Ensimmäinen neuvolakäynti

Tänään olikin sitten eläinlääkärintarkastuksen vuoro. Esa tuli minulle avuksi ja kuskattiin sekä pennut että Foxy Kalixiin. Pennut tarkastettiin, rokotettiin ja sirutettiin. Foxy vain sirutettiin.

Kaikki paitsi Jytky saivat jotain mainintaa lomakkeisiinsa, kuka jos jonkinlaista "kauneusvirhettä". Prinsessa eli tästä lähtien Baci/Batsi (jos nyt jää meille vielä pidemmäksi aikaa, kutsumanimenä kun Prinsessa on vaikeahko...) sai maininnan kannuksistaan. Hassua, että niistä edes mainitaan? No, Zeldan (eli Miss Bonesin :) Bonesin uusi, oikea nimi on Zelda ja sopii kuin nakutettu!) kannuksista lukee lomakkeessa myös ja lisäksi mainitaan napatyrästä jota ei kuulema tarvitse leikata, se on niin pieni ja sulkeutunutkin jo.

Pikkupojalla on "minimaalinen tyrä", samoin sulkeutunut ja hädin tuskin edes tunnettavissa enää. Pikkupojalla on myös halkio pippelissä. Jotain aivan ihmeellistä minun ja Kaijan mielestä, mutta lääkäri oli ilmeisesti moisia nähnyt ennenkin ja yleensä ne ovat kai syvempiäkin. Tämäkin oli siis vain pieni kauneusvirhe, kehotti kuitenkin seuraamaan ja varmistamaan, että pysyy puhtaana, muttei uskonut sen aiheuttavan ongelmia.

Ja sitten tosiaan Jytky jonka lomakkeen rivit pysyivät puhtaina. Ell tarkisti vielä kivekset ja totesi vain että molemmat on tälläkin, niin pääsee isona sitten tyttöjä tapaamaan ;) Jytkystä myös ell totesi, että tämä olikin vähän eloisampi tapaus sitten :D Ihana Jytky! Jytkyn kanssa käytiin eilen kyläkaupalla hakemassa suklaata. Vähän se oli huolestuttavaa, pihalla touhusteli ihan normaalin tapaansa. Autossa vinkui pikkuisen, mutta reipas poika se oli kuitenkin :)

Kaikki pennut käyttäytyivät lääkärissä oikein reippaasti ja mennä viipottivat pitkin lattiaa. Zelda osasi jo hienosti näyttää hampaatkin, muiden piti vähän saada pokkuroida ja pakittaa!

Nyt voinee jo paljastaa myös, ketä on lähdössä minnekin, kun luovutus on jo aivan käsillä! Kaksi pennuista on siis vasta varattu, Zelda ja Pikkupoika ja kyllä se vain niin taitaa olla että kilteimmät on viety ensin! Ja ihan hyvä, lapsiperheisiinhän nämä onkin menossa. Zelda lähtee ensinnä, ystäväni ja parsonharrastaja Marjaanan perheeseen tähän melkein naapuriin Nikkalaan, jossa mekin ennen asuttiin. Ihana saada suosikkityttö lähelle! Nykyisin kun Prinsessa eli Batsi, minun aiempi suosikkini on aikasta rasittava tapaus ja muistuttaa päivä päivältä vain enemmän äitiään, ellei vähän ylikin... hyvin saalisviettinen ja kiihkeä, mikä tosin ei ole mikään huono juttu tietenkään :) Zelda taas on maailman herttaisin ja kultaisin otus ja niin nätti :) Ja turha kai sanoakaan, ettei se Zeldan terrierimäisyyskään vähentynyt ole...

Kultainen Zelda... Sweet Zelda :)

Pikkupoika lähtee Joensuuhun veljeni perheeseen. Se on alituisen kiusaamisen kohteena täällä meillä kun Jytky haukkuu sille Pikkupojan hakeutuessa piilopaikkoihin. Pari kertaa ollaan sitä pelastettu pois "perheväkivallan" uumenista, vaikka osaa se myös halutessaan sanoa Jytkylle takaisinkin. Mutta kuten aiemmin totesinkin, se välillä tuntuu kuin joltain aivan eri rotuiseltakin, niin kiltti ja kultainen on sekin. Vaikka osaa toki purra lahjetta, väykyttää ja villeillä, kuten pikkuärrierin kuuluu ;) Yleensä koko pesue tulee hyvin toimeen keskenään, ne on vain ne villit hetket kun kuumenee vähän liiaksikin. Onneksi nämä tästä pian vähenevät. Pikkupoika lähtee meidän mukanamme Sotkamoon 15. päivä ja siitä sitten eteenpäin taas aina Joensuuhun asti.

Pikkuinen poika puremassa keppiä - Litte Boy chewing a stick

Kotiin uusia koteja jäävät vielä kaipailemaan Jytky ja Batsi. Uskoisin kyllä, että noiden kanssa me pärjätään täällä vielä mainiosti. Ovat oikein metkoja pentuja molemmat ja harrastaviin koteihin aivan upeita uusia perheenjäseniä.

Hirviä ja pallero videolla

Olin jo lenkin puolivälissä kun soitin Esalle, että mitenkäs pitkästi sitä tulee, kun lähdetään kiertämään Sandvikin mutka... no siitähän tuli 7,5km kävelyä kaksostenrattaiden kera ;) Aika hyvin jaksoin itse, Ossi oli vaan jo alle puolessa matkaa sitä mieltä että sille riitti! Sai sitten hauistreeniä samalla, kun ketkutti vaunuja sivusuunnassa samalla kun marssi menemään, se hiljensi aina Ossin uudestaan. Foxy sai olla irti puolen matkaa, takaisin tullessa käveltiin valtatien viertä ja nyt jälkeen päin ajateltuna (ensi kerralla) olisi kannattanut kävellä takaisin samaa reittiä ja ihastella uudemman kerran kauniita omakotitalon pihoja ja merenlahtia.

Esa käytti illalla sitten kaksi muuta pidemmällä lenkillä, heh. Koirat tosin tuumasivat vielä jatkaa lenkkiä itsenäisesti ja lähtivät puolessa välin reittiä hirvijahtiin. :P Esa tuli siis puolentoista tunnin päästä ilman koiria kotiin ja tuumasi vain, että pääsetkö mukaan, lähdetään hakemaan niitä. Oltiin juuri soittamassa Kaijaa lapsia katsomaan (asuvat siis tuossa samassa pihassa, kotiportin toisella puolella) kun ovi aukeaa ja kaksi märkää koiraa juoksee sisälle. Joren pää oli kuulema vain vilkkassut olohuoneen ikkunasta, kun se oli käynyt "kertomassa" Kaijalle, että "omalle pihalle pitäisi päästä! Lisa meni jo!"

Ja hyvä niin, oli jo ihan pimeää kun kotiin löysivät, vaikka muuten metsälenkit ovatkin aina tervetulleita ;)

Ja illan kevennykseksi videopätkä Pikkupojasta :)

Reissusta palattu

Viikonloppu vierähti mukavasti Sotkamossa. Lisa luonnollisesti pentuineen jäivät Kaija-mummun hoiviin, mutta Foxy & Jore pääsivät mukaan ja kyllähän ne nauttivatkin. :) Talosta kun löytyy tennispalloja vähän joka nurkasta, joita sitten saikin olla Foxylta takavarikoimassa vähän väliä. Ei se niin niiden kanssa villiintynyt, mutta tuijotuskisa pallon kanssa, kun odotetaan eikö joku voisi vähän haastaa, ei pidemmän päälle tee pikkuterriereille hyvääkään... Lenkillekin pääsi päivän aikana moneen otteeseen ja kerranpa Esan kanssa livahdettiin ihan yhdessäkin ilman lapsia samoilemaan Hiukan harjuille ja se olikin ihanata. Kamera oli laukussa kyllä, mutta mihinkään en sitä mukaan ottanut... että tähänkö tässä on menty??

Jorelle vieraiden hulina ja väen paljous teki hyvää. Se kyllä vahtimalla vahti kaikki sisääntulijat ja siinä sai olla tarkkana ja pistää sitä välillä vähän syrjemmälle riekkumasta, johon kyllä riitti ihan äänen käyttö. Isomummun tullessa kylään villimies laitettiin kylläkin häkkiin. Kerran todistin sen myös murisevan unipaikkaan silittemään tulleelle. Mutta ihan kohtuudella tosiaan selvittiin ja Jore erityisesti nautti kyllä silmin nähden tästä tervetulleesta muutoksesta arjen raadantaan ;)

Foxyn kanssa meillä on viikonlopulle tulossa kisat. Sunnuntaina aamulla klo 9 startataan mini 3 radalla. Tarkoittaa siis sitä, että sängystä täytyy nousta ylös neljän aikoihin omaa aikaa... hohhoi.

Pennuista olisin tahtonut jo moneen otteeseen ottaa seisontaakuvaa sun muuta muttei aika tai kaverit riitä. Pistinkin sitten videotoiminnan pyörimään ja sain aikaiseksi seuraavaa. Kehut tuli hyvin hiljaa, kun Ossi nukkui aivan vieressä :):

Mistä on pienet terrierit tehty

Luulisi, että tuollainen myräkkä lannistaisi kenet tahansa, mutta ei vain! Kävin tänään reippaana treeneissä, tosin ainokaisena ja vedin vielä omat treenini, mutta koira sai jumppaa ja minä revähytin jonkin lihaksen olemattoman lämmittelyn seurauksena, kun koira sinkosi ja koetin pysyä perässä pyrähtelemällä ihan liikaa. Foxylla oli vauhtia, Heidi sai kokeilla sen kanssa sinkoilua kaverina :)

Pennut eivät lannistu säästä myöskään, vaikka toisin voisi luulla! Jore-iskä antaa hyvää mallia miten myrskyssä mennään, tuulispäänä siis, satoi tai paistoi! Pennut seuraavat orjallisesti perässä viis välittämättä tuiverruksesta ja piiskaavasta sateesta, kylmä taitaa mennä luihin ensimmäisenä, eikä me kovin pitkiä pyrähdyksiä tosiaan ulkona voidakaan nyt tehdä. Mutta hauska tietää, että samasta aineesta on nämä pikku terrierit tehty kuin isänsäkin :) Lisallahan meni kauan sisäsiistiksi oppiessa, koska se vihasi lunta, kylmää ja pakkasta ja valitettavasti tuli meille tammikuun lopussa... Näistä ohut turkkisinkin, eli Prinsessa kulkee häntä pystyssä, juoksee ja villeillee siinä missä muutkin :) Ulos osataan myös reippaasti tehdä jo pissiä ja kakkaa - tosin ihan siinä missä vielä sisällekin.

Tuossa ne nyt taas pistää Ilsen leluja solmuun ja mattoja rullalle, vaikkei niitä ole kuin yksi eikä se mene rullalle. Lisa paimentaa Jorea ja Foxy nukkuu... Jospa joku pennuista vielä tulisi isoäitiinsäkin! Alla pennut ottavat rennosti päiväunia - prinsessa ehti valitettavasti juuri herätä, vähän ennen sekin rellotteli niin auvoisasti muiden tapaan!

Tuumailua aamutuimaan

Joskus kadehdin koiria niin paljon... kun biologinen herätyskello pennuilla soi kello kuuden aikoihin, Foxy vain työntää päätään syvemmälle tyynyihin ja minä joudun nousemaan ylös päästämään kiljuvia lapsosia ulos aitauksesta ennen kuin koko talo herää. Noin tunnin verran pikkuapinat (missä vaiheessa ne muuttoivat suloisuuksista apinoiksi?) jaksavat riehua ja tuhota irtaimistoa ja sitten ne simahtaa taas yksitellen milloin minnekin ja kantelen ne takaisin koppaan, elleivät jo ole siellä. Ilsen takia ei tämä pentue ole saanut oikeasti valloittaa taloa, vaan aitauksessa vierähtää tovi jos toinenkin tai rajattuna keittiöön, paitsi aamuisin ja iltaisin, silloin on touhuaikaa.

Välillä tämä on hieman rankkaa, mutta tähän väliin en enää pentuja toiste laitakaan. Vaikka eihän minulla tätä väliä enää elämässä tule olemaankaan. Ainakaan en toivoisi niin.

Pennuista on vapaana kaksi. Jytky on varma kodin etsijä ja etsimme sille siis sitä ihanaa aktiivista perhettä edelleen! Kakkostyttö muuttaa melkein naapuriin, siitä olen niin iloinen! :) Ja jompikumpi pikkukoirista (Prinsessa & Pikkupoika) on lähdössä myös, emme ole vielä päättäneet oikein kumpi. Molemmat ovat herttaisia tapauksia, vaikka erilaisia kuitenkin. Prinsessa muistuttaa edelleen kovasti äitiään. Vaikka pentuetesti leimasi sen ujoimmaksi ja pehmeimmäksi, on sillä silti taistelutahtoa ja intoa, tekemisen halua ja vauhtia, aivan kuten äidissään. Siitä tulisi huippu agilitykoira, uskon niin. :) Tahdon kuitenkin edelleen pennuille harrastavat ja aktiiviset kodit, vaikka pari pehmeämpää sakista löytyykin.

Olen taas palautellut mieleeni Tuire Kaimion pennun kasvatuksen ohjeita kirjaa lukemalla ja täytyy sanoa, että kullan arvoisia ovat! Kun vain itsekin muistaisi aina silloin tällöin niitä lueskella, olisi varmasti säästynyt monelta vaivalta. Mm. rauhoittumisharjoitukset ovat tosi hyviä, samoin kaikki muukin ohjeistus pientä, innokasta ja kiihkeääkin terrierinpentua varten, kuten ohitustilanteet, leikkiminen kotona (mikä on sopivaa ja mikä ei) jne. Foxyn aikaan kirja oli minulle kuin raamattu, mutta kahden muun kanssa se on vähän kuin unohtunut... niin ja huomaahan sen! En tosiaan ole täydellinen koiranomistaja, kaukana siitä! Mutta mielelläni soisin, etteivät muut tekisi samoja virheitä kuin itse. Ainakin sen verran siitä oppii, että osaa muita varoittaa. Ja toivoo tietenkin samalla, ettei olisi vielä liian myöhäistä korjata virheitä omiensakaan kanssa. Ongelmiahan meillä riittää pienimmästä alkaen, kuten Foxyn ohitustilanteet (huomattavasti paremmat kuin pari vuotta sitten), Lisan kiihtyminen ja äänen käyttö, koiratappelut tai Joren näpsiminen. Kaikkea muuta kuin täydellistä käyttäytymistä siis ja peiliinhän sitä vaan saa katsoa. Koirathan on kyllä täydellisiä :) aivan ihania.

Toissapäivänä lenkillä Jorella oli vähän lähtenyt homma hanskasta... Esa oli kävelyllä Ilsen kera ja kävivät mutkan lammen rannan kautta. Jore oli siinä jotain juoksennellut ees taas, kahlannut vähän jne. kunnes yhtäkkiä lähtenyt uimaan keskelle lampea. Se vaan otti ja lähti, ei kuunnellut eikä nähnyt mitään, ui vain. Ties kuinka kauan. Sillä alkoi jo vauhtikin hyytymään ja lammella ollut veneilijä poikansa kanssa oli jo lähdössä sitä kohti koiraa hakemaan, kun se oli lopulta lähtenyt uimaan rantaan päin ja noussut kuiville. Esa ei oikein osannut sanoa mikä koiran sai käyttäytymään noin, ehkä se oli nähnyt veneen, mutta ei sitten kuitenkaan suunnitanut sitä kohti vaan seilannut vaan edes takaisin. Välillä uinut rantaan päin kun sitten taas lähtenyt uimaan takaisin lammen keskelle. Esakin oli ehtinyt jo kovasti huolestua, kun kutsut ei tehoa ja koira vaan ui ja ui läkähtymisestä piittaamatta. Onneksi en itse ollut siellä.. Olisin varmaan tullut märin vaattein kotiin, sen ennenkin tehneenä!

Mutta nyt toinen kuppi kahvia, että pääsee tämäkin aamu alkamaan...

Pentutesti

Nyt en ehdi aivan kaikkea kirjoittamaan pentutestistä, mutta jotain vähän. :) Tänään pennut siis testattiin ja kuten ennalta arvelin, variaatiota löytyi. Pehmeimmäksi osoittautui omienkin arvelujen mukaan Prinsessa eli ykköstyttö ja touhukkain oli isänsä poika Jytky. Pisteitä pennut saivat yhteensä 44 - 57 välillä. Testi ei siis kerro mitä koirasta tulee isona, vaan antaa kasvattajalle vähän osviittaa siitä, millaisia perheitä niille voisi hakea ja uudelle omistajalle siitä, mitä pennun kanssa kannattaa touhustella, jotta siitä kasvaisi kunnon aikuinen.

Testin kävi meillä kotona tekemässä Netta Eskelinen Kempeleestä.

Koin testin tulokset oikein mielenkiintoiseksi luettavaksi ja jos vaan mahdollisuus on, niin mielelläänhän tällaisen teettää joka pentueelle, saisi pitkän ajan myötä varmasti oikein käytännöllistä materiaalia eri pentueista eri aikoina.

Taistelutahto -osion tulokset ovat vähän normaalista poikkeavat, koska taistelutahtoa pennuilla on kyllä, Prinsessalla vähiten, Jytkyllä ja Bonesilla eniten ja Pikkupojalla siitä ja välistä. Mikä lie vaikuttanut siihen, ettei leikkiminen ole kiinnostanut ollenkaan. Pöydällä olosta varmaan siksi niin hyvät pisteet, että ovat noita ulkorappuja tottuneet kipuamaan ylös ja alas ihan pelotta. Prinsessa oli selkästi ujoin ja jännittänyt koko testaus tilannetta melko voimakkaasti.

Kaavake ja tulokset:

1. Käyttäytyminen sylissä:
5p Erittäin rentoutunut/innokas
4p Hyvin rentoutunut (Prinsessa, Bones, Jytky)
3p Melko rentoutunut / mielistelee, kynnet hieman esillä (Pikkupoika)
2p Jännittää
1p Paniikki

2. Rohkeus:
5p Tulee rohkeasti ja reippaasti, häntä ylhäällä
4p Tulee rohkeasti, häntä alhaalla (Prinsessa, Bones, Jytky)
3p Varovainen, ei lähde heti liikkeelle, liikkuu hitaasti / matalana (Pikkupoika)
2p Kestää kauan, ryömii, arkailee, liikkuu kutsuttaessa
1p Ei liiku, pakenee, vinkuu, tärisee

3. Kontakti ihmiseen:
5p Avoin, ystävällinen, vapautunut, puree
4p Ottaa kohtuullisen hyvin kontaktia (Jytky)
3p Pientä epävarmuutta / haluttomuutta (Prinsessa, Bones, Pikkupoika)
2p Jännittää, hieman väistää, on matalana
1p Ei kontaktia, pelkää, pakenee

4. Taistelutahto:
5p Taistelee keskittyneesti, murisee, hyvä ote
4p Taistelee kohtuullisesti, irtoaa helposti
3p Puree kevyesti, luopuu helposti
2p Jahtaa hieman, ei pure (Bones, Pikkupoika, Jytky)
1p Ei taistele (Prinsessa, kiipesi syliin)

5. Noutaminen / saalisvietti:
5p Ryntää perään, vie lelun pois
4p Ryntää perään, ei tuo takaisin, jää sinne (Jytky)
3p Ryntää perään, ei tuo heti takaisin, ei anna pois
2p Menee perään hitaasti/viiveellä (Pikkupoika)
1p Ei lähde perään (Prinsessa edelleen sylissä, Bones)

6. Koulutettavuus:
5p Hyppii vasten, riehakas, ei keskity, vinkuu
4p Tekee keskittyneesti, jatkuvalla mielenkiinnolla
3p Istuu muutaman kerran, ei innostuneesti (Bones)
2p Istuu muutaman kerran, touhuaa muuta välillä (Pikkupoika, Jytky)
1p Ei kiinnostu tekemään mitään (Prinsessa)

7. Kivun sietokyky:
5p Ei reagoi (Pikkupoika, Jytky)
4p Reagoi pienellä äännähdyksellä (Prinsessa, Bones)
3p Reagoi jonkin verran, rauhoittuu heti
2p Reagoi voimakkaasti kiljumalla
1p Pyristelee paniikissa irti

8. Dominoivuus / alistuminen:
5p Taistelee voimakkaasti, puree, murisee
4p Taistelee voimakkaasti
3p Taistelee aluksi, rentoutuu lopulta (Prinsessa, Bones, Jytky)
2p Rentoutuu, nuolee käsiä (Pikkupoika)
1p Paniikissa, virtsaa alleen, jäykistyy kauhusta

9. Palautuminen:
5p Palautuu välittömästi, häntä ylhäällä (Bones, Jytky)
4p Palautuu melko nopeasti, häntä alhaalla (Pikkupoika)
3p Palautuu hitaasti (Prinsessa)
2p Palautuu jotenkin, ei täydellisesti
1p Ei pysty palautumaan, virtsaa

10. Ääniherkkyys:
5p Ei pelkää, menee heti tutkimaan (Bones)
4p Pelästyy hieman, voittaa pelkonsa (Prinsessa, Pikkupoika, Jytky)
3p Pelkää, pystyy toimimaan, ei mene lähelle
2p Pelkää, palautuu hitaasti
1p Pakenee, paniikissa, ei palaudu

11. Käyttäytyminen pöydällä:
5p Liikkuu järkevästi ja rohkeasti, häntä ylhäällä (kaikki)
4p Liikkuu kohtuullisen rohkeasti, häntä alhaalla
3p Liikkuu varovasti, kynnet esillä
2p Jännittää, liikkuu hieman / matalana, yrittää pudottautua
1p Paniikissa, ei liiku, tärisee, vinkuu

12. Toimintakyky:
5p Lähestyy rohkeasti, häntä ylhäällä (Pikkupoika, Jytky)
4p Lähestyy melko rohkeasti, häntä alhaalla (Prinsessa, Bones)
3p Lähestyy varovasti / matalana
2p Ei lähesty
1p Pakenee /ei lähesty, haukkuu, murisee

13. Peilitesti:
5p Lähestyy, häntä ylhäällä (Jytky)
4p Lähestyy, häntä alhaalla
3p Lähestyy, kiehnää peilin ympäri (Prinsessa, Bones, Pikkupoika)
2p Ei liiku kohti
1p Murisee, haukkuu, vinkuu, pakenee

14. Laumavietti:
5p Seuraa, häntä ylhäällä, puree lahjetta (Bones, Pikkupoika, Jytky)
4p Seuraa, häntä alhaalla (Prinsessa)
3p Seuraa kauempana / viiveellä
2p Seuraa matalana, arkaillen, häntä koipien välissä
1p Ei seuraa, pakenee

Keskiarvo 4,4 pistettä tai yli:

Pentu on aggressiivinen, dominoiva, röyhkeä ja itsevarma. Ei suositella ensimmäiseksi koiraksi, eikä lapsiperheeseen. Tarvitsee määrätietoisen kouluttajan, paljon koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Voi olla erinomainen koira oikeissa käsissä.

3,4 - 4,4 pistettä: Jytky, Bones, (Pikkupoika)

Pentu on melko dominoiva ja itsevarma, mutta tasapainoinen. Ei helpoin vaihtoetho ensimmäiseksi koiraksi, eikä pieniä lapsia omistavaan perheeseen. Tarvitsee johdonmukaista koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Erinomainen harrastus/kisakoira.

2,6 - 3,4 pistettä: Prinsessa, Pikkupoika

Ns. "helppo koira". Sopii lapsiperheisiin ja myös ensimmäiseksi koiraksi ja harrastuskaveriksi.

1,9 - 2,6 pistettä:

Alistuva/pehmeä koira, joka tarvitsee ystävällisen, rauhallisen ja kärsivällisen kouluttajan ja paljon sosiaalistamista.

1,9 pistettä tai alle:

Koira on epäsosiaalinen tai äärettömän ujo ja arka. Hermorakenne ja toimintakyky ovat heikkoja. Stressaa helposti ja reagoi liioitellusti kaikkeen. Voi kehittyä pelkopurijaksi. Ei suositella lapsiperheisiin, eikä harrastuskoiraksi. Tarvitsee kokeneen kouluttajan ja erittäin paljon sosiaalistamista.

Ulkoilutuokio

Isoäiti ja lapsenlapsi :)

Sitä pienet perässä...

Siskokset

Ja sitten poseerauksia

Tornion kisat 17.9.2011 *MUOKATTU*

No nyt on "ekat" kisat takana :) Kaksi rataa ja kaksi tulosta, jipii!!! Meillä kun on aika kaunis rivi lähinnä hylsyjä kolmosluokista, vain yksi 10 tulos. Tänään siis molemmilta radoilta vitonen, putki-Aan takia kontaktivirhe Aalta (joo, kaikkea muuta kuin pätevät nuo meidän juoksukontaktit Aalla, ei toimi läheskään kaikissa olosuhteissa) ja toiselta radalta sitten okserilta alas niin rajusti että koira juoksi rima jaloissaan useamman metrin, kulma olikin vaikea ja sitä valmiiksi jo kauhistelin.

Mutta erityisesti C-rata, ensimmäinen siis, oli oikein jouhevaa menoa, vaikka vähän luulenkin että aika olisi voinut olla parempi, tuomarina Henri Luomala. Toisella radalla tapojeni vastaisesti valssailin reippaasti ja vähän joka väliin, mutta ne eivät olleet niin luontevia ne valssit ja väärin ajoitettuja - tietenkin! Tämä D-rata olisi kiva tehdä joskus toistamiseen uudestaan, sen verran siinä oli haastetta saada valssit toimimaan sujuvasti. Tuomarina sillä Minna Väyrynen.

D-rata

Oltiin liikkeellä koko perheen voimin, kohtuu kivuttomasti meni ;) Seurakaverit jäivät sinne vielä kisaamaan joukkuepiirinmestaruuksista, yksilöissä ei käsittääkseni menestystä tullut.

LISÄYS!!

Anne ja Iines voittivat Piirinmestaruus kultaa yhdessä!! Luin juuri tuloksista, niin hienoa!! Meidän Aapon sijaisäiskä siis :') HURJAN PALJON ONNEA!!!!!!

Tulokset löytyy täältä.

Mekin oltiin siis Foxyn kanssa sijalla 5. :) Tulosta ei kuitenkaan lasketa, kun asutaan Ruotsissa, mutta olipa hauska, että olivat laskeneet ulkopuolistenkin yhteistulokset listaan mukaan. Meidän ekat arvokisa tulokset siis, epäviralliset tosin, mutta siltikki! :)

Ja vielä lisää!! ARCTICin Mini-joukkue otti PM-kultaa!! UPEAA! Onnittelut myös heille :)

Apetta

Jos iltani ratoksi kirjoittaisin mietteitä palluroista, Ossi kun nukkuu, vaikkei ihan vielä nukukaan ja isot koirat ovat vielä ulkona tekemässä iltapissejään ja haukkumassa naapureille, onneksi ei sitä sentään. Kuvat on vain otettu iltaruoalta eilen, pennut saavat ruokansa yhdestä tai kahdesta astiasta kerrallaan, välillä nirsoillaan - välillä syödään hyvin, Jytky on yleensä astialla ensimmäisenä ja viimeisenä ;)

Prinsessa, pikkupirpana, sirppana, tirpukka. :) Aivan ihana piiperö! Se on niin pikkuinen ja niin hassu, muistuttaa monelta osin äitiään, sekä käyttäytymisen, luonteen että ulkomuotonsakin puolesta. Niin hurmaava tyttö ja niin pieni! Minille tulee kippurahäntä tai ainakin porukan kaartuvin.

Miss Bones eli Miss perfect ;) Tämä tyttö on jotenkin äärimmäisen tasapainoinen kaikilta osin, en tiedä mikä siinä tarkalleen ottaen tekee sen, se vaan on jotenkin niin harmoninen olemukseltaan. Ihana, ihana tyttö! Bonesilla on pieni, sisäänmenevä napatyrä. Saa nähdä mitä lääkäri siitä tuumaa. Olen itse koettanut näistä lueskella, kun ei aiempaa kokemusta ole, joten en ole aivan vielä toivoani menettänyt neidin "täydellisyyden" suhteen. Vaikka eihän kukaan sitä oikeasti ole... Tyrän saattaa lukemani mukaan erityisesti kehittää pentu joka on syntynyt ahtaan synnytyskanavan läpi ja Bonesillahan oli vaikeuksia ulostulemisen kanssa kovastikin, juuri vatsankohdalta otti kiinni.

Pikkupoika, jäppiäinen, ikku-ukko. Meidän yees-mies, se vaan on ja sille sopii. Vaikka kyllä se osaa pistää hanttiin ja sanoa takaisinkin tarvittaessa! Pikkupoika syntyi häntä ihan säkkärällä, nyt se on suora siihen verrattuna, mutta arvailisin, että mutka sillä on tai sellainen tulee/tulee näkyviin. Tällä pennulla on myös, vielä edellista pikkuista pienempi napatyrä.

Jytky, iisopoika, valkoinen, kuten Ilse sanoo, on porukan kovaäänisin ja isoin edelleen. Käyttää selvästi kokoaan häikäilemättömästi hyväkseen leikin tiimellyksessä. Jytky on kaikin puolin virheetön pakkaus - paitsi että se on aika iso... Mutta pitää olla pikkuisen pläski!!

Tämä on ihana pesue kaiken kaikkiaan, laidasta laitaan on taas saatu ihmeteltävää (ainakin) kahdeksan viikon ajaksi, joista ajatella, enää 3 jäljellä... Harmittaa kyllä nuo kaksi tyrää ja häntämutka pikkupojalla. Pikkupoika on kyllä muutenkin niin kummanoloinen, tappijalkainenkin, ettei sille näyttelykotia olla etsimässäkään, vaikka se onkin muuten kaikinpuolin aivan mahtava ukkeli <3 Ja ehkäpä Miss Bones vaan olisi muuten aivan liian täydellinen, jos ei sille olisi tullut jotain tuommoista.

A Teddy Hug

The Happy Family

Puppies on a supper :) The parents are just a pair of vultures waiting for their turn (or my eye to falter) to eat the remainers. Jore also loves to play with the kids, especially him and "Lisa Junior - The Princessa" go very well together :)

The gang is starting to dominate the whole house by this time, first it was just the kitchen. Unfortunately I have to restrain the free periods to some degree, as I don't have enough hands and eyes to control Ilse, if I'm bound else where - that is, to take care of Ossi. So the mornings and evenings the puppies get to go around as much as they want and it's also quiet enough, when Ilse is in bed, to let Jore to play with them too. Otherwise it gets easily very, very noisy and some what dangerous too. At daytime they get to go out once a day and maybe next week when Esa is home normally again, we could start practicing some peeing and pooing out, too :) Now it's a big poo circus everytime after the meal, me going with a baby in another hand and a toilet roll in the other. Oh crap.

But it's actually quite a lovely litter this one, too. I have made some new notions on their characters by now and also some physical notions, but of those I shall write later about. Now it's just too late.

---

Pennut ovat vallanneet koko alakerran, pelkän keittiön lisäksi. :) Rohkeasti ne kulkevatkin ympäriinsä, nukahtelevatkin jo melko lupsakasti minne sattuu, useimmiten kuitenkin omaan petiin. Vapaanaoloaikoja vain on vähän rajoitettu, koska minulla ei riitä kädet eikä tarkkaavaisuus vahtimaan Ilseä pentujen kanssa, vaikka se niitä kovasti tahtoo hoitaakin - tai juuri siitä syystä. Se kun ei ole vielä edes kahta vuotta, joten hoitaminen on aina vähän mitä sattuu... Hyvin on mennyt kuitenkin tähän asti, ilman vahinkoja. Jore leikittäisi pentuja mielellään myös, mutta Ilse ja Jore yhdessä on hyvinkin vaarallinen yhdistelmä, Ilse pitää ääntä ja Jore villiintyy ja Ilse alkaa ottaa Joresta mallia leikkiessään pentujen kanssa, huh huh! :P

Ulkona ollaan käyty kerran päivään, ehkäpä kun Esalla alkaa taas lauantaina normaalit työajat ja viikonloppu on vapaata, voitaisiin alkaa jo vähän harjoitella enempi uloskulkemista, myös pissailun ja kakkailun merkeissä. Nyt kun jokaisen aterian jälkeen kuljetaan pitkin taloa vessapaperirulla kädessä keräämässä liimaisia kakkoja lattiasta, yök. Ne kun ei tosiaan ole mitään luumurukakkoja, kuten näillä vanhemmilla.

Näin iltaisin ja aamuisin täällä sitten voidaan olla ihan vapaasti pentuillen. Foxy ei niin pennuista välitä, Lisakin lähinnä enää vahtaa pentujen ruoka-astioita, ahne kun on, ja välillä komentaa Jorea, jos se meinaa villiintyä aivan. Syöttämispuuhissa Lisa ei oikein enää viihdy, kerran päivään olen kunnolla laittanut sen vielä ruokkimaan pentunsa, ettei kehitä nisätulehdusta pakkautuneen maidon takia, koska sitä tulee vielä reilusti ja nisät ovat tosi lämpimät ja punaiset.

Viikon päästä meillä on pentuetestikin sitten, hauskaa :) Ja sitä ennen me käydään Foxyn kanssa starttamassa radalla ekan kerran seitsemään kuukauteen...!

Kuvia ulkoolta

Aurinko se vaan paistelee Seskarössä, vaikkei enää ihan varpaisillaan pihalla juostakaan, kuten vielä viime viikolla :)

Tässäpä miss Bones Ilsen seurana.

Herra Jytky tutkailee vaunuluiskaa...

Portaitakin osataan jo kulkea, tosin vähän vaihtelevalla menestyksellä :)

Pikkupoika on oikea linssilude - lähinnä siksi, että se vaan olla ja öllöttää, on suuuperrauhallinen, noin niinkun parsoniksi :)

Ja tässä Pikkupoijjaalle vähän rapsuja kaksin käsin :)

Leikkitäti lulluuttaa, välillä ihan nätistikin...

Nätti Miss Bones!

Ja Jytky, edelleen samoissa hommissa...

Lopultakin kuvia Prinsessasta, osaa olla aika touhukas ;)

Ja ihan koko väriloistossaan!

Suloinen Pikkupoika!! <3

3/4 poppoo

Pentujen valtakunta - The Kingdom Of Puppies

"I wish to be somewhere else..." Foxy ei niin välitä pienistä valkoisista... ;) Jore taas ei meinaa saada niistä kyllikseen!

Ihanat tulokset ja yksilökuvat

Helpotuksen huokaus, kivi sydämeltä ja niin edelleen :) Kävimme eilen Rovaniemellä silmäpeilauksessa koko porukalla ja lisänä vielä naapurin Jupe ja kaikilla silmät todettiin terveiksi. Lisalta ja Jorelta tarkistettiin myös polvet ja tiukat olivat, joten ihanaa. Lääkärinä oli Pekka Sarkanen.

Harmillista on se, ettei Foxy ole voinut käydä samalla lääkärillä aina, vaan kaikkina kolmena kertana lääkärinä on ollut eri henkilö. Pekka löysi Foxylta jonkinlaista samentumaa "läpi/ympäri asti" (Esaa mukaellen), mutta tuumasi tähän, että se on täysin vaaratonta, eikä siis merkki alkavasta sairaudesta tms. Se vain, ettei sellaista ole ennen tutkimuksissa löytynyt, joten valitettavasti olen varmasti huolesta soikeana ennen seuraavaa tarkastusta, vaikka lääkäri tätä nyt kuvailikin vaarattomaksi. Paikalla oli myös harjoitteleva lääkäri, niin kuin toissa keväänäkin Foxyn tarkastuttaessamme, joten lausunnot on tulleet tavallaan tuplana. No, nyt mennään sillä ettei ole mitään ja karistetaan murheelliset ajatukset. Seuraavalla kerralla varmasti taas selviää enemmän. Samentumahan voisi tarkoittaa myös orastavaa kaihia tai se on voinut tulla esim. silmään kohdistuneen "trauman" yhteydessä ja Foxy on myös saanut "silmäänsä" tapellessaan Lisan kanssa, mutta turhiapa näitä arvailemaan.

Ilahduttavaa oli myös se, että stressin uupuessa Jore osasi olla ihan ihmisiksi lääkärissä, ei purrannut eikä murrannut eikä ennen kaikkea yrittänyt näykkiä. Jotta oli hieno poika :) Itsehän istuin kaikkien toimitusten ajan autossa hoitamassa Ossia, Esa käytti koirat lääkärissä. Joreakin ollaan koetettu kuvata noin synttäreiden kunniaksi.

Pentulaatikkokin on nyt isompi, vähän eri järjestelyt on pitänyt olla tämän isomman pentueen kanssa kuin Foxyn kahden palleron kanssa.

Tänään otimme yksilökuvat myös pennuista, 4-viikon täyttymisen kunniaksi. Vähän taas hoppuilen, mutta seuraavat viikot ovat Esalla niin hektisiä töissä, että en varmastikaan saa hänestä kuvausapua kuin seuraavan kerran pentujen ollessa jo 6-viikkoisia ja siihen on ihan liian pitkä aika! Kuvat eivät ehkä ole kummoisia, mutta ei se ole tehnyt pennuista vähemmän suloisia silti :)

Witty Fox ?Baci e Abbracci? (1. tyttö)

Witty Fox ?Bella e Unica? (2. tyttö)

Witty Fox Bambino (1. poika)

Witty Fox Bandito Bianco (2. poika)