torstai 22. marraskuuta 2012

Tilaisuus hyväksi

Vesisade oli muuttanut puolet pihastamme hiekkavelliksi joten minun oli aivan pakko päästä sinne hämärään seikkailemaan ja kompastelemaan rinnuksille hyppimistä harrastavan, liitoksistaan repeävän pikkukoiran kanssa ja treenata pikkuisen agilitya ja alasmeno kontakteja. Ne meni aika hyvin, lopulta hakee sen oikean paikan kuitenkin. Vähän arveluttaa tuo hyppy pois vapautuskäskyn saatuaan, kun se ei alkaisi sitä yhdistelemään jonnekin tuonne liian aikaisin...

Eli siis videota jopa tällä kertaa. Ensin pelkkiä alastuloja ja toisessa videossa ratapätkää ja alastuloja. Alastuloilla näkyy heti, kun oma vauhti puuttuu tai jään vielä vähän liian taakse koiran suoritusvarmuuteen nähden. Mutta nätisti se siinä jo jäpöttää ja tuijottaa palkkaa, kun ennen oli täysin riippuvainen minusta ja katseli vain taakseen. Ja kyllä, huomasin jo treenatessa, että meni keppivälejä välillä miten sattuu ja välillä varasti lähdössä kun otin tuolta nurkasta ja jatkoin silti!!



En tiedä miksi viimeinen vapautuskäsky oli huono. Teenkö vapauttaessa kuitenkin jotain liikettä tms. jolla se yleensä lähtee ja viimeisellä kerralla en sitten sitä tehnyt, hmm. Sitä pitää pitää silmällä ja vaikka sisällä vielä treenata laatikkolla sitä vapautusta.

Ja lopuksi me hinkattiin keppikulmia. Avokulmissa luisutaan vauhdissa ja huonolla ohjauksella jopa 4. väliin ja pimeissä jätetään joskus 1. pois. Jos joku muu este on vetämässä, kuten meillä tässä on puomi aivan vieressä, niin helposti sitten hakee sen, vaikka käsky ja kroppa kertoo jotain aivan muuta. Ja nyt en siis puhu videon tilanteesta, kun koira hakee puomille pujottelun jälkeen, sehän oli ihan oman ohjauksen puutteellisuutta taas, vaan kepeille vietäessä puomin puolelta (ei siis näy videolla), kun kokeilin sylkkäriä. Mutta joo, tämä on varmasti taas näitä minun "pitäis sun jo osata" vaikkei ole mitään syytä miksi pitäisi!! Voisin varmaankin jättää kotona kokonaan avokulmatreenit pois ja MALTILLA hallilla vain ottaa ohjureiden kera, niin olisi joku mahdollisuus, että niistä tulisi joskus kunnolliset. Samoin kuin kaikki hifistely sylkkäri viennit, ei vielä semmoisia puomiansoilla höystettynä. Pieni tekee niin innokkaasti ja hyvin kun en vaadi siltä liikaa! Lisasta myös näkee heti, kun oma ohjaus on pielessä tai vaatimukset liiallisia.


Treenailtiin ihan kunnon treenit, yhteensä 20min ja välillä jalottelua. Lopuksi vielä kuravellineidin ja vaunuissa nukkuvan Ossin kera lenkille. Sisällä kun putsasin Ilseä ja sanoin, että sulla on kaikki ihan kuravellissä ja hiekassa "¨Joo, minä vähän leikin rapakoissa ja istuin kuravellissä" ja kun sanoin, että sulla on naamakin ihan hiekassa "Joo, minä vähän söin sitä hiekkaa". Näin meillä, että kun ei liikoja ressaa siitä mitä lapset ehtii sillä aikaa, niin hyvinhän sitä onnistuu treenit tehdä kotiäitiydestä huolimatta.

Ja nyt sitten rauhassa ja seesteisin mielin odottamaan sunnuntain kisarupeamaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti