Parsonlenkille :D

Lisa ilmoitettu Kajaaniin samaten :D Esa tosiaan on luvannut handlata sen, joten päästään molemmat kehään.

Koirat riehuvat keskenään tuolla pihalla, välillä valitettavasti vain haukkuvat ohikulkijoita. Joskus ne kun ei osaa muuta kuin istua mäljöttää siinä portailla ja odottavat milloin pääsee sisälle. Ehkä nyt kun lenkitykset jääneet päivisin vähemmälle, koettavat verrytellä lihaksiaan ihan oma alotteisesti, mikä onkin ihan hyvä.

Marjaanan kanssa ajateltiin lähteä lenkkeilemään tänään, otan varmaan vain Lisan mukaan, niin ainakin vältytään pahemmilta kahinoilta ja oppisi sekin taas pikkuisen olemaan muussa koiraseurassa. Vaikka en kyllä usko, että Foxykaan irti ollessaan alkaisi kellekään, jos edes hihnassa, silläkin taitaa lähinnä vain olla semmoista äristelyä se. Ei tosin olla kokeiltu mitä se tekisi silloin kun on sillä tuulella, eikä kyllä aiotakaan.

Näyttelyyn

Ilmoitin Foxyn eilen Kajaanin näyttelyyn :) Hauskaa! Edellisestä kerrasta on jo niin kauan... Toivottavasti liian kovat toiveet eivät tuota kamalaa pettymystä, jos ei tulekaan H:ta parempaa ja onhan me se T:kin saatu Ruotsin puolelta, suomalaiselta tuomarilta tosin. Niitä ei pidä aina mennä arvostamaan liian korkealle... ;) Suurin osa onneksi osaa arvostella koirassa oikeita asioita, eikä mm. pohjavillan pilkkuja... Foxylla pilkkuongelma on periaattessa taakse jäänyttä elämää, kun päällykarvasta on kasvanut todella vahvaa ja paksua sekä ennen kaikkea peittävää. Nythän olen nyppinyt sen aikalailla nakuksi, kun oli suunnitelmissa mennä näytelmiin seuraavan kerran vasta joskus keväällä, joten jos tuomarille on pilkuista väliä niin olkoon. Tornion näyttelyyn mennessä on varmaan karva jo sen verran peittävää, ettei siitä enää niin huolta.

Lisan ilmoitan sitten kun saan rahat tilille, heh. Ensin meinasin, ettei sitä ilmoiteta, se kun on vieläkin tosi arka vieraassa koiraseurassa. Mutta me koetetaan nyt treenata sitä ja harjoitustahan se on se näyttelyissä käyminenkin, vaikka vähän kalliimpaa tosin. Juuri edeltävänä viikonloppuna uuden vuoden jälkeen on meidän seuran järjestämä mätsäri hallilla, joten sinne sitten tosissaan harjoittelemaan ja yksissä näto treeneissäkin ehditään toivon mukaan ensi viikon sunnuntaina käymään. Jos ei, niin sitten semmoiset pitää järjestää itse vaikka saarelaisten kanssa tässä jossain välissä, vaikka jouluna :)

Kylmää ja pimeää

Eilisissä treeneissä sai taas kisata vauhdissa koiran kanssa, ehtiä mm. putken toiseen päähän tekemään persjättöä, ettei koira karkaa suoraan edessä pötköttävään toiseen putkeen vaan sivussa olevalle hypylle. Muutamien (kymmenien) toistojen jälkeen hoksasin, että pitää mennä aivan putken suuhun ohjaamaan koiraa, eikä koettaa kutsua sitä jostain sieltä sivusta. Persjättö toimi loppujen lopuksi eriomaisesti ja Foxy vallan liiteli useamman metrin päässä olevalle hypylle. Ei olla liikoja harjoiteltu muuta kuin valssausta ja takaaleikkaamista, kaikki muu on jäänyt aivan paitsioon.

Ohjatut treenitkin jää pian tauolle, jospa sitä kuitenkin itseksiään jaksaisi joulukuussakin käydä treenaamassa, ettei taas ihan yllätyksenä tulisi tammikuun kisat. Saa nähdä kuinka monet kisat ehditään ensi vuonna kahlata, jos astutus toteutuu. Vaikka itse vielä alkuraskaudesta treenasinkin, taidetaan koirien kanssa ottaa varman päälle.

Täällä on takana todella sateinen viikko ja edessä yhtä satainen viikonloppu jos ja kun ennusteisiin on luottaminen. Pitääkin pyytää Esaa käymään töistä tullessaan kaupasta ja tuoda kasa karkkia viikonloppua varten, ne aina vähän auttaa kylmää ja pimeää vastaan. :) Laitoin nytkin takan roihuamaan, ihan vain kodikkuuden takia lähinnä, ei täällä oikeastaan kylmä ole.

Ja tässä tietenkin se toinen oiva keino karkkien lisäksi - kylmää ja pimeää vastaan.

Menot

Lisäsin menokalenterin ensi vuodelle tuohon oikean laitaan, helmikuulta eteenpäin menot tosin ovat epävarmoja, Foxyn juoksujen pitäisi sattua kuun puoleen väliin, sen sitten näkee. Mutta sen suhteen mikään ei ole vielä varmaan, suunniteltu on kuitenkin valmiiksi. :)

Voi kun sitä lunta jo tulisi... Niin ankeita nämä mustat aamut!! Täällä on siis kaikki sulanut pois, joka yö vain sataa vettä, aamuksi aina vähän vähenee.

Suunnitelmat

Siitä hyvästä täyttelin sitten kalenteria maaliskuulle asti ja sain kerättyä siihen kaksi näyttelyä ja 25 starttia kaikki Oulun ja Länsi-Lapin seudulla. ;) :D Paitsi Kajaanin näyttely ja yksi agistartti siellä. Se nyt ei ole muutoinkaan varma reissu kun on vähän kauempana ja se näyttely siellä pallohallissa niin tungoksessa ettei siitä oikein nauti, mutta mietiskellään. Siellä on tuomarina Birgita Kremser Sloveniasta.

Agistartteja on tarjolla ihan kiitettävä määrä jo maaliskuun loppuun mennessä ja tosiaan kaikki täällä pohjoisessa, joten meilläkin on oikeat mahdollisuudet jopa nousta kolmosiin ja ehkä jopa ansaita jokunen SM/MM-nolla kevään aikana, jos ei aivan kaikkia vaadittavia seitsemää.

Torniossa on myös ryhmänäyttely 20.2. Siellä olisi Karin Bergbom tuomarina niin kuin vuonna 2008 kun vietiin Foxy Kajaanin pallohalliin pentuluokkaan ja Karin palkitsi sen kolmanneksi parhaana pentuna ja taisipa tulla KP:kin. Joten jos vaikka nyt se olisi kolmanneksi paras narttu ja saisi sertin. ;) Heh.

Tuli vähän parempi mieli. :)

Jaa

Niinpä niin. Esalla on nyt sitten lauantaina uusintatentti josta valmistuminen kiinni, emmekä pääse lähtemään Espooseen. Koko syksyhän sillä tietenkin oli aikaa ilmoittautua kaikille mahdollisille uusintatenttipäiville, mutta me jäämme siis odottamaan ensi vuoden agimestiksiä. Harmittaa taas...

Turun testitulokset ovat tulleet nyt, kaksi viikkoa siihen meni, joten odottelemme toivottavasti omia tulevaksi ensi viikonloppuun mennessä.

Nyt ei sada vettä. Jos vaikka vaunulenkille...

Kyllä sittenkin :) ja tylsää treenianalyysiä.

Kyllä me lähdetään käväsemään Espoossa, meni miten meni ja tuli mitä tuli. Ainakin siellä näkee paljon (toivottavasti ainakin paljon!) parsoneita radalla, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ensi vuodestakaan kun ei taas tiedä missä ollaan ja mitä tehdään. :P

Eilisissä treeneissä otettiin radan pätkää joka vaikutti kovinkin koukeroiselta alkuun, mutta kyllä me se saatiin vedettyä muutamaankin otteeseen puhtaasti, alussa paremmin kuin loppua kohden. Foxy keksi alkaa pitkästä aikaa nuuskuttelemaan, kun kokeilin eilen namipalkkaa. Viimeiseen treeniin otin taas pallon, eikä hajut enää siinä vaiheessa kiinnostaneet :) Ihana kun se kuitenkin pysyy täysin hanskassa sen pallonkin kanssa, Foxy on niin helppo :) (Kun saisi juuri tuota harrastamisen helppoutta periytettyä niille mahdollisille pennuillekin sitten... tai ehkä se on opittua/opetettua, mutta on siinä iso osa varmasti siitä luonteestakin kiinni.)

Kirjoitan tähän nyt aika tarkkaa analyysia, koska sillä opin itse parhaitan ja hoksaan mitä voidaan itseksiämmekin vielä treenata :)

Kuvaan olen kirjoitellut kaarroksista, mitkä meni hyvin mitkä ei. Vitoshypyn käännös oli oikein nätti ja saatiin esitellä sitä muillekin Nooran käskystä ;) (Tosin sitten tietenkään se ei enää mennyt niin hyvin, kun ohjaajaa tuolla tavalla paineistettiin.) Kutoskaarros oli kamala, Foxy ensimmäiset kerrat jäi ihmettelemään (tai siis sen sadasosasekunnin ajan kun se ehti edetä metrin liian pitkälle..) pussin suuta joka näkyi radan reunalla, enkä muillakaan kerroilla koettanut muuttaa ohjausta, että tuon kaarroksen olisi saanut paremmaksi. Pitää omissa treeneissä rakentaa vastaava ja kokeilla vaikka koiraan päin kääntymistä ennen hyppyä, that should do the trick! 12 hypyn kaarros oli ok, mutta olisi voinut olla parempikin, ehkä siinäkin pieni rinnan näyttäminen koiralle ennen estettä olisi auttanut. Itse kun jäin ohjaamaan tuonne hyppyjen keskelle, koiran edetessä hyvin itsekin vauhtia kerättyään.

















Lopuksi vielä tuolla loppusuoralla (9-11) harjoiteltiin persjättöä ysin jälkeen, jonka kanssa Foxy kuulema otti käännöksen (8-9 takaa) tosi paljon liukkaammin ja pienemmällä kaarella, kun valssaamalla; sillä tuli selvästi enempi kiirus, kun käänsin sille selkäni ja lähdin vain pinkomaan :) Kokeilin loppusuoralla myös takaaleikkaamista, mutta lähtöasemat itsellä (koiran vasemmalla puolella), lyhyt kiihdytysmatka että koira olisi saanut itsenäisesti edetä ja esteiden tiukat kulmat tekivät siitä meille mahdotonta. Joten luovutin ja ohjasin radan koko ajan vasemmalla pysyen, kätevää niin.

Pallon kanssa treenattiin irtoamista renkaalle. Rengas oli n. 4m päässä sieltä missä itse seisoin ja Foxy teki sen hyvin joka kerta. Ei sillä ole ennenkään ollut ongelmia, mutta ei me noin kaukaa lähettämistä/ohjaamista olla ennen kokeiltu. Ja vauhtia otettiin tietenkin, oikealta tullessa kahdella hypyllä ja vasemmalta tullessa putkesta. Ihan paikaltaan lähettäminenkin saattaisi tosin onnistua juurikin pallon avulla. Se on Foxyn voimajuoma, sen superpähkinä ja pinaatti - tuoden esiin uusia ja mullistavia kykyjä ;)

Kuinkahan käynee

Ajattelin tänään ilmoittautua Helsingin kisoihin, mutta kappas, enpäs ilmoittaudukaan, kun ei startteja olekaan kuin kolmosluokille. :( Eikä me olla edelleenkään kolmosissa. Nyt ollaan siis lähdössä etelään vain parsonmestiksiin... saa nyt sitten nähdä miten tässä käy, kun ei onnistukaan tuo "monta kärpästä yhdellä iskulla..." Ei siellä ole mitään muitakaan startteja, kolmosille vain. Oulussa sen sijaan olisi tuona viikonloppuna neljä starttia. Käykö taas niin, että meiltä jää sittenkin agimestikset väliin???

Niinpä niin. Taidan keittää kupin kahvia ja maistella omenapiirakkaa. Meille tuli viikonloppuna uudet sohvat ja tässä tytöt kertovat mitä he pitävät niistä:



















Eli pitävät. :)

Gene testing for PLL

Foxy was giving some saliva samples yesterday to be sent to Britain for PLL gene results. We will find out if she is a carrier, affected or clear of primary lens luxation. Lisa's genes were given too. I don't know yet how long will it take for the results to come, some weeks, I should say.

Info about the PLL test can be found here: http://www.aht.org.uk/genetics_pll.html
and some facts about the heredity here: http://www.aht.org.uk/genetics_pllfaq.html

We hope the results will show two clear dogs. Both carriers and affected can develope PLL at some point of their lives, though the risk for a carrier is low, for an affected almost certain.

Gene testing anyway, has only just started, so the more dogs will be tested, the more will be found out about the gene and it's heredity. At the moment, nothing seems to be sure.

Geenejä rapsuttelemaan *edit*

Vähänhän tuo illalla harmitteli, kun en lähtenyt taitojani vielä kertaalleen testaamaan illaksi, mutta onpahan tankattu unta palloon nyt tätä päivää varten, kun pitkä on tulossa taas. Lähdetään tunnin päästä tästä Nikkalasta ja napataan Marjaana ja Ninja kyytiin. Aikainen lähtö koska joudutaan hakemaan Esan veljen sohvat ja sänky vielä Oulunsalosta ja Kaakkurista, sillä kun on talo oltava tyhjänä viimeistään ensiviikonloppuun mennessä.

Meillähän on sitten neljältä tapaaminen Haukiputaan Kellossa, missä Lisan ja Foxyn posket ronkitaan DNA-näytettä varten, jolla selvitetään, löytyykö heiltä linssiluksaatio geeniä, vai ovatko he puhtaita. Linssiluksaatio on todella ilkeä rotua vaivaava sairaus, jossa silmän linssi irtoaa pois paikaltaan. Sairaus ilmenee yleensä 3 - 6 vuoden iässä ja johtaa normaalisti molempien linssien luksoitumiseen. Kivulias, kalliisti hoidettavissa oleva sairaus, joka huomaamattomana voi johtaa näkökyvyn menetykseenkin. :( Geeni ilmenee koirassa joko terveenä ilmiasuna, kantajana tai sairaana yksilönä. Sairas alleelikaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koira välttämättä itse sairastuu elin aikanaan, mutta se periyttää sairaan geenin kaikille jälkeläisilleen. Geeniä vain kantava koira periyttää sairautta puolelle jälkeläisistään, joille se myös tulee vain kantaja-muodossa. Ja tämä siis, jos toinen osapuoli on terve.

Kahdelta sairaalta tulee vain sairaita jälkeläisiä, kahdelta kantajalta sairaita, kantajia ja terveitä, terveeltä ja sairaalta kaikki kantajia, kantajalta ja sairaalta kantajia ja sairaita ja kahdelta terveeltä tietenkin vain terveitä. Tämän voisi näyttää hienolla diagrammillakin, mutta sairaus on siis autosomaalisesti resessiivinen ja ainoastaan kaksi sairasta alleelia omistava koira voi itse sairastua, jolloin se myös periyttää vain sairasta alleelia. Yhden sairaan alleelin omistava koira on kantaja, jolloin se ei voi itse sairastua ja periyttää joko tervettä tai sairasta alleelia ja terveellä koiralla ei ole yhtään sairasta alleelia ja periyttää itse siis vain tervettä alleelia.

(En yläasteella tajunnut hölkäsen pöläystä perinnöllisyyslaskuista, mutta undulaattien kasvattamisen myötä niihin on vain jotenkin tutustunut ja linssiluksaatio periytyy samalla tavalla kuin esimerkiksi sininen väri undulaatilla. Kaikkea sitä oppii vanhallakin iällä...)

Valitettavasti, geeni voi mutatoitua milloin vain koiran eliniän aikana ja on olemassa myös linssiluksaation muotoa, joka aiheutuu esim. onnettomuuden tms. johdosta, mutta tämä yleensä ilmenee vain onnettomuuden vaurioittamassa silmässä, eikä molemmissa. Testi ei siis ole takuu mistään, mutta se on parempi kuin ei mitään.

Toivotaan, että tiedon tullessa saadaan rapsutella kahta jatkossakin tervettä koiraa. Rommilta testiä ei oteta ainakaan näillä näkymin, kun sitä ei jalostukseen käytetä. Normaalit silmätarkastukset riittävät ja ovat muutenkin tärkeitä sairauksien havaitsemisessa hyvissä ajoin, vaikka geenitestit olisikin tehtynä.

















LISÄYS: Eli meninpä huutelemaan joten korjaan tänne, varmuutta ei siis ole geenin periytymistavasta, se ei ilmeisesti kuitenkaan ole normaali resessiivinen, vaan myös geeniä kantavalla on pieni mahdollisuus kehittää sairaus itselleen. :/ Tulevaisuudessa, kun enemmän koiria ollaan saatu tutkittua saataneen parempi selvyys periytymisestä, mutta tähän asti siis vain geneettisesti terve koira pysyy täysin terveenä, kun kantaja ja sairas koira voi sairastua. Ja asiasta voi käydä lukemassa mm. täältä: http://www.aht.org.uk/genetics_pllfaq.html

Kemin agilityt

Käväistiin Foxyn kanssa tänään Kemissä tekemässä ilmoittauduttujen kolmen radan sijasta kaksi. Ei ollut enää tsemppiä lähteä täydellä vatsalla illalla kello viisi ajelemaan Kemiin yhtä rataa varten (josta varmasti olisi tullut hylly sieltäkin...) kun molempia väsytti jo niin paljon. Ilse oli kyllä sitä mieltä että olisin voinut aivan hyvin mennäkin, se kun on nukkunut kiltisti viidestä asti, vaikka yleensä illat menee ähistellessä.

Jokatapauksessa päivän ensimmäinen rata oli oikein nätti suoritus yhtä kieltoa lukuunottamatta. Hauska oikeastaan välillä tehdä hylkyradan sijasta kieltovirhettä, niitä kun tulee tosi harvoin, yleensä ne on kontakti tai keppivirheitä tai sitten tosiaan sen hylky, joka napattiin kyllä B-radalta.

Alla videot ja vähän tylsää analyysiä...

A-rata, kielto tuli siis omasta liian nopeasti aloitetusta takaaleikkauksesta jonka Foxy yksinkertaisesti tulkitsi juuri niin kuin miltä se näyttikin; ohitetaan hyppy.



B-rata, jossa katsoin juuri edeltävän koirakon menevän melkein keinun sijasta Aalle ja vaikka en ollut sitä rataantutustuessa huomannut, päätin, ettei Foxyn kanssa passaa tehdä tuota virhettä, kontaktihullu kun on... Niin, kappas. Loppurata kohtuu nätti, yksi este jäi tekemättä, kun en sitten enää keskittynyt ohjaamiseen sen hylyn jälkeen... Radalle mennessä oli vähän jännittyneet ja huonommat fiilikset ja se aina kostautuu!



Tuomareita olikin siis kaksi, en nyt muista toisen radan tuomaria, ekalla tuomaroi Tuomo Pajari.

Maivaa

Koirat (paitsi Lisa) eivät erityisemmin välitä maivasta, sen huomasin nyt. Silakkafileet soseena upposi vähän paremmin. Lisa meni juuri vähän avittamaan Rommia syömäpuuhissa, samalta kupilta söivät ennenkuin hoksasin komentaa Lisan pois. :D Rommi vähän väliä nostaa pään kupiltaan minuun päin ja katselee korvat taakse käännettyinä ja pää matalalla, aivan kuin kysyäkseen, että oletko tosissasi?

Maivan kun laittaa tehosekoittimeen veden ja öljyn kera höystettynä on tuloksena sementtimassan näköistä harmaata soosia. Nami. Testasin kokonaistakin kalaa, Lisaa oli alkaa hieromaan itseään siihen, että niin hyvän hajuista.

Foxy on nyt syönyt jopa kolmasosan omasta annoksestaan. Ja sitten se murisee lähestyville koirille. Nyt se istuu siinä kuppinsa edessä vahtimassa ja Rommi sen takana.

Koirat sai ruoan vähän myöhään tänään. Olen toiminut kaikessa vähän hitaasti... Huomenna lähdetään Foxyn kanssa kisaamaan, koko päivä siinä menee kun kolme starttia on ripoteltu nätisti klo 11.30 - 17.40 välille. Minulla kun menee paikat kipeiksi jo omissa treeneissä seisomisesta niin saa nähdä kuinka huomenna käy! No, pitää välillä tulla käymään kotona varmaan.

Eilen harjoiteltiin Foxyn kanssa vielä puomia ja keppejä ja aata. Vähän huolettaa Aan kontaktien kanssa jos totta puhutaan, kun niitä ei olla tosiaan treenattu oikeastaan koko kesänä - hyvin vähän. Ja kun Foxylla varmasti riittää sitä vauhtia nyt. En osaa sanoa, että pitäisikö varmistella vai mitä pitäisi tehdä.

Fammun koira

Päivä on taas pulkassa mitä valon määrään tulee, harmi oikeastaan jos se lumisade tulee ettei sitä voi nähdä, minä niin mielelläni katselisin hiutaleiden leijailemista ja tuiskuttamista. Mutta olisihan kiva kyllä vain herätäkin valkoiseen aamuun :) Ilmatieteenlaitos vaan onkin mennyt vähän pyörtämään sanojaan, eikä niin paljon lunta ehkä olekaan luvassa kuin ensin ennustettiin. Mutta jospa edes vähän, kun meinaavat nuo entiset alkaa sulamaan.

Käytiin Lisan ja Foxyn kanssa taas hallilla tänään, Rommi pääsi sillä aikaa mummun kanssa vaunulenkille :) Lisallekin oli nyt nakit mukana, mutta kovasti sitä silti siellä vain nuuskututtaisi, samaa vikaahan oli Foxyssakin pitkälle yli vuosikkaaksi oikeastaan, mutta nyt moisesta ei tosiaan ole tietokaan jos agilityesteitä on näkyvissä.

Harjoiteltiin Foxyn keppisuoritusta matolla, matto kun on niin liukas, ettei kesällä opitut vauhdikkaat kepit olekaan enää niin vauhdikkaat. :P En tiedä millainen pohja on Junkohallissa, mutta toivottavasti ei ainakaan millään tavalla liukas, Foxy liukastelee tosi herkästi ja sitten tulee virheitä ja menetetään aikaa.

Meillä on Foxyn kanssa tälle vuodelle tiedossa vielä 6 starttia näillä näkymin, ensin kolme Kemissä ensi viikonloppuna ja sitten Helsingissä toiset kolme 29. päivä. Jos reissu nyt toteutuu ja miksipä ei toteutuisi. Ellei kisoja sitten peruta sikainfluenssan takia... Ja vielähän tässä ehditään itsekin sairastumaan. Kuusi starttia suo jo mahdollisuuksia vaikka mihin, mm. luokka nousuun vielä tälle vuodelle ;) hih. Johan me ollaan kisattu kakkosissa jo kymmenen starttia, kai se riittäisi?? (Miksi sinne kolmosiin olisi niin kiire... Minä en vain itse pysyisi koiran perässä, jos totta puhutaan.)

Rommi jäi eteiseen odottamaan Fammua taas tulevaksi...

Kemiin ja Ouluun

Vajaan viikon päästä meillä olisi sitten kisat. Heh, kylläpäs ollaankin treenattu paljon. Mutta ei auta, pakko päästä kisoihin. Tai ehkä ei olisi pakko, mutta joku sinne vain vetää kuitenkin. Oulun kisoihin ei taideta päästä lähtemään, kumpanakaan päivänä, menee järjestelyt liian vaikeiksi... katsotaan. Harjoittelun kannalta mennään ottamaan nämäkin startit ja nolliahan sieltä tietenkin toivotaan.

Kennelnimestä on ensimmäinen aste nyt selvitetty ja nimi hyväksytty FCI:n puolesta. Nyt odotellaan sitä HundSportia sitten, missä nimi julkaistaan ja odotetaan valitusaika umpeen. Tammikuussa sitten pääsisi nimeä käyttämään jos kaikki menee mutkattomasti! :)

Me and Foxy will be going to our first agility competition in 5 months, on saturday :) And we just started training again after 4 months pause... Of course the slalom and contact board on our yard has been in active use all summer, so we haven't been just idling :) There will be three courses all together in Kemi on saturday. On sunday the competition would continue, but at that time we will be in Oulu to give blood samples on Lisa and Foxy to find out about the lens luxation gene. It will be awfully exciting to wait for the results to come... :P :/ Hoping for the best.

Foxy will yet have a new eye research in Sweden as she had her latter in the beginning of this year and I will have her hips and back x-rayed too.

Pfiuu...

Aikamoinen päivä takana.

Rohkeana tyttönä tosiaan riipaisin satamassa lenkillä eilen, mutta se jäikin loppujen lopuksi vähäpätöisimmäksi suoritukseksi päivän kirjossa... Kuulin iltapäivällä että Pena oli menossa ottamaan rokotetta ja koska olin juuri edellisenä päivänä saanut kuulla, että minullekin se suodaan, päätin lähteä mukaan. Puolentoista tunnin jonotus ei tuntunut erityisen kivalta ja jouduin nojailemaan seiniin ja varastamaan tuoleja mummoilta, mutta selvisin siitä ja nappasin vielä särkylääkkeen kotoa ennen treeneihin lähtöä.

Omat treenit meni hyvin, Foxylla oli edelleen virtaa ja käännökset aika laajoja kaaria, mutta niihinpä sitten paneuduttiinkin ja koetettiin silti saamaan vauhti pysymään samassa. Sen jälkeen oli tarkoitus vielä vetää treenit ja siihenpä se virta sitten loppuikin kun adrenaliinit katosivat suonista. Seisoin ja kuuntelin mitä Carina (toinen vetäjä) sanoi, sanani menivät sekaisin enkä osannut paneutua yhteenkään suoritukseen kokonaisvaltaisesti; jonkin kohdan muistin sieltä täältä ja ajatus ei juossut niin paljon, että olisin voinut antaa palautetta oikein kenellekään. Onneksi meitä oli kaksi, joten ei aivan mennyt hukkaan treeniläisiltä se kerta. Kyllä minä yleensä olen aika kärkäs huomauttelemaan muiden vioista, ainakin omassa päässäni ja kun siihen oikein annetaan tilaisuus niin nautin siitä. ;) Paitsi eilen, ei riittäneet voimavarat.

Kotona odotti onneksi yksi tyytyväinen isä ja lapsi ja päästiin nukkumaan ajallaan ja nukuttua koko yö. Koira oli aamulla pissinyt sohvalle, valitettavasti.

Sertikuva

Tässä on Foxyn sertikuva seuraavaa parsonlehteä varten. Eikös olekin komea! Kuva on kyllä ikivanha, toissakesänä otettu, kun koetin saada hyvää otosta ruotsin CK-bokenia varten. En vain kelpuuttanut tätä, kun se on otettu valkoiselta puolelta. Kun sillä olisi vielä tuo hännänkiinnitys kohdilla niin ties mitä pystejä se olisi jo tienannut kun on niiiiin nätti.

Illalla treenit

Tultiin juuri Rommin kanssa vaunulenkiltä, posketkin vielä punottaa kun oli muutama aste pakkasta ja luntakin vähän tiputteli taivaalta. Saisi kyllä jo tulla enempikin sitä lunta, nyt on jo marraskuu! Olen varmaan viimeksi joskus huhtikuussa käynyt noin pitkällä ja ripeään tahtiin hippastulla lenkillä, heh, kyseessä oli siis 4km yhteensä. Tästä se lähtee, kunnon kohottaminen.

Foxylla on sitten iltasella treenit. Ihanaa! :) Varmaan se huitelee sun vaikka minne, enkä osaa ohjata ollenkaan, enkä pysy perässä ja kaikki menee pieleen, mutta no. Päästään ainakin treenaamaan. Sen jälkeen sitten vedän vielä oman ryhmäni. Käytiin tiistaina hallilla jo pyörähtämässä ja tehtiin pikkuista rataa Foxyn kanssa, koetin palautella jotain ohjausjuttuja mieleeni, ei mitään sen kummempaa ja otettiin puomia ja keppejä, niitä kun ollaan harjoiteltu ja jopa putken suu vedättämässä kepeiltä. Myönnetään, että pari kertaa jätti viimoisen välin tekemättä kun ohjasin useamman metrin päästä itse, mutta kaiken kaikkiaan hienosti. Olihan sillä virtaakin, juu.