Pentu oli eilen jäänyt kotona Joren kanssa ollessaan tassustaan kompostiverkkoon jumiin. Jos ei muuta, niin henkisiä traumoja on ainakin yrittänyt aiheuttaa, onneksemme eilen illalla rumasti turvonnut jalka on nyt jo normaalissa käytössä ja turvotus laskenut omalla silmällä katsottuna kokonaan, ei arista ja varaa sille tavalliseen tapaansa.
Onneksi en itse ollut kotona, Esa oli lasten kanssa lähtenyt käymään asioilla pari tuntia ja kotiin tullessaan löytänyt Igsyn lattialta makaamasta, toinen tassu verkon välissä puristuksissa. Näky oli kuulema ollut niin surkea, että Esa pelkäsi jo että pentu on mennyttä.. Esa soitti minulle vasta tunteja tapahtuneen jälkeen ja varmaan parempi niin, koska alkoi itkettämään ja oksettamaan siinä autossa istuessa, oltiin jo paluumatkalla kisoista.
Sain kisakaverilta muutaman koirillekin sopivan Ketorinin, kotona kun lääkevarannot olivat vähissä ja kotiin päästyäni annoin pennulle puolikkaan 25g pillerin. Se oli kuulema vain nukkunut koko illan, käytettiin se siinä sitten pissillä ja annettiin kauttaaltaan nälkäänsä tärisevälle pennulle iltaruoka jonka se ahneesti söi. Käytti jalkaansa tuolloin jo melko hyvin, vaikka pelkäsinkin, että siellä on varvasluita miten sattuu ja murtunut ja siteet venähtäneet ja nilkka sijoiltaan ja mitä nyt pieneen mieleen vaan voi mahtua pelätä.
Yön Igsy nukkui meidän sängyn vieressä kopassaan ovi kiinni, että tiesin lähteä käyttämään sitä pissillä, jos hätää tulee. Se kävi illalla normaalisti pissillä ja kakallakin, hyvin onnistui, kipeälläkin jalalla. Se kuitenkin nukkui koko yön aivan rauhassa - meillä oli poikkeuksellisesti koko karvajengi sängyssä uinumassa, rakkaat.
Tänä aamuna sitten eroa entiseen ei edes huomaa. Turvotus on laskenut ja pentu on pirteä, iloinen ja leikkisä ja käyttää jalkaansa hyvin. Soitto päivystävälle varmisti, ettei ole nyt syytä lähteä pentua tuomaan, kun kaikki vaikuttaa näin hyvältä. Toivotaan, että turvotus on vain johtunut puutteellisesta verenkierrosta puristuksen takia ja se olisi nyt palautunut.
Ja toivotaan, ettei traumoja tapahtuneesta olisi jäänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti