Pennut ovat tosiaan jo 5 viikkoisia. Kauhistus, kun aika menee nopeasti! On kyllä ollut mielettömän ihanaa kokea tällainenkin "äitiyden" riemu, näiden kahden kehittymistä on ollut upeaa seurata. Vastahan niitä sai olla kiskomassa Foxysta ulos ja ne oli pieniä limaisia rääpäleitä ja nyt ne on isoja, pörröisiä riiviöitä!
Foxy on hoitanut yksinhuoltajan työnsä esimerkillisesti, se on ollut hyvin omistautunut äiti ja selkeästi ylpeä pojistaan ja onhan niissä ylpeyden aihettakin!
Allu on pojista rämäpäisempi. Tällä tarkoitan sen rohkeutta ja hällä väliä -tyyliä. Se tulee ja menee, häntä on pystyssä olipa sitten uusi tai vanha juttu. Se ei pahemmin asioita mieti, mutta ei myöskään sitten ole ainakaan varautunut luonteeltaan. Se jakelee pusuja loputtomiin ja antaumuksella. Se myös syö antaumuksella ja on pojista isompi edelleen. Allulle tulee karkeakarva, olettaisin, sen pörröisen kuontalon perusteella. Pigmentti suussa ja nenässä on jo hyvä, luomien toivon vielä tummuvan. Foxy ojentaa herkemmin Allua kuin Turoa. Eilenkin heillä oli pitkät "keskustelut" nukkumaan menosta. Lopulta Foxy sai asiansa ymmärretyksi ja Allu kiipesi omaan petiin Turon seuraksi :D Vaan kylläpä äidillekin uskalletaan jo sanoa vastaan aika lujaa! Eri asia sitten, kannattaisiko... Allu nautiskelee paijailusta ja on mukavasti sylissä, oli se sitten vatsallaan tai selin. Allu vaikutti välillä pojista äänekkäämmältä, mutta se taisi johtua alussa vain siitä, että Allu oli innokkaammin tulossa tutkiskelemaan ja leikkimään kuin Turo, joka tunsi varmasti kotipesän turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.
Turo on veljeään varautuneempi. Se mietiskelee ennenkuin tekee ja katsoo paremmaksi vetäytyä syrjempään esim. kun äiti pistää oikein kovat haukut vieraille. Se on paljon samanlainen sen suhteen kuin äitinsä oli pentuna, kun kävimme sitä ensi kertoja katsomassa, mutta ehkä vähän rohkeampi kuitenkin. Turolla on jo kova taistelutahto, murraukset kuuluu heti kun jokin haluttu lelu ei lähde hänen matkaansa tahtoessaan. Turo myös alistaa veljeään enempi kuin toisinpäin. Allu tosin ottaa nämä lähinnä leikillä vaikka välillä kisailu kuulostaa kehkeytyvän hyvinkin vakavaksi tahtojen taisteluksi! Turo on veljeään ketterämpi ja fiksummankin oloinen ehkä ;) kuin veljensä. Esimerkiksi tie omaan petiin löytyy sujuvammin. Turo on Allua rauhallisempi ja määrätietoisempi tai ainakin osaa useimmiten rauhoittua paremmin. Ulkomuodoltaan Turo on sutjakamman oloinen, joskin paljon varmasti vaikuttaa myös karvanlaatu, joka Turolla on huomattavasti sileämpi.
Molemmissa on valtavasti hyviä puolia ja molemmissa myös niitä "huonompia". Mutta koska molemmat ovat vielä niin pikkiriikkisiä, ympäristö ja uudet (tai vanhat) kodit muokkaavat niitä vielä niin valtavasti, että jäämme vain seurailemaan mitä niistä kaikista vaikutuksista ja luonteen ja rakenteen perimmäisistä olemuksista yhteen laitettuna ynnäytyy! :) Toivottavasti ja todennäköisesti, jos terveinä pysyvät, on molemmissa kuitenkin rutkasti harrastusainesta olipa laji mikä tahansa ja taatusti myös sydämenvaltausainesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti