Viikonloppu jo häämöttää

Hailuodossa oli yllättäen kivaa, vaikkei kisata saanutkaan ja vaikkei mitään tehtykään :) Ilsen kanssa reissuilu onnistui mainiosti, paikan päällä vain todettiin, että koirat olisi tietenkin pitänyt myös ottaa mukaan ja sitä sitten harmiteltiin koko reissun ajan. Foxy tosin olisi saattanut aiheuttaa ei toivottuja reaktioita agilitykoirissa, mutta eihän silläkään olleet juoksut kuin vasta alussa. No mutta. Näin tällä kertaa. Ensi vuonna ollaan varmasti kisaamassakin sitten, sen verran kätevästi siihen vaunuilla majoittui ihan kentän ja pesutilojen viereen. :) Suosittelen muillekin erilaista juhannusta ensi vuodeksi!

Ylihuomenna sitten jo - huh! - ollaan lähdössä Tampereelle tapaamaan Eikkaa. Tällä kertaa Foxy kyllä pääsee mukaan, mutta muut saavat jäädä kotiin. Lisa olisi varmasti vain joko tiellä tai vinkumassa yksinäisyyttään, kun se pitäisi lukita vähän väliä johonkin kun toiset saa pitää hauskaa. Toiveena on kiireettömästi oleskellä Eikan mökillä niin että pariskunta saa hommat hoideltua - tai näin ainakin toivotaan :) - jokaisena päivänä eli perjantaista sunnuntaihin.

Perjantaina meillä on todennäköisesti superaikainen lähtö, kun agileiriviikonloppunakin matkanteko Tampereelle kesti melkoisen kauan, silloin myös vauvan kanssa. Ja jos aikeissa on ehtiä antaa koirien touhustella jo perjantai-iltana... No, katsotaan sitä sitten.

Lauantaina lähdetään katsomaan agirotuja Ylöjärvelle. Huomasin, että ekat startit alkaa jo aamu seitsemältä, joten saapa nähdä jaksetaanko me vielä siiheksi :D Ehkei. Mutta ainakin SM-open finaali pitää päästä katsomaan ja mahdollisimman aikaisin tietenkin joka tapauksessa, on siellä vaan sen verran kovatasoista porukkaa kuitenkin, vähän niinkuin missatut SM-kisat :)

Lisalla oli eilen treenit ja harjoiteltiin ekaa kertaa pituutta. Sillä ei ole sellaista huimapää-vauhti-meno-viettiä kuin Foxylla oli nuorena tyttönä; se otti pituuden hyppynä muiden joukossa, samoin kuin muurin ja renkaan. Lisan pitää ensin aikansa saada makustella uusia esteitä ennenkuin niitä kokeillaan, se pitää ensin kiertää, haistella, katsella ja kokeilla, kiivetä ja hypätä väärältä suunnalta ja sitten ehkä mennä oikeasta kohtaa, heh. Mutta kyllä se sitten loppujen lopuksi osasi mennä sen hyvin ja hyvin nopeastikin, heitettäessä pallo tai makupala tosielle puolen.

Lisa kulkee hyvin paljon kiinni kädessä ja pitkät vauhtisuorat ovat sille vielä vaikeita, jos palkkaa ei ole valmiiksi edessä. Keinuakin mentiin, hyvin alkaa jo sekin sujumaan. Olisi kiva päästä jo kisaamaan syksyllä, kun pohjoisessa olisi niin paljon kisoja!! Mutta saapa nähdä, en haluaisi kiirehtiäkään keskeneräisen koiran kanssa. Ei se auta kuin treenata tosi paljon ja säännöllisesti sen kanssa, kun Foxykaan ei (toivottavasti) ole kisakunnossa ja varmasti tulee hirveät himot päästä radalle tässä kesän/syksyn mittaan!

Viikonlopun jälkeen lupaan paljon kuvia ja videoita - jos ei unohdeta kameraa/akkua/muistikorttia tms. kotiin! ;) Se kun on meille hyvin tavanomaista, valitettavasti...