torstai 7. elokuuta 2014

Treenin Alla

Sivun oikeassa laidassa ylhäällä on otsikon "Treenin alla" alle listattuna kunkin piskin tämän hetkinen kuuma peruna. Saatetaan toki reenistellä muutakin, mutta lista on siinä sitä varten lähinnä siksi, että innostuisin ja muistaisin ja se pitäisi minua motivoituneena helpommin, kun tulee sellaisia "ainiinsekin" elämyksiä.

Ja tattarataa, tein videonkin ensimmäisestä yhteis-treenin-allailusta! Järjestys oli Lisa, Igsy, Manu. (Manun treenin lopulla alkaa sisältä kuulua uhkaavasti sellaisia ääniä, että treenin on parempikin jo olla ohi..), mutta laitoin Lisan pätkän viimeiseksi, koska se sisältää vain muutamia puomin toistoja ja sen voi sitten kätevästi jättää katsomatta. Joren treeninallailut on Esan kanssa suoritettavia, ehkä sillekin pitäisi keksiä joku oma juttu jota minä voisin treenata sen kanssa, sitä paitsi uloslähdöt Esan kanssa ei ole niin ongelmallisia ollenkaan. Ja kyllä ne oli meilläkin jo paremmat, pitää vain olla sen kanssa aika jämynä, ettei se ala kiljumaan heti kun hihnaa otetaan naulakosta, kiljumisen myötä kun tulee usein myös ne ylilyönnin, eli näykkimiset.

Videolla minä pääosin tottistelen, hahhaa. En siis osaa, eikä minua ole kukaan koskaan neuvonut, muutoin kuin Igsyn pentukurssilla. Mutta katsomalla oppii, on mottoni tottiksessa. Vaikka jospa joskus saisin opettajankin :) Esa saattaisi kyllä alkaa vähän tuutoroimaan, olen sitä vähän pehmitellyt ja kysynyt, eikä se ole koskaan sanonut ei... ;)

Huomioita:

- Igsy on (iik-ihana) helposti motivoitavissa sekä lelulla että namilla, tosin lelun tultua kuvioihin namin kiinnostavuus väheni hieman. Mutta voi hyvät hyssykät tuota minun säheltämistä, hahhaa! Katsokaa sen häntää - never-seizing-non-stop-wagging-little-wagster!!

- Manu pääsi häiriötestiin, kun nyt oli tarjolla kiimanarttua - tai siis nartun tuoksuja omassa pihassa. Joten otettiin sen kanssa muutamia puomin kontaktitoistoja ja pikkupikkuisen tottisjutusteluja. Ja eikä mitään ongelmia! :) Syttyi lelulle, namille ja tekemiselle aivan samaan malliin kuin aina. Ehti ennen tottisteluja vähän nuoleskelemaan jotain pissejäkin, mutta silti sujui tai no sen verran kuin sen kanssa tein, en paljoa.

Kontakteilla Manulla on huonolla hapella ohikävelyt vauhdista, eli kun Manun pitäisi pysähtyä 2onoffiin minun edelleen jatkaessa eteenpäin. Se pysyy erinomaisesti jos olen takana, minun ohittaminen saa sen jatkamaan samaa vauhtia.

- Lisalle olisi (nyt sen tajusin!) vahvistettava etätyöskentelyä. Olen joskus aiemminkin asian hoksannut esim. kisoissa kun se juoksee minun vauhdissani esteistä ohi, jonka olen tulkinnut jonkin asteiseksi "eroahdistukseksi" eli sen sijaan että se malttaisi jäädä tekemään esteitä, sen pitää tulla minun perään. Mutta nyt sitten tapahtui sellainen 1+1 älynväläys sen suhteen, että Lisan huonosti toimiva itsenäinen työskentely johtanee siis myös siitä, ettei se malta jäädä kontakteille kun vedän sen ohitse. Joten. Hmm.

Jotenkin pitäisi onnistua palkkaamaan sitä kauas minusta kontaktille, ilman että tulen itse lähelle ja mieluusti toki vielä niin, ettei Lisa irtoa kontaktilla palkan saadessaan vaan vasta vapautuksesta. Varmaan tässä pitää nyt tehdä jotain yhdistelyä, eli vahvistaa sitä etätyöskentelyä ja sitten jotenkin sen oltua paremmalla mallilla tuoda sitä etätyöskentelyä myös kontakteille?! Tai kerrasta yhdistää, opetella siihen vaan joku niksikakkonen.

Vauhti kuitenkin oli ihan ok tasaisuudessaan - n. 2,4s. joka kerralla, nopeampikin voisi olla, mutta olin tyytyväinen sen pysyessä noinkin vakiona. Nyt palkkasin heittämällä lelun jossain vaiheessa puomisuoritusta ja vapauttamalla sille.

Videon laadun voi tarvittaessa naksutella paremmaksi alalaidasta. Lastensuojelupoliiseille vielä sen verran, että lapset kulkivat siis sisällä ja ulkona, ja kävin välillä selvittämässä mahdollisia riitoja ;) Joskus hirvittää nämä omat videot kun mamma vaan tottistelee/aksailee välittämättä muusta maailmasta...



Loppukevennys:

Treenien jälkeen Ossi toi minulle sisällä tyhjää lautasta olohuoneesta. Jossa oli eilen vielä ollut läjä syötyjä vesimelonin puolikkaita. Siis kuoria, siivuja. Etsin niitä turhaan, roskiksesta, lattioilta. En ollut siis illalla huomannut niiden kadonneen, olettanut vain, että lapset ovat vieneet ne roskikseen, kunnes karu totuus tyrmäsi ja tajusin Igsyn oranssin rosoisen kakan ulkona tarkoittaneen vain yhtä asiaa. Neiti oli syönyt kaikki 6kpl vesimelonin kuoria eilen illalla. Se teki päivän mittaan vielä pari samanmoista ulostetta.

Yksi hyväpuoli tässä oli. Se ehti kakkia, joten en ehtinyt panikoida että se kuolee. Illalla mietin kyllä, oliko annettu kanansiipi liikaa, kun se vähän vaihtoi asentoa sohvalla, mutta ehei - mahtoi se kuudes melonin kuorisiivu olla liikaa..   ..oi taivas.

Tälläinen löydettiin eilen illalla TV:tä katsellessa tyynyjen välistä. Tämä on ehkä viimeisiä syötyjä, kun aivan ulommaista kuorta myöten ei ole enää maistunut... Tai sitten lisää yllätyksiä on vielä luvassa kun siivouspäivä koittaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti