Nyt mennää toista päivää jo kun olemme aloittaneet raakaruokintaan siirtymisen. Nappulaa menee siis noin puolet annoksesta parin viikon ajan, lopussa varmaan jo vähän vähemmän. Naudanmassulaukkua ollaan nyt alussa annosteltu ja jauhelihaa illasta. Muutaman päivän päästä kokeillaan ekat oikeat luut, sitä ennen maistellaan kanansiipijauhetta. Oikein hyvin on maistunut, mikä nyt ei ole mikään yllätys ollutkaan, kakka kulkee ja kaikki ainakin näin päällisin puolin jees. Kaikki koirat pääsivät yhtä aikaa herkkujen makuun ;) Tämäkin uusi asia piti tietenkin tähän samaan sotkuun kehitellä, kun kerran koko vuosi ollut yhtä hässäkkää, niin sama se on opetella se vaippojen vaihto ja raakaruokinta samaan aikaan - siinä se menee missä kaikki muukin. Toivottavasti. Vielä ei ole depressiosta merkkejä, sormet ristissä ettei tulisikaan.
Tänään pitäisi saada Esa houkutelluksi tuolta tallilta käymään saaren suunnalla, jos vaikka illasta kun Carina on lähtenyt reissuun, nyt se on juuri päässyt syventymään tallimaailmansa saloihin. Esallahan on kovaan painetun kesän palkkana nyt ollut lomaa syyskuun alusta ja se jatkuu aina lokakuun loppuun. :) Että mikäs tässä meillä kummallakaan - tai koirilla sen koommin ollessa. Odotellaan että jotain tapahtuisi ja sillä aikaa lepäillään, kukin omalla tavallaan.
Onko Rommissa sitten havaittavissa jotain muutosta... noh. Nyt on taas niin vaikea arvioida, kun jotenkin sekoittaa sen mitä se oli joskus vaikka vuosi sitten, tai puoli vuotta sitten ja toki silläkin on erilaisia päiviä. Ja hoito on vasta aivan aluillaan, joskus lokakuun puolella on seuraava hoitokerta noihin selkävaivoihin liittyen ja siihen mennessä ollaan noita kuureja jatkettu jo jonkin aikaa. Mutta jos näin lyhyestä ajasta olisi pakko sanoa jotain - niin ei se ainakaan pahemmaksi ole mennyt :) Sellainen seikka on minusta muuttunut, kun joudumme herraa häkittämään yleensä aina, kun vieraita tulee ja meteli osaa sitten olla sen mukainen kun tällaista vääryyttä häntä kohtaan toteutetaan, että nyt tuota meteliä ei ole ollut. Eilenkin Esan isä kävi kylässä ja Rommi häkkeili kahdesti (kahvilla ja ruoalla) ja oli aivan hiljaa, istui tai nukkui.
Mutta kyllä taitaa olla liian varhaista sen kummempaa parantumista havainnoida, katsellaan nyt vielä ainakin toinen viikko perään.
Lisan juoksut ovat superrunsaat. Sekin varmasti vaikuttaa, ettei neiti osaa vielä oikein pitää itseään siistinä ja jos pöksyjä pitää hetken poissa, on tippaa siellä sun täällä. Mutta kyllä vaipat pitää pitää ihan eri tahtiin puhtaana kuin Foxyn juoksuillessa. Vähän on nuo juoksut aiheuttaneet pikkukoiralle pään vaivaa, esimerkiksi iltapuhteena toimitettavat ruoanodotukset ei meinaisi millään onnistua, kun vingututtaa, eikä pylly pysy lattiassa. Vähän kauemmin menee aikaa tässä operaatiossa nykyisin. Ja Rommiinhan nuo juoksut vaikuttavat luonnolisesti myös. Tärppipäivät on aikalailla käsillä, mutta tyrkytä ei Lisa itseään vielä, ehkä sitten niistä seuraavista juoksuista. Eihän Foxykaan vielä ensimmäisellä kerralla semmoista tajunnut.
Tänään pitäisi saada Esa houkutelluksi tuolta tallilta käymään saaren suunnalla, jos vaikka illasta kun Carina on lähtenyt reissuun, nyt se on juuri päässyt syventymään tallimaailmansa saloihin. Esallahan on kovaan painetun kesän palkkana nyt ollut lomaa syyskuun alusta ja se jatkuu aina lokakuun loppuun. :) Että mikäs tässä meillä kummallakaan - tai koirilla sen koommin ollessa. Odotellaan että jotain tapahtuisi ja sillä aikaa lepäillään, kukin omalla tavallaan.
Onko Rommissa sitten havaittavissa jotain muutosta... noh. Nyt on taas niin vaikea arvioida, kun jotenkin sekoittaa sen mitä se oli joskus vaikka vuosi sitten, tai puoli vuotta sitten ja toki silläkin on erilaisia päiviä. Ja hoito on vasta aivan aluillaan, joskus lokakuun puolella on seuraava hoitokerta noihin selkävaivoihin liittyen ja siihen mennessä ollaan noita kuureja jatkettu jo jonkin aikaa. Mutta jos näin lyhyestä ajasta olisi pakko sanoa jotain - niin ei se ainakaan pahemmaksi ole mennyt :) Sellainen seikka on minusta muuttunut, kun joudumme herraa häkittämään yleensä aina, kun vieraita tulee ja meteli osaa sitten olla sen mukainen kun tällaista vääryyttä häntä kohtaan toteutetaan, että nyt tuota meteliä ei ole ollut. Eilenkin Esan isä kävi kylässä ja Rommi häkkeili kahdesti (kahvilla ja ruoalla) ja oli aivan hiljaa, istui tai nukkui.
Mutta kyllä taitaa olla liian varhaista sen kummempaa parantumista havainnoida, katsellaan nyt vielä ainakin toinen viikko perään.
Lisan juoksut ovat superrunsaat. Sekin varmasti vaikuttaa, ettei neiti osaa vielä oikein pitää itseään siistinä ja jos pöksyjä pitää hetken poissa, on tippaa siellä sun täällä. Mutta kyllä vaipat pitää pitää ihan eri tahtiin puhtaana kuin Foxyn juoksuillessa. Vähän on nuo juoksut aiheuttaneet pikkukoiralle pään vaivaa, esimerkiksi iltapuhteena toimitettavat ruoanodotukset ei meinaisi millään onnistua, kun vingututtaa, eikä pylly pysy lattiassa. Vähän kauemmin menee aikaa tässä operaatiossa nykyisin. Ja Rommiinhan nuo juoksut vaikuttavat luonnolisesti myös. Tärppipäivät on aikalailla käsillä, mutta tyrkytä ei Lisa itseään vielä, ehkä sitten niistä seuraavista juoksuista. Eihän Foxykaan vielä ensimmäisellä kerralla semmoista tajunnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti