Seurantaa

Pentujen painon kehitystä voi käydä seuraamassa vanhassa postauksessa täällä. Ykköstyttö on kirinyt kovasti kohti ison pojan lukemia, vaikkei siitä päälle päin se näykään, taitaa olla pelkkää lihasta ;) Kaikkien painokäyrä on koheneva ja pennut virkeitä. Meillä pentuhuone sattuu juuri ruokailuhuoneen yläpuolelle, joten aina ruoka-aikaan alkaa kuulua ääntä yläpuolelta tuuletusluukun kautta, vaikka juuri olisi syönyt/käynyt ulkona. Sinne kantautuukin hyvin astioiden kilinä ja se vaikein kestää - ruoan tuoksu!

Vähän olen mietiskellyt miten ikinä Lisan saa takaisin sovitettua laumaan kun tytöillä selkeästi on ongelmaa keskenään pitkän erossa olon jälkeen, ovat siis esim. portin/häkin/verkon takaa päässeet toisiaan "tervehtimään" Lisalla karvat pystyssä ja Foxylla häntä piukkana antennina. Ja tietenkin pennut tuovat vielä enemmän skismaa tilanteeseen. Lisa saaneekin tulla pentuinensa ihan omiin oloihin aidattuun keittiöön ja vielä alkuun tuohon isoon häkkiin sijoittettuna. Katsellaan miten tilanne siitä sitten etenee, Lisa vain valitettavasti tulee aidoista kyllä yli, meillä kun on vielä isot laajennetut oviaukotkin, ettei tavalliset koiraportit niihin edes riitä. Taas niin minun tapaistani murehtia etukäteen :P

Lisan yskimiset ovat ainakin vielä hyvin lieviä, eilen kuulin sen yskähtävän pari kertaa syödessään ja kerran kun Esa oli käyttänyt sitä ulkona. Varovasti se alkoi tosin Foxyllakin mutta uskon, että Lisan joutuessa pentujen takia ottamaan rauhallisesti koko ajan, tautikin menisi nopeasti ohi. Jorella se tuntuu vaivaavan melko tympeänä edelleen, se kun ei osaa oikein rauhoittua, varsinkaan ulkona ollessaan ja yskittämään alkaa heti kun aamulla kirmataan ovelle. No, vähän parempi sekin jo on ja Foxylla taitaa olla aika lailla oireettomia päiviä jo takana, olikohan ti-ke yö, kun kuulin sen vielä köhivän nukkuessaan minun kanssa peiton alla (nukuin nimittäin olohuoneen sohvalla vauvan kanssa, varottiin vähän vielä Ilsen nukkumisten kanssa, se kun ei aina ole se helpoin nukahtaja, varsinkaan jos yöllä johonkin herää). Foxy ei onneksi tosiaan ehtinyt käydä yksissäkään treeneissä eikä kisoissa kun jo huomasin yskän. Se alkoi ryystämisellä jonka tulkitsin ensin takaisin tulleeksi nenäpunkiksi. Matolääke/punkki tabletteja oli edellisestä kerrasta jäljellä juuri koko porukalle, mutta pari päivää siitä ryystäminen muuttuikin yskimiseksi ja kakomiseksi sekä oksenteluksi ja näin kennelyskä tuli ensimmäisen kerran taloon. No, nämä koirat eivät siis ehtineet sitä muille levittää, karanteenia pidetään ell-ohjeiden mukaisesti kaksi viikkoa viimeisistä oireista. Onneksi meillä on tuo oma kenttä, jossa voidaan Foxyn kanssa jo vähitellen alkaa, nyt kun taudista on päästy.

Vielä huolettaa kuitenkin, jos ja kun yskä menee pentuihin asti, mutta päivä kerrallaan, ehkä ne säästyvät ainakin pahimmalta.