coming from outside and they take a nice grip on the floor - oh, and this is the night time thing, just before getting dead tired. ;)

Treenivideo

Laitan tämän nyt tähän erikseen, on siis pätkä keskiviikkoisista treeneistä. Rata on ihan omasta päästä keksitty, joten mitat tuskin on aivan kohdillaan. Kontaktitreeniä siinä oli paljon. Testasin youtuben uutta ominaisuuttaa ja ne laatikot mitkä sinne ilmestyy on kommenteja ohjaajalta :) Itsellä toimii ainakin niin, että laitettaessa kursori siihen päälle, teksti ilmestyy. Varmaan sen saisi niinkin, että teksti näkyisi heti, mutta pähkäilen sen kanssa lisää myöhemmin.

Tuo oli siis eka suoritus radalta ja meni oikein hyvin, Foxy oli tosiaan täpinöissään ja vasta viimeisellä yrittämällä saatiin puhdas suoritus. Tuolta radalta olisi siis kisoissa tullut kymmenen virhe pistettä keppien ja keinun korjaamisesta. Jos ei siis palkkausta lasketa ;)

Omat treenit

Käytiin vetämässä omat treenit, kun ei tänään Mikan vetämiä ollutkaan. En ole kyllä aivan varma, oliko meillä silti tarkoituksena mennä treeneihin normaalisti, toivottavasti ei! :P Esa tuloi varta vasten ajallaan töistä ja hypättiin Carinan kanssa heti autoon ja huristeltiin hallille.

Foxylla riitti intoa parin viikon tauon jälkeen. :D Hallilla oli vielä vähän normaalia lämpimämpi, kun on ollut sen verran lämpimät säätkin, niin koira alkoi parin ratakiekan jälkeen läähättämäänkin. :) Foxya on niin hauska nähdä läähättämässä kun se niin harvoin tekee sitä!

Intoa ja vauhtia siis riitti, mutta aika hyvin Foxy pysyi silti hanskassa. Kepeille ohjasin vaikeista kulmista ja suoritus vain parani kerta kerran jälkeen. Keinulle tultaessa hyppäsi ensimmäiseltä kerralta alas, ilmeisesti lukuisten puomi treenien jälkeen keinu olikin vähän oudompi juttu. Radalta löytyivät kaikki kontakti esteet. Aan menee todella hienosti n. 9/10 kerrasta, aina astuen kontaktille. Nyt kontakti virheitä tuli radalla kerran, puomi meni aina nappiin palkan avustuksella, mikä siis tavoitteenakin treeneissä. Foxy hakee palkkaa niin innoissaan, ettei todellakaan välitä siitä missä minä olen silloin kun se tekee puomia. Toivottavasti nämä toistot riittävät tekemään oikeanlaiset suoritukset kisoissa.

Laitan myöhemmin (kun on latautunut) tähän videopätkänkin, ei tosiaan virheetön rata, mutta siitä näkee millaista vedettiin. Carinakin ohjasi Foxya kahdesti, eka kerta kun joku muu on ohjannut sitä pidemmästi ja meni vain hyvin :) Carinan jälkeen tein radan vielä kerran. Se ei valitettavasti tullut videolle, tietenkään, kun oli kerran nappisuoritus ;)

Mutta hyvillä mielin näillä taidoilla kisoihin, ohjatut treenit meillä kun on oikeasti vähissä ennen kisoja. Pyritään käymään vielä ainakin 3 tai 4 kertaa hallilla itsekseen ennen Oulun koettelemusta.

Ja Lisa meillä oli mukana kans! Tehtiin aita suoraa kolmella esteellä niin että juoksin ne itse ensin Lisaa kutsuen (rimat maassa) ja Lisa tuli perässä. Tuli vain vauhdilla ja hyppi jopa rimojen yli! :D Hassu tyttö! Putkikin laitettiin lyhyeksi ja sitä mentiin ees taas monta kertaa. Ei epäröinyt hetkeäkään kun kutsuin putken toisesta päästä. Tässä iässä ei vielä muita esteitä oikein voida tehdäkään, joten harjoiteltiin sitten hihnassa kävelyä (se menee paremmin kuin Foxy! niin, siis toistaiseksi, kyllähän minä sen vielä onnistun pilaamaan...) ja istumista kun Foxy oli radalla Carinan kanssa. Käsittämättömän hyvä keskittyminen tuon ikäisellä pennulla, hui!

Mutta treenit oli kivat ja jäi hyvä mieli, pian uudestaan!! :)

Seisontaa

Nyt pääsi koko karvainen lauma seisotettavaksi, Rommin osalta seurauksena että olettamuksen on, että pöydällä on jotain kivaa ja sinne saa mennä aina halutessaan... No, toivottavasti tuo virheellinen ajattelutapa kaikkoaa mielestä pian.

Carina kuvaajana, nyt kun kerrankin on kärsivällinen kuvaaja niin toki sitä on käytettävä hyödyksi. ;) Tässä ensimmäinen harjoittelija.

Seuraavaksi vuorossa oli Foxy, pitkästä aikaa! :) Foxyn karva on ollut koko talven siivoton, vaikka uskokaa tai älkää olen nyppinyt sitä aina nyppimästä päästyäni! Aivan järkyttävän runsasta karvan kasvua!

Ja sitten Rompsis, pitihän senkin saada vähän ansaita kalkkunaleikettä. :) Häntä heilui koko ajan ja jos siitä koetti ottaa kiinni, se istui. Mutta ihan hyviä kuvia saatiin kuitenkin otettua.

Lumentulo ei vain lakkaa...

Lisa taitaa tietää että eilinen myräkkä vain jatkuu ja nukkuu sikeästi edelleen. Sitä ei eilen olisi voinut vähempää kiinnostaa ulkona oleminen ja heti kun se oli taas kartalla, eli tiesi tarkalleen missä ulko-ovi on, jalat vei tuhatta ja sataa sinne. Enkä voi kyllä moittia. Koko eilisen tuhuutti tulla lunta, ilmeisesti koko yönkin ja piha aurataan varmaan vasta tänään. Onhan nuo koivet jo jonkin verran saaneet toki pituutta, mutta ei aivan tarpeeksi vielä tuohon lumessa kahlailuun. Massukinhan siinä aivan paleltuu. Mitenkähän mäyräkoirat pärjää?

Meillä on Foxyn kanssa nyt ylipitkä treenitauko juuri ennen kisoja, kun halli on täynnä jos jonkinlaista toimintaa viikonloppuisin ja tällä viikolla ei ole treenejä. Eli nyt olisi sitten aika käydä oma-aloitteisissa treeneissä, jos vain Esa tulisi joskus ajoissa töistä että ehtisi hallille ennen treenivuoroja. Ei taida olla tapahtumassa. Ehkä pitäisi Esan antaa osaa se sen haikalema Range Rover jos jouduttaisiin sitten ostamaan joku pieni kauppakassikin millä pääsisin treeneihin päivällä. Koska päivisinhän minulla ei ole kuin aikaa. Tai ainakin jonkin verran aikaa.

Minulla on realistisena ;) tavoitteena saada seuraavista kahdeksasta startista viisi nollaa... Tämä siis siksi, että olemme ehkä lähdössä toukokuussa treenimatkalle ja kaikki muut ovat jo kolmosluokan kisaajia. Olisi sitten paljon helpompi kulkea kisapaikalla kun kaikki reissulaiset olisivat jo siellä kolmosissa. Joten viisi nollaa seuraavan kahden kuukauden aikana. Onhan se mahdollista. Pitää vain luottaa itseensä ja koiraansa ja olla hosuamatta siellä kentällä. Kyllä me oikeasti osataan.

Ikkunalaudoilla alkaa olla lunta jo niin että se peittää 25% näkyvyydestä. Oikeasti, ei tarvita enää, pliis!!!

Treenit ilman koiraa

Osaakin olla ihanan aurinkoinen kevättalvi!

Kävin tänään treeneissä ilman koiraa. En ihan koko aikaa ollut, alkoi tulemaan nälkä kun en taaskaan hoksannut ottaa eväitä mukaan. Pitäisi aina muistaa noihin päivätreeneihin. Oululaiset olivat tulleet seuraksi, muttei meitä siltikään ollut kuin kuusi koirallista, saipahan ainakin kunnolla toistoja molemmista radoista. Foxylla on vikat tärppipäivät menossa, tai alkanee olla jo ohi, mutta kun Rommi roikkuu perässä vielä siihen malliin en kehdannut viedä narttua häiritsemään toisten treenejä, varsinkin kun Oulusta saakka olivat tulleet. Ja paljonhan siinä oppii katsellessakin, sehän on selvää. Tein kuivaharjoittelut kuitenkin muiden mukana ja hoksasi siinä ajattelevansa esim. että "tuosta Foxy kyllä karkaa aalle, varmempi ohjata näin..." Vaikken rataa ollut edes menossa. :)

Ensiviikon treenit onkin sitten olematta hiihtoloman takia, voisi kyllä silti koettaa käydä keskiviikon vuorolla treenaamassa, ettei niin pitkää taukoa tulisi. Kisatkin kun on kuitenkin kohta. Saisivat järjestää jotkut epiksetkin tässä ennen kisoja, ei haittaisi yhtään.

"Treenien" jälkeen hilipastiin koko porukalla lenkille. Vitsit että Lisa osaa olla jo reipas! Se mennä viiletti muiden jäljessä melkein koko matkan! Pikku pätkä kuljettiin hankalammassa maastossa niin että upotti, joten Esa kantoi, mutta muutoin koko vajaan tunnin meni menojaan yhtään vikisemättä. :) Päällä oli vähän isompi oranssi mantteli, kun edellinen on jo käynyt pieneksi, tosin uusi on jo tekeillä. :D

Luleåssa pistäydyttiin eilen ja Lisa oli sielläkin mukana. Ensimmäinen pidempi automatka kotiin haun jälkeen ja hienosti meni. Välillä vaihtoi syliä takapenkillä ja pääsipä pikkuinen Penan kanssa minikaupunkikävelyllekin meitä odotellessa. Vähän oli epäröinyt väärään suuntaan lähdettäessä, että mihinkäs ne muut meni ja olisi vienyt Penaa pitkälle kaupunkiin päin luullen kulkevansa meidän perässä. :)